Karijoki Riitaluhta 1995 istutettu lehtikuusikko

Karijoen Riitaluhdassa n. v. 1995 istutettu vanhan pellonpohjan lehtikuusikko Metsäjoen rannassa, jonka olen ensiharventanut viitisen vuotta sitten. Kohta saa uudestaan harventaa…. 😉

Kommentit (23)

  1. Lehtikuusen harvennusmallit neuvovat erittäin paljon pienempiin pohjapinta-aloihin kasvatusvaiheessa. Tuostakin metsästä välittömästi puolet pois ja seuraavaan harvennukseen alle kymmenen vuoden päästä…

  2. Niin tämä harvennettiin n 5v sitten parikymppisenä ja menossa harvennukseen nyt 25v vanhana uudelleen joka taitaa olla viimeinen.

  3. pihkatappi

    Kylläpäs ne kasvaa kovaa. Tulee paljon energiapuuta harvennukselta, ei tuo taida enää nykyisin olla ongelma.

  4. Missä kuvassa näet energiapuuta, kyllä nää ihan tukkikokoa jo on ainakin koivutkin massapuuta.

  5. pihkatappi

    Jaa no jos niistä tulee jo tukkia ja lehtikuusen tukeille on markkinat. Tuntuu uskomattomalta, että tukkia kasvatetaan 1200 lämpösumma-alueella 25 vuodessa, sehän kuulostaa mahdottomalta, mutta uskotaan. Kuitupinoon ei lehtikuusta ilmeisesti voi laittaa, mutta energiapuustahan saa kelpo hinnan.

  6. Kyllähän neljännessadassa kasvaa tukiksi hybridihaapakin ja jo hyvin kahdessakymmenessä vuodessakin. Lehtikuusi kasvaa hyvin lähes samaa tahtia mutta on siinäkin omat ongelmansa markkinoissa.

  7. Kyllä se lehtikuusi tukiksi 25v kasvaa. Hybridilehtikuuset vielä nopeampaa.

  8. Muhoksella Metlan Tahvolan tilalla lehtikuusi kasvoi 1m3 ( D1,3=35cm (kaarnan päältä) h=20m) kokoon 30 vuodessa. Sieltäkin on aikaa jo 10 vuotta. Mikä lie tilavuus nyt?

  9. Kyllä kai se lehtikuusi kasvaa tukkipuun mittoihin 1200 dd -alueella 25 v;ssa, kun täälläkin n. 1050 dd paikassa on kasvanut 32 vuodessa n. 700 l /runko kokoiseksi , yli 30 cm lpm rk:lta.
    Kuitupuukokoisille lehtikuusille ei ole oikein markkinoita. Energiapuuksi ehkä mutta hinta jää alle havukuitupuun aika paljon.

  10. suorittava porras

    Kuiduksi tai energiaksi menee iso osa tukkikokoisista lehtikuusistakin . Ei oikien kysyntä ja tarjonta kohtaa. Mitä on vuosien varrella kohdalle osunut ,kuiduksi kaikki läpimitasta riippumatta.

  11. Se johtuu tarjonnan vähyydestäkin , että kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. On niin vähän kasvatettu lehtikuusta , että ei ole käyttökään täällä lisääntynyt. Siitähän saisi esim. nykyään muodissa olevaa luonnonmukaista lastulevyä ilman kemikaaliongelmia ja ainakin melko hyvin lahoa kestävää lankkua ulkokäyttöön. Tukkien sahaus vähän ongelmallisempaa kuin monen muun puulajin mutta ei liian vaikeaa ole sekään, jos on asiaan perehtynyt sahuri.

  12. Tuon viime harvennuksen 5v jossa otettiin koivuja ja huonot pois on kasvu ollut ihmeen hyvää.
    Mutta tää onkin peltoa tosin metsän rajaa, elikkä lehtopohjaa mustaa multaa. No en ole biologi mutta älyttömän hyvä metsän kasvu humahdus ollyt. Alussa oli vielä hallaa ongelmana.

