Edellinen kuva on otettu suunilleen samasta paikasta hakkuun jälkeen ja lisäkuva edellisestä kuvasta on aivn muualta. Nämä kuvat on samalta alueelta otettuna tänä syksynä eli 10v hakkuun jälkeen.
Onko tuossa ollut tarkoitus jättää nuo männyt seuraavan sukupolven siemenpuiksi (kuusten hakkuun jälkeen) ? Suht. isoja kun ovat jo. Kuuset kasvaisi paremmin ilman isoja mäntyjä, kun alikasvosta näyttäisi olevan tarpeeksi .
Kaksijaksoiselta kasvatukselta tuo minusta näyttää. Olisin ottanut edellisessä hakkuussa kaikki männyt päältä pois, koska kuusia on riittävästi. Männyt ei toimi siemenpuustona, koska alla on jo uusiin taimiin nähden etukasvuisia kuusia. Niiden alla ei mänty viihdy. Toki männyt kasvaa hienosti, ellei tuuli niitä kaada, noin väljässä asennossa ja kun kooltaan ne näyttää olevan hyvässä kasvatusvaiheessa (järeytyvää tukkia), sääli niitä olisi etuajassa pois ottaa. Mutta tuosta eteenpäin kuviolle kehittyy alikasvoskuusikko ja se aikanaan tulee päätehakattavaksi, jonka jälkeen pitäisi saada uusi valopuusukupolvi kasvuun. Viljellen.
Ihan hyvä, kun on tavoite leikata uudistamisen kuluja ja pidentää kiertoaikaa, mutta jatkuvaa kasvatusta tuo ei mielestäni ole. Ihan samaa jaksollista, mitä itsekin teen.
Samaa mieltä ja samanmoista toimintaa on tullut toteutettua sen 30v. Jos männyt noin järeinä on vielä jätettävä…!! Eihän ne kelpaa ylijäreinä edes pylvääksi.
Kuva ei ihan tarkin, mutta minun silmään tuossa näyttäisi kuusta olevan (ainakin)kolmea jaksoa. Mäntyjä ei varmaan ole sen takia poistettu, koska niitä on ollut edullista lihottaa lisää, ja noin harva asento ei vielä liikaa haittaa alikasvoskuusia. Kuka niin sanoo, että kuusen jälkeen pitäisi valopuita saada. Kuusi kun ottaa vallan, niin taitaa olla mahdoton enää valopuuta alle saada, ainakaan ilman isoja kasvutappioita. Kai se silti voi mennä jk:n määritelmän alle.
Mielenkiintoinen kuvaelma.
Minä myös miellän jk hieman toisella tavalla. Männikön alle usein syntyy kuusialikasvos, mutta montakohan kertaa tuosta voi 10-15 vuoden välein käydä.
Kasvu on kieltämättä elpynyt varsin nopeasti ja hyväksi.
Kyllähän tuon kokoisten kuusten kasvuista jo näkee, että tässä ollaan maalla, jossa kuusi kyllä kasvaa riittävän hyvin. Tasaikäinen kuusentaimikko puskisi reilusti pidempää vuosikasvua. Viime kesän kuivuus yhdessä edellisen kylmän kesän kanssa vähensi kuusten vuosikasvua. Ei ollut mikään huippuvuosi viimekesä, vaikka lämpösummat huippulukemissa olivatkin.
Jos noin hyvä laatuista oksatonta mäntyä on kasvanut, niin epäilen noiden kuusien kasvun tyrehtyvän. Tuossa olisi voinut kokeilla myös siemenpuu hakkuutakin.
”Kuka niin sanoo, että kuusen jälkeen pitäisi valopuita saada. Kuusi kun ottaa vallan, niin taitaa olla mahdoton enää valopuuta alle saada, ainakaan ilman isoja kasvutappioita.”
Luonnossa homma menee niin, että kuusikon tuhoutumisen jälkeen alalle tulee valopuita. Tämä pitää maaperän terveenä. Talousmetsässä hommassa on sekin hyvä puoli, että jos valopuiden alle tulee luontainen kuusikko, säästetään yhden sukupolven viljelykulut. Kuusikon alle ei siis valopuita tule, vaan kuusikon jälkeen. Jatkuva kasvatus siis pysähtyy tuohon.
