Männikön aluskasvoskuusikosta poimittu keskimääräinen runko . Tilavuus 17 litraa ja ijän voitte laskea lustoista.
Männikön aluskasvoskuusikosta poimittu keskimääräinen runko . Tilavuus 17 litraa ja ijän voitte laskea lustoista.
Metsänhoito
Jalopuuksi kehittynyt kuusi, männynkasvupaikalla. Kuusi voisi olla suorittavan työmaalla jo toisesta harvennuksesta, (ikä viittaa siihen) !
Tämä on hyvä esimerkki siitä mikä on kuusen kasvu ja järeytyminen männyn kasvupaikalla. Kuivahkolla kankaalla aluskasvustolla ei saa muuta hyötyjä kun täydentämään riistatiheikköjä, mutta sekään ei taida monellakaan olla se metsänkasvattamisen päätarkoitus.
Tähän on maanomistajan helppo sortua jo taimikon ennakkoraivauksen aikaan, eli jättää kuusia täytöksi. Varsinainen taimikonhoito yleensä vain lisää tarvetta kuusettumiselle, koska yleensä hirvet syö ja katkoo mieluummin mäntyjä.
Seuraava vaihe onkin jo ensiharvennus, jonka arvokasvu menetyksen suorittava on havainnollistanut kuvassa.
Ei kait se aluskasvos millään kasvupaikalla kovin nopeaa kasva.
Onhan tuoss valon lisääntyminen näkyvissä. Lustot tuplanneet jonkun harvennuksen jälkeen. Aivan samoin käy aina ja siitähän se metsä kasvaa siihen silloin kun sille on tila.
Latvakasvos on valitettavasti vain 5cm / vuosi…ei jatkoon.
Se pitenee aika nopsaan kun valo lisääntyy. Usko jo.
Lyhentynyt koko ajan viimeiset 10 vuotta ja tilaa oli ympärillä reilusti. Tämä on se syy miksi firman miehet kaatelvat näitä istutustaimikoista. Nykyään se tehdään viimeistään varhaisperkauksen yhteydessä. Homma tulee vain kalliimmaksi , mitä myöhemmin se tehdään. Kalleinta se on motolla. Hyvät marikotkin jäävät syntymättä , jos aluskasvos jää raivaamatta.
Aluspuut voivat olla vanhoja ja usein lahoja.
Tästä olen koettanut varoitella. Kehottaisin katsomaan ensin oksiston kuntoa ja sitten tekemään lukuisia koekaatoja , mikäli aikoo aluskasvosta hyödyntää.
Tulet ja tulette näkemään toisenkinlaista tarinaa aiheesta vielä kesän mittaan…
Olisi vielä parempi kuva , jos lisäkuva olisi kasvupaikasta. Onko kuusi kasvanut kiven kolossa vai missä, kun on noin toispuoleinen vaikka ympärillä on ollut reilusti tilaa kasvaa ?
Minusta tuon on n. 35 vuotis puu. Jos latvakasvu on vain 5 cm /v niin hidasta on kasvu alikasvoksesta eikä kasvupaikka taida olla tarpeeksi hyvä. Muuten elpyisi tuokin kuusi ihan hyvin , jos olisi esim. 10 cm latvakasvu tuoreella kankaalla.
Kuvan kuusi on ainakin ollut kallellaan kohtuullisen pitkän aikaa, koska siinä ydin on toisella poskella ja lylyä. jolla se on vääntänyt itseään pystyasentoon.
On hyvä, että umpiluisen pään omaavatkin näkevät, miksi kuivilta kankailta pitää poistaa kuuset, jos jotain muuta puuta on kasvamassa lähimailla.
En tiedä, onko jossain neuvottu kasvattamaan kuusta vt- tai sitä karummalla kasvupaikalla eli mikä on kuvan viesti. Mutta kun ollaan tuoreella kankaalla, kuusi kasvaakin männyn ja koivun alla ihan hyvin. Kunhan päällä ei ole ylitiheä puusto.
