Kuvassa istutettua taimikkoa ja puiden katveessa kasvanutta luontaista taimikkoa. Ikää molemmilla yhtä paljon. Varjostavien puiden vaikutus näkyy seitsemän metrin etäisyydelle asti tukkikokoisista rungoista.
Kuvassa istutettua taimikkoa ja puiden katveessa kasvanutta luontaista taimikkoa. Ikää molemmilla yhtä paljon. Varjostavien puiden vaikutus näkyy seitsemän metrin etäisyydelle asti tukkikokoisista rungoista.
Metsänhoito
Mutta on siihen syntynyt taimiainesta kuitenkin! Harrasta siinä sitten jatkuvaa kasvatusta.
Tuo näkyy männikössä aina aukon ja reunametsän saumassa. Kannattaisi ehkä harkita kuvioiden rajauksen vaikutusta, kun alkaa tekemään avohakkuuta.
Ensimmäisessä lisäkuvassa yksittäisen rungon ympärillä 0-5 metrin etäisyydellä kasvavat taimet ovat pituudeltaan vain puolet muun taimikon taimista . Kahdessa jälkimmäisessä kuvassa näkymä pääkuvan puiden hakkuun jälkeen. Lyhyempi taimikko sinnittelee käytöstä poistetun keskijännitelinjan noin 10 metrin levyisellä johtokäytävällä . Taaempana kasvavat istutustaimet ovat vapaassa tilassa kasvaneet pituutta jopa 5 metrisisksi . Johtokäytävällä kasvneet saman ikäluokan luonnontaimet ovat noin metrin mittaisia. Osa on kuivahtanut pystyyn. Ei siis kovin vahvaa näyttöä pienaukkojen ”eduista”.
Rajaukset on tehty ihan ammattitaidolla. Hakkuuta riittää tässäkin aukossa kadelle miehelle yli viikoksi. On vielä vara valita , käyttääkö jossakin kohtaa luonnontaimia , vai pistää uudet tilalle. Luonnontaimien kohdalla ennuste ei ole kaksinen.
Samaa mieltä Suorittavan kanssa. Sama asia on havaittavissa 2- ja 3-kehitysluokan metsissä, joista siemenpuita ei ole kaadettu aikoinaan. Siemenpuiden ympärykset ovat tyhjiä ja lähimmät puut jäävät huomattavasti jälkeen valta puustosta.
Taas hyväkuvasarja puiden katveessa- ja pienaukkojen taimettumisesta, ilmiö on aina havaittavissa kun tarkastelee taimikoita edellä kerrotuissa kohteissa.
Taimia voi olla aluksi runsaasti, mutta niissä on sitä vaihtuvaa taimiainesta, josta osa kuolee ja osa pystyy kasvaman vain 5 cm pituutta ja ovat hentoja vaaleita taimia.
Paljonko puuta hehtaarilta ja mikä rungon keskitilavuus? Kuvassa ei näytä mitenkään erityisen järeiltä nuo männiköt.
Jos on metsäautotien tai talvitien tarvetta alueella, niin kannattaa jo suunnitteluvaiheessa useimmiten tehdä tielinjaus taimikon ja vanhan metsän rajalle. Siinä tiepohja vie vähiten puun kasvatusalaa. 0-5 m 04-metsän laidasta taimikko ei kasva juuri minkään vertaa .
Mutta miten käy jatkuvassa kasvatuksessa männyn uudistumisen? Uhkana:
a) siementävien puiden katveessa mäntyjen alkukehitys hidasta
b) katveessa ja puolivarjossa kasvanut mänty saattaa maistua hirville valossa kasvanutta paremmin
Ei taida jatkuva kasvatus onnistua valopuu männylle. Taitaa olla kuusi ainoa mahdollisuus.
JK-porukka ei pelkää kuusettumista eikä maannousemaa. Turvaavat lahopuun esiintymisen metsissä toistenkin edestä.
Maannousemalaho ei vastaa ns. oikeaa lahopuuta, jota syntyy esim. tuulenkaadoista . Juurikääpälahosieni estää metsän kasvua , lahottajat maapuissa ei sitä tee. Niillä on eroa. Eräässä 2010-luvulla tehdyssä tutkimuksessa jk-metsien kestokoealoilla tyvilahojen määrä vaihteli 10 – 80 %:n välillä puumäärästä.
Taimien kasvunopeus on pienaukoissa vaatimatonta verrattuna suurempiin aloihin ja varsinkin istutustaimiin. Esim. mätästysaloilla 9 v:n ku-keskipituus oli n. 2.2 m ja luontaisesti syntyneiden n. 1 m. Pienaukoissa se olisi ollut ehkä jotain 50 – 70 cm:n välillä. 20 vuoden ajalla pienaukkojen taimet kasvaa n. 30% hitaammin kuin vastaavat taimet suuremmassa aukossa.