Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Metsäkeskuksen mukaan on nyt hitusen verran alle en oo ihe mitannut. Otettu tukkia reilusti, jatkaa eri-ikäisenä jk mehtänä ja on taimisto noussut mukaan.
Hyvä on miettiä ensten. Tuossa oli 60 v kuusia ja ne on poistettu, 4vuotta tuon mittauksen jälkeen laki salli jk :n niin on jälleen myyty. Vanhimmat ovat nyt 50 vuotisia ja osa 70 v. ”Se pyörii sittenkin”, vaikka keksijä tuomittiin!
Todella hyvä runkosarja. Jaksollisessa kasvu olisi luokkaa 13 m3/ha.
Tuota ihmettelen miten ne puut saa pois hakkuussa. Sanoisin, että täälläpäin yhtiöt eivät suostuisi hakkuille ilman esiraivausta.
Jos tuohon on hakkuita tehty niin olisi mielenkiintoista tietää jatkon runkoluvuista ja poistumasta.
Yksi huomio on, että näyttää tulevan laatutukkia vaikka kasvu on noin kova. Tykkylumi saattaisi tehdä pahaa jälkeä meilläpäin tuollaiseen metsään.
Juu, normaalin reippaan harvennuksen jälkeen tuollainen on melko altis, esim. myrskylle. Mutta jk. tietysti lienee immuuni. No kateelliset täällä tietysti kirjoittelee, kukapa tuollaista ei haluaisi omistaa, jk: ssa tai ei.
Tuossakin on ongelmana kuusten puuttuminen alikasvoksesta ja hieskoivuvesakko. Miten meinaat selviytyä ilman raivausta vesakosta ? Hieskoivikosta tuskin saa seuraavaa puusukupolvea.
Pylkkeröllä hyvä havainto. Arvoton 28 vuotias 5 metrinen hiesvesakko lopettaa tuossa jk-pelleilyn. Kertoo menetelmän heikkouden taas kerran.
Jaksollisessahan tuon ikäinen taimikko on eh-vaiheessa ja hoidettua arvopuuta tietysti.
Miten Perko tätä hoidetaan jk-menettelyssä, otetaanko pois kaikkia läpimittoja ja puulajeja? Onko minkä verran hajontaa läpimitoissa? Kannattaisiko hoitaa tällaisen ennemminkin jaksollisena laatuharventaen, ellei merkittävää kokohajontaa ole. Jos haluaa jatkuvaa kasvatusta, jossain vaiheessa voisi kurittaa hiesalikasvosta, jotta saa niiden tilalle kuusen taimia. Yksi alikasvoksen kautta tapahtuva uudistamisjakso voi siis onnistua tässä, mutta sen jälkeen on käsillä puhdas kuusikko. No se on jälkipolvien ongelma se.
Miksi yleisissä opuksissa neuvotaan lähtemään jk:een mukaan, jos/kun erirakenteisuus puustossa on vallitsevaa?
Täällä apostoli esittää pitkän kähinänsä lopuksi taulukkoa, joka kelpaa vitsiksi. Uskottavaa, eikö niin?
Innokkaasti on keskustelu alkanut, olisi vielä mukava nähdä keskustelun kohde ihan edes valokuvana. Noista suunnitelmakansioiden vanhoista numeroista voi kyllä ajatuksia vaihtaa mutta kovin irrallaan ne käytännöstä ovat. Ikätiedot eniten, samoin puustotietojen jakaumat eivät noista käy ilmi mitenkään.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Mikäs siinä nyt on ppa, vieläkö kasvu on yli 20m3/ha? Harvinaisen tasaisesti kasvaneet kuusi, rauduskoivu ja mänty.
Metsäkeskuksen mukaan on nyt hitusen verran alle en oo ihe mitannut. Otettu tukkia reilusti, jatkaa eri-ikäisenä jk mehtänä ja on taimisto noussut mukaan.
Tasaikäinen metsä. Mites siitä saa jo hakattu kun se 40v pitäisi mennä tampatessa?
Ite mietin samaa kun Menninkäinen
Hyvä on miettiä ensten. Tuossa oli 60 v kuusia ja ne on poistettu, 4vuotta tuon mittauksen jälkeen laki salli jk :n niin on jälleen myyty. Vanhimmat ovat nyt 50 vuotisia ja osa 70 v. ”Se pyörii sittenkin”, vaikka keksijä tuomittiin!
Niin niin.. no tuohan ei sitte ole pitänyt paikkansa, saahan sitä sitten miettiä
Todella hyvä runkosarja. Jaksollisessa kasvu olisi luokkaa 13 m3/ha.
Tuota ihmettelen miten ne puut saa pois hakkuussa. Sanoisin, että täälläpäin yhtiöt eivät suostuisi hakkuille ilman esiraivausta.
Jos tuohon on hakkuita tehty niin olisi mielenkiintoista tietää jatkon runkoluvuista ja poistumasta.
Yksi huomio on, että näyttää tulevan laatutukkia vaikka kasvu on noin kova. Tykkylumi saattaisi tehdä pahaa jälkeä meilläpäin tuollaiseen metsään.
Juu, normaalin reippaan harvennuksen jälkeen tuollainen on melko altis, esim. myrskylle. Mutta jk. tietysti lienee immuuni. No kateelliset täällä tietysti kirjoittelee, kukapa tuollaista ei haluaisi omistaa, jk: ssa tai ei.
Tuossakin on ongelmana kuusten puuttuminen alikasvoksesta ja hieskoivuvesakko. Miten meinaat selviytyä ilman raivausta vesakosta ? Hieskoivikosta tuskin saa seuraavaa puusukupolvea.
Pylkkeröllä hyvä havainto. Arvoton 28 vuotias 5 metrinen hiesvesakko lopettaa tuossa jk-pelleilyn. Kertoo menetelmän heikkouden taas kerran.
Jaksollisessahan tuon ikäinen taimikko on eh-vaiheessa ja hoidettua arvopuuta tietysti.
Miten Perko tätä hoidetaan jk-menettelyssä, otetaanko pois kaikkia läpimittoja ja puulajeja? Onko minkä verran hajontaa läpimitoissa? Kannattaisiko hoitaa tällaisen ennemminkin jaksollisena laatuharventaen, ellei merkittävää kokohajontaa ole. Jos haluaa jatkuvaa kasvatusta, jossain vaiheessa voisi kurittaa hiesalikasvosta, jotta saa niiden tilalle kuusen taimia. Yksi alikasvoksen kautta tapahtuva uudistamisjakso voi siis onnistua tässä, mutta sen jälkeen on käsillä puhdas kuusikko. No se on jälkipolvien ongelma se.
Miksi yleisissä opuksissa neuvotaan lähtemään jk:een mukaan, jos/kun erirakenteisuus puustossa on vallitsevaa?
Täällä apostoli esittää pitkän kähinänsä lopuksi taulukkoa, joka kelpaa vitsiksi. Uskottavaa, eikö niin?
Innokkaasti on keskustelu alkanut, olisi vielä mukava nähdä keskustelun kohde ihan edes valokuvana. Noista suunnitelmakansioiden vanhoista numeroista voi kyllä ajatuksia vaihtaa mutta kovin irrallaan ne käytännöstä ovat. Ikätiedot eniten, samoin puustotietojen jakaumat eivät noista käy ilmi mitenkään.