Maapohja on tuoretta kangasta. Puuston ikä suunnitelman mukaan ennen hakkuuta 100v. Tämä alue on n. 9 ha ja kasvupaikkatyyppi vaihtelee. Myös aikaisempi kuva, (männyntaimikko 14.6.2018) jossa männyntaimikko alla, on tältä alueelta. Koko alue hakattiin likimain samoilla periaatteilla, mutta aikaisemmassa kuvassa olin kaatanut aluskuusikon pois koska maaperä ei oikein ollut kuusen maata. Männyt on pystyssä sen takia että hakkuussa niistä ei juuri tukkia olisi tullut, nyt ne joutais jo pois. Lisäkuvista näette että samankokoisia kuusia alueelle on myös jätetty. Se onko tämä jatkuvaa kasvatusta voi jokainen päätellä itse, koska käsite on venyvä. Jokatapauksessa tällaisesta hakkuusta vietiin aikoinaan monet isännät käräjille.
Kasvupaikkatyyppi ei yksin määrää männyn laatua. Itselläni kasvaa omt-kuusikossa hienoja mäntyjä. Koska suurimmat kuuset on tuossa kuvassa hyvässä kasvussa, ollaan varmaan mt-kankaalla ja siten puulajit on ihan kohdillaan.
Kun männyt kaadetaan, niin jäljelle jää tosi harva kuusikko, jonka taimettuminen on kiinni siitä, että maapohja on riittävän kostea. Meillä on muutama tuon tyyppinen kuvio peruja vanhoilta ajoilta. Niissä mäntyjä on yleensä alle 200 runkoa/ha ja kuusia luokkaa 150 runkoa/ha. Vähän lehtipuuta lisänä.
Mäntyjen poiston jälkeen jää niin harva kuusikko, ettei sitä kannata jättää kasvamaan. Kannattaisiko odottaa, että kuuset järeytyvät ja sitten aukoksi. Niin meillä.
”Luonnossa homma menee niin, että kuusikon tuhoutumisen jälkeen alalle tulee valopuita. Tämä pitää maaperän terveenä. Talousmetsässä hommassa on sekin hyvä puoli, että jos valopuiden alle tulee luontainen kuusikko, säästetään yhden sukupolven viljelykulut. Kuusikon alle ei siis valopuita tule, vaan kuusikon jälkeen. Jatkuva kasvatus siis pysähtyy tuohon.”
Idea kai juuri on, ettei kuusikko mihinkään tuhoudu (ei avohakata). Kuusikon jälkeen tulee kuusikko. Mikä pakko sinne on koivua ja mäntyä saada. Kyllähän kuusen jälkeen viljelläänkin kuusta. Terve maaperä?
Ylispuiden poisto kuusentaimikon päältä synnyttäisi sellaiset korjuuvauriot, juuristoon ja runkoihin, että vaikka maaperä on terve, Maannousemasienten itiöt löytävät pienimmätkin kuorivauriot. Eli taimikko ei ilmeisesti niin vaan kehittyisi terveenä.
Kannattaa tietenkin ottaa huomioon, että tuollaisen kuvion mäntytukeista saa harvennettaessa yleensä noin 10 euroas/m3 vähemmän kuin aukkoa tehtäessä. Ei paljon iloa, jos saa vastaspainoksi huonosti kasvavan tulevaisuuden.
Hyödyt on niin suuret että 10€ hinnanerollakin kannattaa harkita, mutta tästä maksettiin aukon hinta. Kolme suurta pitää hyvinkin kiinni siitä 10€ hinnanerosta, mutta muitakin ostajia on. Kuten sanoin tästä maksettiin aukon hinta (syytä en kerro), mutta yleisesti järeän yläharvennuksen ja aukon hinnan ero on 2-5€, ainaskin meilläpäin.
Minun käsityksen mukaan nuo 3 suurta määrittelevät hintatason. Muut ostajat tietävät sen ja leimikkoa halutessaan hinnoittelevat vähän paremmaksi. Jos myy aukkoa ja samalla vaikka tuollaisen kohteen harvennusta saa joltakin sahalta esimerkiksi tarjouksen, jossa kumpikin kohde on hinnoiteltu samoilla yksikköhinnoilla. Konsernilta voi saada taas tarjouksen, jossa aukko on kalliimpi kuin sahalla ja harvennus tuon 10 euroa halvempi. Sitten vain voi arpoa kumpi kokonaistarjous on edullisempi. Riippuu siitä mikä on erityyppisten hakkuiden suhde. Tarkoitan siis sitä, että todellisuudessa harvennuksesta maksetaan normaalisti harvennuksen hinta muoto vain vaihtelee ostajilla.
