Kommentit (8)

  1. metsä-masa

    ” Ponsse nyt myös ykkönen turvemaa- ja tuotostestissä ”

    Taisi olla Ponssen mainoslause -80 luvun alussa. Ilmeisesti on ollut käyttökelpoinen kone koska vielä viime kesänäkin kelta-vihreitä koneita oli hakkuutähteiden ajossa Itä-Suomessa.

    Kilpakavereita taisi olla siihen aikaan Ponssalla olla, Ösa 250, Valnet 832, Lokomo 919, Bruunet mini, Rotte Blondin, Volvo 9111, ja 868, Kockums 84-31 ja ym. muut. Onkos se nyt käynyt niin, että Ponssa on ykkönen myydyissä kappalemäärissä ? (ajokoneet ja motot)

  2. metsä-masa

    Kuormaa kantavia koneita edelsi vähän aiemmin runkojuontokoneet niin myös täällä Itä-Suomessa. -60:tä luvun lopussa oli poikasille mielenkiinnon kohteita kun lähialueelle tuli konesavotta.

    Siellä se tuli käytyä kylmettämässä itsensä useammankin kerran kun juontokone ärjähdellen toi kokonaisia runkoja rinnettä alas. Osa näistä yrittäjistä oli saanut vakuutettua firman johdon tekemisellään metsässä.

    Näille sopiviksi katsomilleen yrittäjille firmat tarjosi takuita työstä ja rahoitusta kuormaa kantavan koneen hankintaan. Tämä valikoitunut yrittäjäkunta oli jo näyttänyt luotettavuutensa ja taitonsa urakoinnissa.

    Yrittäjille firman takaus työstä rohkaisi ja mahdollisti hankkimaan uuden ajokoneen, omaa rahoitustakin oli helpompi saada kun oli sopimus työmääristä. Firmalle maksettava laina oli yleensä tietty prosentti tilistä ja jos oli esim. kelirikko seisokkia niin koneen lainaakaan ei kaatunut päälle.

    Näitä pitkän uran tehneitä yrittäjiä on sukupolven vaihdoksen jälkeenkin edelleen hakkaamassa ja kuljettamassa raakapuuta jalostuspaikoille

  3. Tuon kuvan kone on niin laitettu siistiksi, että sillä ei pitäisi ajella muuta kuin sunnuntaisin emännän kanssa kirkkoon ja takaisin, ynnä muita juhlavia reissuja.

  4. metsä-masa

    On se mukava kun Ponsse on nyt päässyt siistissä kunnossa esittely käyttöön. Se varsinainen työaika 35 vuotta olikin varsinaista puunajon kulta-aikaa kun oli kestävä ja suorituskykyinen kone ja ammattitaitoinen kuljettaja.

    Parhaat koneyrittäjät ajoi vuodessa koneen hinnan bruttona. Se vaati olla ahkerasti koneen kanssa metsässä silloin kun olosuhteet ja palstaa oli tarjolla.

    Kyllä se kuljettajakin oli kesäkuumalla nuhjuisen näköinen kun oli ajanut kaiken valveillaolo ajan, ruokaillut ja yöpynyt teltassa työmaan vieressä.

  5. Niihin aikoihin ajotaksat olivat vielä hiljakkoin olleet hevosmiesten tarpeiden mukaan määriteltyjä ja samaa suuruusluokkaa noudatteli maataloustraktorien ajotaksat. Metsätraktorit taisivat aluksi saaa jopa hieman enemmän kuin Fortsonnikuskit, kun työnantajat halusivat hieman tukea uutta teknologiaa.
    Siitä lähtien onkin sitten taksat joko pysyneet muuttumattomina taikka laskeneet, kunnes iski tuo kilpailutusjärjestelmä, jolla taksat on saatu niin alas, että uusien yrittäjien on tosivaikeaa alkaa alalle.

  6. Kun ajokoneet alkoivat ottaa paikkansa ja toimia, niin samoihin aikoihin metsurien työvalineet ja -menetelmät kehittyivät melko nopeasti. Työn tuottavuus kasvoi – jopa moninkertaiseksi kuutioina mitattuna ja metsuritkin alkoivat tienaamaan niin paljon, että saivat hankittua auton ja asunnon ym.
    Kehitys kehittyi ja aina vain tuottavuus lisääntyi, mutta nyt alkoi hyötyä leikkaamaan puunjalostusteollisuus.
    Esim 1970-luvulla oli metsurin urakkataksa avohakkuulla hakattavassa kuusikossa jopa vain alle 7 mk/ kuutio. Siinä sai Partner määkiä ihan tosissaan, kun niitä yli 60 kuutiota päivää kohti pyyhki oksattomaksi.
    Nuo ajat ovat onneksi kokolailla takana, Urakoitsijat tekevät koneilla työt ja voitot korjaa teollisuus.
    Nykytaksoilla ei pärjää muut kuin tosi ammattitaitoiset yrittäjät, on kyse sitten vaikka taimikonhoidosta, taikka päätehakkuusta.

  7. 70-luvun alussa oli keskituntipalkka muutaman markan .
    7 mk/kuutio on voinut olla ihan hyvä taksa ainakin vuosikymmennen alkupuolella.
    Hyvinhän ne metsurit on yleensä hankkineet tukkipuusavotoilla varsinkin prosessoreille puita kaataessaan.

  8. Ei se taksa ollut hyvä. Vanhemmat metsurit eivät saaneet kahtakymmentä kuutiota päivässä.
    Kun oikein reippaasti teki, kesti ketju kaksi viikkoa, (80 mk / kpl) laippa hyvässä lykyssä kaksi kuukautta. Sahat olivat uskomattoman kestäviä, toki niistä pidettiin huolta.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut