Meillä maapohjat vaihtelevat. Tämä kuusikko on 0,6 km 24-vuotiaasta männiköstä samassa mäessä. Tarvitseeko kuusikossa kasvaa vähintään heinää? Ei muuten tarvita näkemäraivauksia. Kasvu metsäsuunnitelman mukaan 14,6 m3/ha/v kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen.
Etelässä on tullu oltua ja ko kuusikoitakin jänömetillä nähtyä.
Aika vähissä on varpukasvit ym.
Mistä energia riittää hyvään kasvuun?.Onko maapohja”ilmavampi kuin täällä meillä pohjoisessa vaiko mikä?.
Leppääkin on ollut. Kun maanpinta on kallellaan, se kasvaa paljon paremmin kuin vaakasuorassa.
Kun vesi liikkuu, se tuo juurten ulottuville happea ja ravinteita.
Kyllä sieltä pitäisi kerrossammalet ja käenkaalit ainakin löytyä.
Kait kuusikon tuonverran suurinpiirtein jo tuossa iässä kuuluu olla kasvanutkin. Varsinkin kun uskotaan nytkin kuvan hämäävyyteen. Jos meinaa kuuskymppisen paikkeilla päätehakkuuta on aivan normia. Tehotykitysmetsäksi jopa vielä Visakallon tykitykselle jää toiseksi. Ainakin joskus kirjoitetusta päätellen. Mutta se tuppaa tosiaan aika olemaan joskus nopiaan, joskus vähän tarpeen mukaan kulkevaa.
Tervetuloa Jesse meille katsomaan mm. kuusenkasvatusta. Saatat kyllä innostua siitä itsekin!
Omissani menee monessa kohtaa Pidenpäänkin ennen kuin tuolta näyttää. Toki erikseen visalla ja anttoonilla, joilla nuo päätehakataan 30v ja tukkiprosentti aina yli 80. 😉
Jos kuvan pohjalta pitäisi arvioida mikä on kasvu, niin sanoisin 5…6 m3.
Kuva ilmeisesti ei tee oikeutta 14,6m3/v kasvulle.
Taisi Revalla mennä omien juomien prosentit sekaisin?
En osaa sanoa, onko kasvu arvioitu oikein vai väärin. Ja kuvasta on usein vaikea todellista tilaa nähdä, mutta tuossa vaikutelma on erikoinen. Harvakseltaan hyvin kasvaneita kuusia ja loput hoikaksi jääneitä tupsulatvoja.
Jaan Jätkän näkemyksen. Rinnemaat kasvavat paremmin kuin vastaavat tasaiset. Voisi sanoa, että rinne nostaa maapohjan pykälän verran paremmaksi. Ei tuo nyt ainakaan harvassa ole ollut! Tulevan harvennuksen jälkeen onkin arvokasvut tapissaan ja tukkia tulee niin että ritinä kuuluu kesäkuun tyynenä päivänä! Hyvä lannoituskohde. Suunnitelman mottimäärä lienee lähellä oikeaa. Itse en ole enää kovin innostunut tänne kuvia lähettämään, koska niissä tahtoo huomio tarttua epäolennaisiin seikkoihin ja keskustelu menee turhaksi jankkaamiseksi. Kuvan lähettäjä huomaakin olevansa joskus altavastaaja, vaikka on porukasta ainoa, joka todellisen tilanteen tuntee. Metsän kuvaaminen on aina haasteellista. Tämän ovat todenneet myös ammattikuvaajat.
Kuva pitää aina napsauttaa isommaksi, se muuttuu ratkaisevasti silloin.
Usein pitää varauksella kommentoida, lähinnä niin, että se näyttää kuvaassa jne…
Kyllä tuo vaikutelma mitä Glalle on tullut säilyy kyllä isoksikin klikaten. Eli vaikutelma tulee että on tieten haettu ne lihavat ”porsaat” ja korostetaan sillä kuusikon kovaa kasvua. Saattanut kyllä olla harvempi kohta ja valoa enemmän kun nuo etualan kuuset ovat noin hyvin lihonneet.
Eiköhän tuo kuitenkin noin viistoistasenttistä rinnan korkeudelta ole noin keskimääräisenä. Eli suht sitä mitä kuusi aika hyvällä kasvulla juuri tuossa iässä saavuttaa. Ehkä vähän tiukkaa tekee tuokin.
Älä viitsi Jesse taas aloittaa tuota samaa vanhaa laulua. Kuvan kuusikossa on aivan normaalisti valtapuita ja kasvukilpailun hävinneitä hoikempia tupsulatvoja. Kukaan ei voi sille mitään, että kameraa lähinnä olevat puut näkyvät paksumpina. Sopii ottaa itse parempia kuvia, jos toisten ottamat kuvat eivät tyydytä!