Sama on tilanne, kun myydään pylväitä. He hinnoittelevat ne tavallisia tukkeja kalliimmiksi, mutta tarjoavat tavallisesta tukista vähemmän kuin konserni.
Minä arvostan kyllä selkeää uudistussysteemiä. Se on hallittavissa. Ei tarvitse elää toivon varassa. Ero tulee jatkon huimissa kasvuissa, joita voi halutessaan parantaa lannoittamalla. Niistä kasvuista kannattaa maksaakin.
Lannoitusta oikeissa kohteissa pidän hyvänä sijoituksena minäkin, juuri maksoin 28000€ tuhkalannoituslaskun. Sen sijaan keinollista uudistamista vältän, jos saman voi hoitaa luontokin.
jpjulku: ”Idea kai juuri on, ettei kuusikko mihinkään tuhoudu (ei avohakata). Kuusikon jälkeen tulee kuusikko. Mikä pakko sinne on koivua ja mäntyä saada. Kyllähän kuusen jälkeen viljelläänkin kuusta. Terve maaperä?”
Jos jk:sta puhutaan, kuusten alle taimia herkästi tule. Vaatii olosuhteet, josta Timppa mainitsi.
Puhtaan kuusikon alle on huono saada taimikkoa aikaiseksi, jos sitä ei siellä jo valmiiksi ole. Siitä syystä täytyykin ajatella pitkälle tulevaisuuteen jotta systeemi pelittää. Koivu sekapuuna kuusikossa parantaa taimettumista.
Minusta tuohon hyvään kuusentaimikkoon ei tule juuri minkäänlaisia korjuuvaurioita jos ei päästetä täystuhoa töihin vaan tehdään työ käsin. Täysituhollehan tuo pitäisi ennakkoraivata sileäksi jotta juippi näkee 10m päästä kouralle ja muutenkin rungon oksineen vetäminen tuhoaa taimet.
Keskimmäinen kuva ilmeisesti ajouralta. Muista kuvista näkyy, että on riittävästi kuusia kasvatettavaksi. Uralle ei ole syntynyt yhtään kasvatuskelpoista kuusentainta; männyt & koivut ei kasva alikasvoksena myyntipuuksi asti .
Tähän jk:een liittyvä laskutehtävä : Kun tehdään hakkuu, jossa esim. 5 ha alalla on alunperin 300 m³/ha puuta, niin kuinka paljon on eroa lähtötilanteessa avohakkuun ja jk-hakkuun välillä? Jk:ssa jätetään 100 m³/ha puuta pystyyn ja korjuukustannus on 2 €/ m³ kalliimpi jk:ssa ? Entä miten tulos muuttuu jatkossa, kun oletetaan, että jk:n metsässä päästään seuraavan kerran hakkuulle 15 tai 20 vuoden päästä ja kok.kasvu on 5 m³/ha/v. ? Tasaikäiskasvatuksen uudistusketju ku-istutuksineen maksaa nettona 540 €/ha ja th maksaa 130 €/ha enemmän kuin jk:ssa ( th v.10 ). Kiertoajan kok.kasvu on 6,25 m³/ha/v. Korko = 3 % . Jk:n tukki% = 70, ja tasaikäisessä
0 %(eh v. 30, poistuma 40 m³/ha) / 70 %(2. harv. yläharvennus v. 15 jälkeen eh:n ,poistuma 70 m³/ha ) / 85 %(päätehakkuu 265 m³/ha) . 60 vuoden kiertoaika.
Kävin katsomassa Luken jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsää Lapinjärvellä. Siinä kasvu vaihteli välillä 4-5 m3/ha/v. Kannattaa kuitenkin huomata pari asiaa:
-Siellä kuusikonkin taimettuminen onnistui maaston kosteudesta johtuen erittäin hyvin. Yhtään ”valopuuta” ei ollut syntynyt.
-Toinen merkittävä tekijä oli se, että kyse on ”laboratorio-oloista”, koska poiminta tehdään muutaman kymmenen aarin koealalla manuhakkuuna.