Kuvan kasvupaikka ei näytä kovin karulta, koivuakin näyttää kasvavan. Mitä väliä sillä onko aluspuu 10 vai 60 vuotta vanha, sehän on taimi siinä tapauksessa kun isompi poistetaan kasvun tieltä. Tuossa on n.15-20 vuotta sitten tehty harvennus jonka jälkeen kuusi on lähtenyt jo kasvuun viimeiset reilu 10 vuotta, jos nyt saisi tilaa alkaisi latvakin kasvaa viimeistään 5 vuoden päästä. Vaurioituneet toki pitää heti poistaa
Voi veljet. Vai on kasvu lisääntynyt harvennuksen jälkeen! ettekö te tajua, ettänuo paksummat lustot ovat syntyneet vain toiselle puolelle puuta? Ettekö tajua, missä on puun ydin? Ne ovat puun keino työntää latvaosaa ylöspäin, eli pystysuoraan. Nuo paksummat lustot loppuvat jopa metrin matkalla ja ovat muuttuneet millin paksuisiksi, kuten kitukasvuisissa puissa yleensä. Jos joku kuvittelee tuosta tulevan tukkia joskua 150 vuotiaana, niin jollei lenkous-säännöt ole kovin muuttuneet, niin takuuvarmaa on, että ei tule. Ei kelpaisi edes hiomopuuksi, saatikka sorviin.
Jätkältä vahvaa faktaa asiasta. Tyvi on turvonnut harvennuksen jälkeen ,mutta pituuskasvu on hiipunut olemattomaksi. Puu on napasaistu”luonnon armoilla”-kuviolta.
Harvensin itse vastaavissa olosuhteissa runsaasti aluskasoskuusikkoa sisältäneen männikön ihan läheltä kuvan kohdetta lähes 15 vuotta sitten . Aluskasvos ei ole kasvanut pituutta juuri lainkaan ,mutta tyviosa on turvonnut samalla tapaa ,kun kuvassa. Ainoa ”hyöty”aluskasvoksen säästämisestä on ollut usean prosentin kustannusnousu /vuosi ennakkoraivauskustannuksiin. Puolukkakin on pysynyt piilossa ,kun kuusten varjossa se ei viihdy. Viime vuosikymmenellä ennakkoraivaus oli harvinaista ,mutta tänään kyseisen maanomistajan mailla ei kohtaa raivaamatonta leimikkoa. Raivaustarve minimoidaan jo taimikonhoitoa tehtäessä. Ylimääräistä roinaa ei lasketa liian isoksi . Jätetään ainoastaa sopiviin paikkoihin riistatiheiköiksi.
Kummaa spekulaatiota. Tuo sydän on aivan paikallaan ja suora puu varmasti mutta toisella puolen on ollut joku este turvota eli vanhan puun kanto tai kivi tms. Silloinhan toispuoleista kasvua kovassa vimmassa kasvaa tulee. En kyllä pidä tuota mitenkään NIIN toivottomana kuusena, tuotakaan. Vaikka suorittavan tuntien huonoin rääppä sieltä on yritetty kuvaiin saada.
Voihan tuo olla lenkokin, mutta ei se käy ilmi kuvasta kuinka lenko ja mistä syystä on lähtenyt lenkoutumaan. Usein ne hidaskasvuisimmat kuuset onkin juuri lenkoja .
Jos kuvio on ollut luonnon armoilla, tuskin kannattaa silloin tehdä päätelmiä alikasvoksesta. Hoitoa sekin vaatii, niin alikasvoksen kuin ylemmän kerroksen osalta. Vähän sama kuin moni vetää täysin perusteetta yhtäläisyysmerkit hoitamattomuuden ja energiapuun välille.
Jos puu tuottaa lylyä toiselle puolelle niin paljon, että sydämestä pitaan on uhuimmillaan kolme senttiä ja lylyn puolella kahdeksan senttiä, niin mistähän se johtuu.
On vain yksi syy moiseen – Siis vain yksi syy = Puu on ollut kallellaan! Ja se on lykännyt lylyn (työntöpuu) -avulla latvaa pistyyn kohti taivasta. Yleensä seurauksena on, että rungosta tulee jopa moniväärä, eli Ässän muotoinen.
Tyven poikkileikkauksessa on, jos puu on saanut kasvaa ilman häiriötekijöitä – ydin kokolailla keskellä leikkoa, mitataan se miten tahansa.