Jesse voisi hyvin laittaa tänne nähtäville vaikkapa viittä eri ikäluokkaa olevia haavikoitaan.
Kyllä niitä piisaa jopa 25:ttä eri ikäluokkaa. Mutta kun kuvia saa maksimi 3 on aika turhauttavaa touhua.
Huomioin kyllä tuon kun mainitsin että 15cm.rinnan korkeudelta KESKIMÄÄRIN eli kyllä tuon kuvasta aivan hyvin voi arvella mutta silti näkee tuon metsän kohdan hiukan ”valkatun”. Mutta se suotakoon.
Miten tätä jotkut voivat harvana pitää? Liian tiukassahan tuo on ja ensiharvennuksella on jo kiire. Katsotaa vaikka noita lahoja lepänvesoja, ne ovat kuolleet valonpuutteeseen. Miksiköhän? No siksi että kuusien latvukset ovat jokseenkin sulkeutuneet.
Tämä on nyt arvokkaampi kuin vaikka samanikäinen hybridihaavikko ja tuotto on vasta alkamassa.
Jeessiä ottaa pattiin kovasti, kun jollakulla on noin hyvää metsää ja metsämaata.
Mutta on tosiaan kuusikossa jo selkeä harvennustarve. Ei pitäisi päästää kasvuvauhtia hiipumaan, siinä vihreä alkaa loppua ja juuristo ei kehity riittävän vankaksi.
Annan sinulle Jesse kymmenen pisteen vihjeen: Kutsu meidät tiluksillesi kesäretkelle, niin tulet huomaamaan, että ainakin me, jotka siellä mukana olisimme, emme enää esittäisi mitään paikkansapitämättömiä tai muuten asiattomia väitteitä metsänhoidostasi. Suosittelen lämpimästi! Olemme tavallisia vaatimattomia ihmisiä. Meidän kanssa pärjää aivan varmasti!
Pete: ”Miten tätä jotkut voivat harvana pitää?”
Jos minun kommenttiini viittat, en tosiaan pidä tuota harvana. Ainoastaan isoimmat kuuset näyttää olevan harvassa, mutta alakynteen jääneitä on paljon eli noista muodostuu tiheä, varjostava puusto. Toki asia on kuten Visakallo sanoo eli normaalistikin kokoeroja syntyy. Tuossa jostain syystä vaikuttaa erot korostuneen.
Jätkän kommenttiin ensin että kyllä löytyy omissakin vastaavaa mutta sillä erotuksella että aika usein täällä satakunnan typpilaskeuma ilmeisesti riittää kun noin tyhjäksi ei alusta kyllä mene isommassakaan kuusikossa. Kyllä siellä tuppaa alikasvoskuusta alle. Ainakin tuossa näyttäisi valoakin piisaavan joten ihmeen köyhä on alusta. Taitaa se tosiaan hiukan kuusten kasvunkin epätasaisuuteen vaikuttaa tuo kasvualusta. Visakallon kymmenen pisteen vihjettä fundeeraillaan sitten kun työelämän kiireet pois kintuista.
Ei tämä kuva ole täysin tyypillinen. Jossain on kyllä tiheämpääkin. Lähetin kuvan esitelläkseni tuollaisen kuusikon pintakasvillisuutta, jota siis ei ole. Kuten kuvasta näkyy kuusikossa on ainakin yhden puun aukko, joka lienee syntynyt siksi, että joku leppäpuska on nitistänyt kuusentaimen. Sitten on käynyt toisin päin. Tällaisilla kuusikoilla on niin valtava kasvuvoima, että ne kuihduttavat kaiken muun puuston. Niin lehtipuut kuin alikasvuskuusetkin, jos niitä on sattunut syntymään. Ei ole apua typpilaskeumastakaan, Loppuu valo ja vesi,
Harventamaan vain.
Kyllähän nuo ”kuolleet” laikut puiden juurilla kertovat, että ravinteet, vesi ja valo on ollut vähissä. Seuraava vaihe on, jos harvennusta ei nyt heti tehdä, että alusta kuoleutuu kokonaan, eli ”Jääkellari-ilmasto” valtaa paikan kokonaan.
Ei ole kuin yksi vaihtoehto: Hakkuu käyntiin ja uhuemmat puut pois. Tuollainen kuusikko kasvaa niin rajusti, kun se on kunnossa, että harvennuksen jälkeen kymmenen vuoden kuluttua on sama tilanne, eli ylitiheä kuusikko.
Suuremmat vai pienemmät? Siinä vasta kysymys?