Todellisessa elämässä saa varautua, että jk:n kasvuluvut onnistuessaankin alkavat kolmosella.
Tuohon Puukin esimerkkiin edellä voisi todeta, että 3 vuoden kuluttua jk-kuviolla saattaa olla kasvavaa puuta peräti 50 m3/ha. Siis maassa tai kuivuneena on puuta 3000 euron arvosta. Kannattiko jättää uudistamatta? Itse en uudistaisi esimerkin kuusikkoa 60-vuotiaana. Minusta siinä kasvu on vähintään 8 m3/ha/v ja arvokasvukin yli 3 %, kun otetaan huomioon myös uudistuskulut. Kertalannoitus ja uudistus 70-vuotiaana.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, erilaisten hakkuiden hinnoittelu ei perustu välttämättä korjuukustannuksiin vaan markkinatilanteeseen. Konserneilla on niin tiukka käytäntö, ettei yksittäisellä ostajalla ole mahdollisuutta tarjota muuten kuin sen käytännön mukaan. Siis poiminnat vaikkapa -10 euroa/tukkikuutio. Olen muutamaan kertaan keskustellut asiasta yhden ostajan kanssa. Todennut, etteivät he pärjää meidän kaupoissa koskaan, jos leimikossa on uudishakkuun lisäksi varttunutta harvennettavaa. Ja sen mukaan kilpailijat sitten hinnoitytelevat.
Vastaan ei ole tullut vielä yhtään männikön uudistusta aiemmin lähettämääni kuvaa lukuunottanatta, jossa olisi voinut testata kuusien jättämistä. Jos tilanne olisi sellainen, että joulukuusen kokoisia kuusia olisi tasaisesti päätehakkuun jälkeen, niin luokkaa 800 runkoa/ha saattaisi riittää.
Esimerkissä lisäoletuksena , että puut pysyy pystyssä ja istutustaimet selviää myös hyvin. Ja v. 60 tulee akuutti rahantarve , kun sijoituskohde toisaalla tuottaisi >15 %/v.
Puuki kirjoitti ”Tasaikäiskasvatuksen uudistusketju ku-istutuksineen maksaa nettona 540 €/ha ja th maksaa 130 €/ha enemmän kuin jk:ssa ( th v.10 ).”
Voitko vähän täsmentää? Minun käsittääkseni tulevana keväänä hintataso kuusenviljelyssä on tätä luokkaa: Laikkumätästys 2000 kpl/ha 390 e/ha, 2-vuotias kuusentaimi 0,24 e/kpl, istutus 0,23 e/kpl = 1330 e/ha. Aikanaan taimikon perkaus 300 e/ha ja taimikon raivaus 400 e/ha. Yht. 2030 e/ha. Ja työnjohtokulut mahdollisesti vielä päälle (näiden kustannustasosta minulla ei ole tarkkaa käsitystä).
Burl : Min. nettohinta , kun tj kuluja ei ole laskettu (mm. muokkaus suoraan yrittäjältä), taimet 1-vuotisia ja 1600 kpl / ha . Taimikonhoitokulut vähennettynä kemeralla vh ~ 200 -112 € + th 400 – 161 € –> 0,7 x 327 ~ 230 € . (laskettaessa korkovaikutus muuttaa tulosta vähän) .
Ihan tarkkaan en rätinkiä ymmärrä, mutta hieno homma, jos jossain päin maata noin edullisesti taimikon perustaminen käy. Kemeratuki toki avittaa, mutta pääomatulona sekin verotetaan.
Sen hinnan voi muuttaa ihan siihen mitä missäkin maksaa. Pääpointti on sen kannattavuuden arviointi.
(Kemeratuet on jo tuossa ed. verotettuina mukana ; 112/161 .
Taimikonhoidot vasta lopussa verovähennyksen jälkeen)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Meni kuvat vähän sekaisin.
Edellinen kuva on otettu suunilleen samasta paikasta hakkuun jälkeen ja lisäkuva edellisestä kuvasta on aivn muualta. Nämä kuvat on samalta alueelta otettuna tänä syksynä eli 10v hakkuun jälkeen.
Onko tuossa ollut tarkoitus jättää nuo männyt seuraavan sukupolven siemenpuiksi (kuusten hakkuun jälkeen) ? Suht. isoja kun ovat jo. Kuuset kasvaisi paremmin ilman isoja mäntyjä, kun alikasvosta näyttäisi olevan tarpeeksi .