  13. Tosin tässä olisi rauduskin varmasti jo todella järeää.

  14. Voi olla että Suomessa yleisesti käytettävä alkuperä on parhaimmillaan juuri noilla Muhoksen lämpösummilla tai lähelle sitä. Etelään pitäisi ehkä olla eri alkuperää, jotta päästäisiin maksimaaliseen kasvuun.

  15. Jonkin verran mekin aikoinaan hakattiin noita lehtikuusimetsiä. Niistä latvasta 20 cm meni tukiksi piensahalle. Loput meni polttoon. Harvennustiheys oli samaa luokkaa kun koivulla.
    Onhan tuo harmi kun puulle ei ole markkinoita.

  16. Komealta näyttää. Itsekin laitoin puoli hehtaaria kasvamaan tänä syksynä, katsotaan, miten 20 vuodessa käy.

  17. Itsellä on -82 istutettu lehtikuusi koe-ala, kyllä tuosta jo tukkia tekisi. Pölliauto kävi e-puuta hakemassa, pohjakuormana näytti olevan järeää lehtikuusi pölkkyä…

    Ei ole markkinoita ei…

  18. Itse olen hämmästellen seurannut jo kymmeniä vuosia kuinka hyvää lehtikuusen kasvu on kuivahkolla kankaalla. Parempaa ollut kuin männyllä. Lehtikuusi ei näytä oleva kranttu kasvupaikan suhteen.

  19. metsä-masa

    Samoja-ajatuksia on minullakin, kun olen seurannut omien pienialaisten koealojen kehitystä. Kasvupaikka on kuivahkon- ja tuoreen kankaan muuttumaa, länteen viettävällä rinteellä.

    Kysyntää ei täälläkään ole kuitukokoiselle lehtikuuselle, paksummalle tukkikokoiselle on paremminkin, eräs monitoimiyrittäjä ostaa, sahaa ja rakentaa pitkospuita, kunnostaa vanhoja uittorännejä ym. perinnekohteita.

  20. Lehtikuusi olisi varmasti oikealla alkuperällä tuottoisin puulaji useimmilla metsätyypeillä. Rehevistä aina kuivahkolle kankaalle saakka. Hyvä on rauduskin rehevillä mailla, mutta nykyinen jalostettu raudushan on jo jalostuksella pitkälle viritettyä ja lehtikuusessa viljellään raivolan maatiaiskantaa. Lehtikuusen emopuita pitäisi valita laajalta alueelta sen levinneisyyden länsirajalta ja panostaa jalostukseen enemmän.

  21. Sahasin vuosi sitten tuulen kaataman n. 20 v Kuhmon alkuperää olevan lehtikuusen lankuiksi ja laudoiksi. Puu oli suora yli 10m.
    Puutavasta tuli suoraa vaikka parhaat vuosilustot olivat 10mm ja nyt ilmakuivana näkyvät pitäneen hyvin muotonsa. Jos täällä männyssä tai kuusessa on 10mm vuosilustoja, niistä ei tule kunnon sahatavaraa, vaan kuivuessaan vetelevät monelle mutkalle.
    Nyt tuossa mielenkiinnon vuoksi testasin eri kokoisilla nauloilla miten laudan pää halkeilee naulatessa verrattuna tiheäsyiseen mäntylautaan. Ei mitään eroa eli puutavarana männyn ja kuusen luokkaa, vaikka kasvu on hyvällä paikalla moninkertainen mäntyyn tai kuuseen nähden eikä paksut vuosilustot vaikuta puutavaran laatuun.
    Lehtikuusi olisi kasvunopeutensa vuoksi myös hyvä hiilensitoja.

  22. Sen verran tiedän kun aikoinaan olin Birgitan polkua Lempäälään maanomistajien kanssa linjaamassa ja metsään talkoilemassa/merkkaamassa, että lehtikuusta käytetään yleisesti pitkospuissa. No voihan siitä itse tarvevärkkiä sahauttaa, jollei markkinat tiedä mit tehdä. Onkohan tämä nyt sitt Raivolan kantaa kun pellolla kasvaa.

  23. Katsokaa Sahamies-lehdistä, kyllä lehtikuuselle ostajia ja jalostajia on!

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat