Kommentit (31)

  1. Ompa tylsän näköistä.

  2. Hyvältä näyttää. Korjuuolosuhteet ovat kesällä usein erinomaisen hyvät, kun päivänvaloa riittää, eivätkä puut ole täynnä lunta.

  3. Edellisen kanssa samaa mieltä. Kävin metsähallituksen vastaavaa katsomassa jossa oli lannoitus menossa aika nopeasti tuli puun korjuun jälkeen..

  4. suorittava porras

    Ensiharvennuksen aikaan tällä palstalla oli sankka aluskasvos. Nyt raivauksen jälkeen voi todeta ,että mutkaista puuta on jäänyt luvattoman paljon kasvamaan suorien runkojen sijaan. Nyt tilannetta pystyttiin edes vähän korjaamaan ,kun rungot olivat paremmin arvioitavissa.

    Ihan mukava ,lähes 10ha:n kuvio korjuun kohteena ”reserviin siirtymisen”kynnyksellä 😊

  5. Ei kait lantaa heti harvennuksen jälkeen kannata laittaa. Tätä usein miettiny. Tuskin puut pystyvät vielä maksimaalisesti lannan käyttämään ennenkä oksisto ja juuristo vähän kehittyy. Lumi tuhoriskikin on muutenkin suuri heti harvennuksen jälkeen. Varvikolle taitaa mennä iso osa.

  6. Kuhan Jeessi näkee: ”Pilalle harvennettu, aivan liian harvaa – vajaatuottoista ja seuraava puusukupolvi on kumossa maassa,”

  7. Alkaako suorittavalla olla tiimalassi täynnä ja siirtyminen eläkkeelle koittaa. Tuo on hienoa aikaa.

  8. suorittava porras

    Käytetään vielä termiä reserviin. Minua vanhempaa porukkaa on vielä täysillä mukana. Sitä jaksaa ,kun on työpaikan ilmapiiri kunnossa ja toimiva kalusto. Viikon kuluttua voi jo tinkiä eläkeläisalennuksia.😊

  9. Se on totta. Hyvät työkaverit ja työpaikan hyvä ilmapiiri oli ainoita joita minäkin jäin kaipaamaan kun moton kopista lähdin. Vielä en ole sinne noussut ja kyllä tähänkin tottuu.

  10. metsä-masa

    Korjuuolosuhteet on kaikilta osiltaan kunnossa, ennakkoraivauksia myöten. Tähän syntyy hieno mäntykuvio, kannattaa käydä seuraamassa kuvion jatkokehitystä myöhimminkin, ja jos kyseessä on viimeinen pasta sitä suuremmalla syyllä.

    Reservistä käsin voi vielä tehdä töitäkin omien menojen lomassa. Jos sinulla on tuttavia, sukulaisia tai työkavereita, jotka on vielä kuljettajina nuoria, heille sinulla olisi annettavaa neuvonantajana ja uskonvahvistajana, siitä neuvonantajan työstä saa molemmat hyvän mielen.

    Kohde on myös malliesimerkki siitä kun ennakkoraivaus on tehty, niin oikeat kasvatettavat rungot on helppo havaita ja valita, kasvatetaan vain laatutukkia !

  11. Eihän tuossa mitään sinällään vikaa muuta ole kuin tylsän puupellon entisestäänkin tylsistyttäminen. Jos tuohon olisi jätetty suorittavankin joskus niin hyvänä pitämiä alikasvostiheiköitä olisi homma tyystin erimoinen. Ja on niitä mutkaisia näyttänyt jäävän nuoltuunkin pystyyn. Mistähän moinen lie johtua? Onko kuitenkin jo linssi samentunut vai?

  12. Ja vielä jatkan että tismalleen samankaltainen tehtiin omiini viime hakkuulla ja se sieti vallan hyvin pikkaista tuhruisutta alustaan. Nyt se on jo mukavan luonnollinen ja aikaa myöten pitkälti kaksijakoinen metsä. Silmälle vain hiukan mukavampi ja uskon että varsinkin luonnon ystävän silmään heti suopea suhteutettava.- miksi jatkuvasti haluamme kärjistää näillä kun varsin hyvin tiedämme että nämä ärsyttävät paljon isompaakin ihmismäärää kuin vain varsinaiset luontoaktivistit? Puheet ja teot ovat syvässä ristiriirassa myös maanomistajilta luontoväelle päin. Jos vain huomaamme sen toisen suunnan olemme aikaa myöten hukassa niiden kanssa. Saamme taas pakkolakia ja määräystä lisää koska emme edes pyri ollenkaan heidän ihannetilaansa ruokkimaan. Kai suorittavakin sentään pystyy tunnustamaan ettei tässä enää voi metsästä mitään puhua?