Kaksijaksoiselta kasvatukselta tuo minusta näyttää. Olisin ottanut edellisessä hakkuussa kaikki männyt päältä pois, koska kuusia on riittävästi. Männyt ei toimi siemenpuustona, koska alla on jo uusiin taimiin nähden etukasvuisia kuusia. Niiden alla ei mänty viihdy. Toki männyt kasvaa hienosti, ellei tuuli niitä kaada, noin väljässä asennossa ja kun kooltaan ne näyttää olevan hyvässä kasvatusvaiheessa (järeytyvää tukkia), sääli niitä olisi etuajassa pois ottaa. Mutta tuosta eteenpäin kuviolle kehittyy alikasvoskuusikko ja se aikanaan tulee päätehakattavaksi, jonka jälkeen pitäisi saada uusi valopuusukupolvi kasvuun. Viljellen.
Ihan hyvä, kun on tavoite leikata uudistamisen kuluja ja pidentää kiertoaikaa, mutta jatkuvaa kasvatusta tuo ei mielestäni ole. Ihan samaa jaksollista, mitä itsekin teen.
Samaa mieltä ja samanmoista toimintaa on tullut toteutettua sen 30v. Jos männyt noin järeinä on vielä jätettävä…!! Eihän ne kelpaa ylijäreinä edes pylvääksi.
Meilläpäin tuommoinen kuusentaimikko tulee helposti kuivahkon kankaan männikön alle. Luulisi, että silloin ei ole kovin hääppöinen ennuste.
Kuva ei ihan tarkin, mutta minun silmään tuossa näyttäisi kuusta olevan (ainakin)kolmea jaksoa. Mäntyjä ei varmaan ole sen takia poistettu, koska niitä on ollut edullista lihottaa lisää, ja noin harva asento ei vielä liikaa haittaa alikasvoskuusia. Kuka niin sanoo, että kuusen jälkeen pitäisi valopuita saada. Kuusi kun ottaa vallan, niin taitaa olla mahdoton enää valopuuta alle saada, ainakaan ilman isoja kasvutappioita. Kai se silti voi mennä jk:n määritelmän alle.
Ihan se näyttäisi sellaiselta, että ylimmän latvuskerroksen puita kannattaisi vain kasvatella oikeassa tiheydessä. Kuuentaimet alta pois,
Mielenkiintoinen kuvaelma.
Minä myös miellän jk hieman toisella tavalla. Männikön alle usein syntyy kuusialikasvos, mutta montakohan kertaa tuosta voi 10-15 vuoden välein käydä.
Kasvu on kieltämättä elpynyt varsin nopeasti ja hyväksi.
Kyllähän tuon kokoisten kuusten kasvuista jo näkee, että tässä ollaan maalla, jossa kuusi kyllä kasvaa riittävän hyvin. Tasaikäinen kuusentaimikko puskisi reilusti pidempää vuosikasvua. Viime kesän kuivuus yhdessä edellisen kylmän kesän kanssa vähensi kuusten vuosikasvua. Ei ollut mikään huippuvuosi viimekesä, vaikka lämpösummat huippulukemissa olivatkin.
Jos noin hyvä laatuista oksatonta mäntyä on kasvanut, niin epäilen noiden kuusien kasvun tyrehtyvän. Tuossa olisi voinut kokeilla myös siemenpuu hakkuutakin.
”Kuka niin sanoo, että kuusen jälkeen pitäisi valopuita saada. Kuusi kun ottaa vallan, niin taitaa olla mahdoton enää valopuuta alle saada, ainakaan ilman isoja kasvutappioita.”
Luonnossa homma menee niin, että kuusikon tuhoutumisen jälkeen alalle tulee valopuita. Tämä pitää maaperän terveenä. Talousmetsässä hommassa on sekin hyvä puoli, että jos valopuiden alle tulee luontainen kuusikko, säästetään yhden sukupolven viljelykulut. Kuusikon alle ei siis valopuita tule, vaan kuusikon jälkeen. Jatkuva kasvatus siis pysähtyy tuohon.