Jesse: Ainakin tuossa näyttäisi valoakin piisaavan joten ihmeen köyhä on alusta.
Ei maantasalla ole todellakaan valoa. Kaikki alikasvus koivutkin ovat kuolleet ja lahonneet vuosia sitten. Harvennuksen jälkeen puskee heinää varmasti.
Pari vuotta sitten harvensin muutaman hehtaarin kuvan tyyppistä kuusikkoa. Ikä 40 vuotta ja saanto keskim. 140m3/ha. Tarkastusmittaukset osoittivat , että tiukaksi jäi vieläkin. Koivut olivat saaneet paikoin yliotteen. Niiden tilavuus oli lähes 1000 litraa ja niiden juurella kasvavien kisan hävinneiden kuusten vain 50-70 litraa. Tämä oli vasta ensiharvennus loivassa itään viettävässä rinteessä. Leppäpökkelöitä näkyi runsaasti pitkällään. Eivät kuitenkaan olleet haitanneet kuusien kasvua ko tapauksessa.
Hyvät on tarpeet kuvassa. Äkkiä vain harventelemaan.
Hyvin kasvoi koivut sillä kuviolla, 1000 l ja 40 v.
Tomppa, jos tuosta otat isot pois, ensimmäinen tuulenpuuska kaataa loput.
Juuri näin kuten Gla totesi. Ehdottomasti alaharvennus! Muutenkaan kasvukilpailussa häviölle jääneitä puita ei kannata jättää kasvamaan, sillä se on luonnonvastaista.
Kuvion reunassa kasvoi kuusi ,jonka kannosta laskin 41 vuosirengasta. Tilavuus 990 litraa. Oli ilmeisesti saanut viereiseltä pellolta vähän ravintolisää . Koivut kasvoivat pellolta laskevassa notkelmassa.
Täällähän tämä taas riehuu, lähes Tapanin myrskyn kaltainen myräkkä ja varmasti puita kaatuu nyt lounais-suomessa ja ehkä koko etelärannikolla. Maa vielä täysin sulana että sillviisii ikävä tilanne.
Alaharvennus ja sitten parin kymmenen vuoden päästä aukoksi.
Tuo taitaa olla tukossa uudestaan jo reilun kymmenen vuoden kuluttu, eli silloin vielä harvennus ja sen jälkeen aukoksi. Tuommoiset kuusikot riehaantuvat harvennuksissa kasvamaan niin paljon, ettei sitä aina kokeneempikaan tahdo uskoa.
Alaharvennuksena- ja lisäksi ne rungot jotka ei täytä tukin laatua. Hyvä kohde kesäleimikoksi kun oksamassa ja latvukset puidaan uralle.
Päävaltapuilla kasvu on 3, jopa 4 kertaa nopeampaa kuin alemmalla latvuskerroksella.
Saattaa olla harvennettu jo , jos kuvattu kaksi vuotta sitten ? Timppa vejättää ??LOL
Harvennettu tai ei, mutta välitön alaharvennuksen tarve on juuri nyt.
Visa vinkuu! Siis kuvan oton jälkeen on voitu jo harventaa ja Timppa panttaa kuvaa miltä näyttää nyt , oisko ?
Jos tuo on jo harvennettu ja pohja on lehtoa, niin vuosikasvu lienee ilman lannoitusta 25 kiintoa / ha.
Silloin on aivan hölmöä kasvatella kuitupuita aluspuilla, kun suurimmat puut lykkäävät tukkia oikein tosissaan.
En vedättänyt. Kuvio on harvennettu 2009. Kuten Visakallo totesi, niin tällaiset metsät yllättävät kasvussa. Tällä kertaa minut. Tänä vuonna harvennetaan.
Se on siis harvennettu kovan oton jälkeen vuonna 2009?
8-9 kasvukautta myöhemmin siinä on jopa 200 kiintoa enemmän puuta hehtaarilla, kuin v 2009.
Lisäkasvusta pois 150 mottia/ha, ja kaikki jäävät rungot on kolmen tukin puita. 10- 15 vuotta eteenpäin, niin johan on mukava savotta.
Joka kerta huonolaatuisimpia pois!
On siis harvennettu 2009 ja kuva otettu 2015 eli 6 vuotta harvennuksesta. 8 kaudessa harvennuksen jälkeen tullut puuta noin 100-110 m3/ha.
On sinänsä tosi ihmeellistä, että löytyy tiedemiehiä, jotka ovat sitä mieltä, ettei metsiä tarvitse harventaa.
Hyvä esimerkki siitä miten puu kasvaa . Nuissa vaarana etäomistajilla , että luotetaan harvennuksen välin olevan 20 vuotta . Alaharvennus on minun peukutus !