Maapohja on tuoretta kangasta. Puuston ikä suunnitelman mukaan ennen hakkuuta 100v. Tämä alue on n. 9 ha ja kasvupaikkatyyppi vaihtelee. Myös aikaisempi kuva, (männyntaimikko 14.6.2018) jossa männyntaimikko alla, on tältä alueelta. Koko alue hakattiin likimain samoilla periaatteilla, mutta aikaisemmassa kuvassa olin kaatanut aluskuusikon pois koska maaperä ei oikein ollut kuusen maata. Männyt on pystyssä sen takia että hakkuussa niistä ei juuri tukkia olisi tullut, nyt ne joutais jo pois. Lisäkuvista näette että samankokoisia kuusia alueelle on myös jätetty. Se onko tämä jatkuvaa kasvatusta voi jokainen päätellä itse, koska käsite on venyvä. Jokatapauksessa tällaisesta hakkuusta vietiin aikoinaan monet isännät käräjille.
Kasvupaikkatyyppi ei yksin määrää männyn laatua. Itselläni kasvaa omt-kuusikossa hienoja mäntyjä. Koska suurimmat kuuset on tuossa kuvassa hyvässä kasvussa, ollaan varmaan mt-kankaalla ja siten puulajit on ihan kohdillaan.
Kaksijaksoista kasvatus mielestäni,olen tuollaisesta poistanut männyt.Jk mielestäni isojen tukkipuiden yläharvennusta,tuossa tulossa taimikon ensiharvennus mänty-ylispuiden poiston jälkeen.
Kun männyt kaadetaan, niin jäljelle jää tosi harva kuusikko, jonka taimettuminen on kiinni siitä, että maapohja on riittävän kostea. Meillä on muutama tuon tyyppinen kuvio peruja vanhoilta ajoilta. Niissä mäntyjä on yleensä alle 200 runkoa/ha ja kuusia luokkaa 150 runkoa/ha. Vähän lehtipuuta lisänä.
Mäntyjen poiston jälkeen jää niin harva kuusikko, ettei sitä kannata jättää kasvamaan. Kannattaisiko odottaa, että kuuset järeytyvät ja sitten aukoksi. Niin meillä.
Yläharvennus/laatuharvennus tuossa tehtiinkin. Tukkisaanto hakkuussa oli muistaakseni 70% luokkaa.
”Luonnossa homma menee niin, että kuusikon tuhoutumisen jälkeen alalle tulee valopuita. Tämä pitää maaperän terveenä. Talousmetsässä hommassa on sekin hyvä puoli, että jos valopuiden alle tulee luontainen kuusikko, säästetään yhden sukupolven viljelykulut. Kuusikon alle ei siis valopuita tule, vaan kuusikon jälkeen. Jatkuva kasvatus siis pysähtyy tuohon.”
Idea kai juuri on, ettei kuusikko mihinkään tuhoudu (ei avohakata). Kuusikon jälkeen tulee kuusikko. Mikä pakko sinne on koivua ja mäntyä saada. Kyllähän kuusen jälkeen viljelläänkin kuusta. Terve maaperä?
Ylispuiden poisto kuusentaimikon päältä synnyttäisi sellaiset korjuuvauriot, juuristoon ja runkoihin, että vaikka maaperä on terve, Maannousemasienten itiöt löytävät pienimmätkin kuorivauriot. Eli taimikko ei ilmeisesti niin vaan kehittyisi terveenä.
Kannattaa tietenkin ottaa huomioon, että tuollaisen kuvion mäntytukeista saa harvennettaessa yleensä noin 10 euroas/m3 vähemmän kuin aukkoa tehtäessä. Ei paljon iloa, jos saa vastaspainoksi huonosti kasvavan tulevaisuuden.
Hyödyt on niin suuret että 10€ hinnanerollakin kannattaa harkita, mutta tästä maksettiin aukon hinta. Kolme suurta pitää hyvinkin kiinni siitä 10€ hinnanerosta, mutta muitakin ostajia on. Kuten sanoin tästä maksettiin aukon hinta (syytä en kerro), mutta yleisesti järeän yläharvennuksen ja aukon hinnan ero on 2-5€, ainaskin meilläpäin.
Minun käsityksen mukaan nuo 3 suurta määrittelevät hintatason. Muut ostajat tietävät sen ja leimikkoa halutessaan hinnoittelevat vähän paremmaksi. Jos myy aukkoa ja samalla vaikka tuollaisen kohteen harvennusta saa joltakin sahalta esimerkiksi tarjouksen, jossa kumpikin kohde on hinnoiteltu samoilla yksikköhinnoilla. Konsernilta voi saada taas tarjouksen, jossa aukko on kalliimpi kuin sahalla ja harvennus tuon 10 euroa halvempi. Sitten vain voi arpoa kumpi kokonaistarjous on edullisempi. Riippuu siitä mikä on erityyppisten hakkuiden suhde. Tarkoitan siis sitä, että todellisuudessa harvennuksesta maksetaan normaalisti harvennuksen hinta muoto vain vaihtelee ostajilla.
Sama on tilanne, kun myydään pylväitä. He hinnoittelevat ne tavallisia tukkeja kalliimmiksi, mutta tarjoavat tavallisesta tukista vähemmän kuin konserni.
Minä arvostan kyllä selkeää uudistussysteemiä. Se on hallittavissa. Ei tarvitse elää toivon varassa. Ero tulee jatkon huimissa kasvuissa, joita voi halutessaan parantaa lannoittamalla. Niistä kasvuista kannattaa maksaakin.
Lannoitusta oikeissa kohteissa pidän hyvänä sijoituksena minäkin, juuri maksoin 28000€ tuhkalannoituslaskun. Sen sijaan keinollista uudistamista vältän, jos saman voi hoitaa luontokin.
Timppa: ”Mäntyjen poiston jälkeen jää niin harva kuusikko, ettei sitä kannata jättää kasvamaan.”
Millainen runkoluku mielestäsi on riittävä, jotta sen kasvatusta kannattaa jatkaa? Muista, että nyt ollaan liikkeellä ilman uudistuskuluja.
jpjulku: ”Idea kai juuri on, ettei kuusikko mihinkään tuhoudu (ei avohakata). Kuusikon jälkeen tulee kuusikko. Mikä pakko sinne on koivua ja mäntyä saada. Kyllähän kuusen jälkeen viljelläänkin kuusta. Terve maaperä?”
Jos jk:sta puhutaan, kuusten alle taimia herkästi tule. Vaatii olosuhteet, josta Timppa mainitsi.
Puhtaan kuusikon alle on huono saada taimikkoa aikaiseksi, jos sitä ei siellä jo valmiiksi ole. Siitä syystä täytyykin ajatella pitkälle tulevaisuuteen jotta systeemi pelittää. Koivu sekapuuna kuusikossa parantaa taimettumista.
Minusta tuohon hyvään kuusentaimikkoon ei tule juuri minkäänlaisia korjuuvaurioita jos ei päästetä täystuhoa töihin vaan tehdään työ käsin. Täysituhollehan tuo pitäisi ennakkoraivata sileäksi jotta juippi näkee 10m päästä kouralle ja muutenkin rungon oksineen vetäminen tuhoaa taimet.
Keskimmäinen kuva ilmeisesti ajouralta. Muista kuvista näkyy, että on riittävästi kuusia kasvatettavaksi. Uralle ei ole syntynyt yhtään kasvatuskelpoista kuusentainta; männyt & koivut ei kasva alikasvoksena myyntipuuksi asti .
Tähän jk:een liittyvä laskutehtävä : Kun tehdään hakkuu, jossa esim. 5 ha alalla on alunperin 300 m³/ha puuta, niin kuinka paljon on eroa lähtötilanteessa avohakkuun ja jk-hakkuun välillä? Jk:ssa jätetään 100 m³/ha puuta pystyyn ja korjuukustannus on 2 €/ m³ kalliimpi jk:ssa ? Entä miten tulos muuttuu jatkossa, kun oletetaan, että jk:n metsässä päästään seuraavan kerran hakkuulle 15 tai 20 vuoden päästä ja kok.kasvu on 5 m³/ha/v. ? Tasaikäiskasvatuksen uudistusketju ku-istutuksineen maksaa nettona 540 €/ha ja th maksaa 130 €/ha enemmän kuin jk:ssa ( th v.10 ). Kiertoajan kok.kasvu on 6,25 m³/ha/v. Korko = 3 % . Jk:n tukki% = 70, ja tasaikäisessä
0 %(eh v. 30, poistuma 40 m³/ha) / 70 %(2. harv. yläharvennus v. 15 jälkeen eh:n ,poistuma 70 m³/ha ) / 85 %(päätehakkuu 265 m³/ha) . 60 vuoden kiertoaika.
Kävin katsomassa Luken jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsää Lapinjärvellä. Siinä kasvu vaihteli välillä 4-5 m3/ha/v. Kannattaa kuitenkin huomata pari asiaa:
-Siellä kuusikonkin taimettuminen onnistui maaston kosteudesta johtuen erittäin hyvin. Yhtään ”valopuuta” ei ollut syntynyt.
-Toinen merkittävä tekijä oli se, että kyse on ”laboratorio-oloista”, koska poiminta tehdään muutaman kymmenen aarin koealalla manuhakkuuna.
Todellisessa elämässä saa varautua, että jk:n kasvuluvut onnistuessaankin alkavat kolmosella.
Tuohon Puukin esimerkkiin edellä voisi todeta, että 3 vuoden kuluttua jk-kuviolla saattaa olla kasvavaa puuta peräti 50 m3/ha. Siis maassa tai kuivuneena on puuta 3000 euron arvosta. Kannattiko jättää uudistamatta? Itse en uudistaisi esimerkin kuusikkoa 60-vuotiaana. Minusta siinä kasvu on vähintään 8 m3/ha/v ja arvokasvukin yli 3 %, kun otetaan huomioon myös uudistuskulut. Kertalannoitus ja uudistus 70-vuotiaana.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, erilaisten hakkuiden hinnoittelu ei perustu välttämättä korjuukustannuksiin vaan markkinatilanteeseen. Konserneilla on niin tiukka käytäntö, ettei yksittäisellä ostajalla ole mahdollisuutta tarjota muuten kuin sen käytännön mukaan. Siis poiminnat vaikkapa -10 euroa/tukkikuutio. Olen muutamaan kertaan keskustellut asiasta yhden ostajan kanssa. Todennut, etteivät he pärjää meidän kaupoissa koskaan, jos leimikossa on uudishakkuun lisäksi varttunutta harvennettavaa. Ja sen mukaan kilpailijat sitten hinnoitytelevat.
Vastaan ei ole tullut vielä yhtään männikön uudistusta aiemmin lähettämääni kuvaa lukuunottanatta, jossa olisi voinut testata kuusien jättämistä. Jos tilanne olisi sellainen, että joulukuusen kokoisia kuusia olisi tasaisesti päätehakkuun jälkeen, niin luokkaa 800 runkoa/ha saattaisi riittää.
Esimerkissä lisäoletuksena , että puut pysyy pystyssä ja istutustaimet selviää myös hyvin. Ja v. 60 tulee akuutti rahantarve , kun sijoituskohde toisaalla tuottaisi >15 %/v.
Puuki kirjoitti ”Tasaikäiskasvatuksen uudistusketju ku-istutuksineen maksaa nettona 540 €/ha ja th maksaa 130 €/ha enemmän kuin jk:ssa ( th v.10 ).”
Voitko vähän täsmentää? Minun käsittääkseni tulevana keväänä hintataso kuusenviljelyssä on tätä luokkaa: Laikkumätästys 2000 kpl/ha 390 e/ha, 2-vuotias kuusentaimi 0,24 e/kpl, istutus 0,23 e/kpl = 1330 e/ha. Aikanaan taimikon perkaus 300 e/ha ja taimikon raivaus 400 e/ha. Yht. 2030 e/ha. Ja työnjohtokulut mahdollisesti vielä päälle (näiden kustannustasosta minulla ei ole tarkkaa käsitystä).
Burl : Min. nettohinta , kun tj kuluja ei ole laskettu (mm. muokkaus suoraan yrittäjältä), taimet 1-vuotisia ja 1600 kpl / ha . Taimikonhoitokulut vähennettynä kemeralla vh ~ 200 -112 € + th 400 – 161 € –> 0,7 x 327 ~ 230 € . (laskettaessa korkovaikutus muuttaa tulosta vähän) .
Ihan tarkkaan en rätinkiä ymmärrä, mutta hieno homma, jos jossain päin maata noin edullisesti taimikon perustaminen käy. Kemeratuki toki avittaa, mutta pääomatulona sekin verotetaan.
Sen hinnan voi muuttaa ihan siihen mitä missäkin maksaa. Pääpointti on sen kannattavuuden arviointi.
(Kemeratuet on jo tuossa ed. verotettuina mukana ; 112/161 .
Taimikonhoidot vasta lopussa verovähennyksen jälkeen)