  13. Jeessi ei taaskaan ymmärtänyt lukemaansa, taikka ei osannut lukea kommentteja oikein. Siellä suorittava sanoi selkeästi, mitä metsässä on aikaisemmin tapahtunut ja miten.
    On se sääli, kun tuollainen paksukallo on harhautunut jankutukseensa, eikä ymmärrä edes hävetä.

  14. suorittava porras

    Mikäs sitten on metsää , jos ei tämä ? Monimuotoisuus on toki huomioitu tälläkin kohteella jättämällä riistatiheiköitä ojien varsille ja kosteisiin paikkoihin. Ei sen palstan tarvitse kokonaan risujen peitossa olla . Sellaisia kohteita on ihan riittävästi ilman tätäkin.

  15. Ei ole liikaa luonnollista metsää jonka tuostakin olisi hyvinkin saanut. Eihän kokonaan mutta ei kuitenkaan noin olemattoman vähänkään. Pelkkää puumassan tuotantoalaahan tuo on aivan kuin eucametsät Uruguayssa tai vastaavissa tuotantoplantaaseissa. Ei suomalaista luontoa saisi tuohon malliin köyhdyttää. Kyllä konekäsittely on aina toiminut hiukan moniasentoisemmassakin.

  16. Eikös sitä sanota että kauneus on katsojan silmissä. Minusta tuo on erinomainen harvennus ja kaunis metsä.

  17. Ihan on ok harvennus. Muutaman harvan koivun joita vielä ainaki
    harventamattomalla alueella näytti olevan voisi jättää linnunlaulu- ja momu-puuksi pystyynkin. Ei laske männikön tulevaisuuden tuottoa käytännössä minkään vertaa.

  18. Ei istutusmetsästä saa luonnollista metsää, ellei jo nuoresta puustosta poista kaikkia isteutettuja ja anna luonnon tehdä puusto. Jos taimikkoa nhatrvennetaan, se ei ole enää luonnollinen, ja jos sitä ei harvenneta, se ei ole metsää, vaan ryteikköä, josta Jeessi keräilee poltinpuita. Ja itkee koneiden tekemiä jälkiä.
    Olen aina ollut sitä mieltä, että tuollaisia ”hypistelijöitä” ei saisi metsään päästää, eikä heille saisi metsää myydä. Kun kaikki on suunniteltu päin persettä ja tehdään kuitenkin, niin poru on valtava, vaikka kantorahaa pitäisi tulla oikein kunnolla.
    Hybridihaavikkokin on NIIN luonnollista metsää, kun se sattuu olemaan omilla mailla, mutta jos toisin olisi, niin haavan kasvattajien päätä vaadittaisiin vadille.

  19. pihkatappi

    Puuki huomasikin, että koivuja ei jäänyt pystyyn. Fsc tarkastaja tekisi nootin.

  20. Todella. Pihkatappi oikeassa. Jo sertit vaativat muutakin kuin puupeltoa. Mitenhän tuon tilankin asioita hoidetaan jos tuollaista hakkuutapaa suositaan. Ja edelleen se tärkein on taas ja vain se mielikuva joka metsänkäsittelystämme annetaan. Jos harvennetaan se on kuvankaltaista aivan liian usein. Jos päätehakataan se tehdään samoin eli minimaaalisen tarkasti määräysten mukaan eikä yhtään luontaista mukaan enempää. Joku säästöpuuryhmä täysin luonnottomasti roikkumaan alueen keskelle jokainen harittaen mihin sattuu ja valmiiksi puoliksi tuhottuina. Ehkä ohi menevälle tielle päin saattaa olla jätetty täysin käsittelemätön ja ruma lehtipuukaistale joka ei kuitenkaan peitä näkyvyyttä hakkuuraiskiolle mutta pahentaa senkin silmälle vaikutusta. Saa normaali ihmisen tuntemaan että on taas nopeasti sipaistu ryöstöhakkuu maisemasta piittaamatta.

  21. Ja mitä tuohon jätkän kelvattomaan taas tulee on aivan sama mitä hän tai me noista ajattelemme. Painotan nimenomaan suuren yleisön käsitystä jotka päivittäin näin kesälläkin suomea suhaavat maaseudulla. Jokainen hakkuuaukko joita itsekkin olen alkanut arvostella matkan varressa on suorastaan täysin typerän törkeä aivan suotta. Melko olemattoman pienillä panostuksilla saataisiin hakkuu jota kaikki eivät edes tiedostaisi hakkuualaksi. Parhaiten tuo onnistuu juuri sekametsän hakkuun käsittelyssä. Jätetään pieniä viheraloja tai jopa peittävä alikasvos ainakin teiden varsien hakkuissa maisemointiin. Ketään ei esim. minulle ole valittanut hakkuustamme joka on vilkkaan lenkkitien varressa. On harrastepyöräilijää, on hevostallin väkeä pienistä isompiin, on marjastajia, on metsästäjiä. Aika moni poikkeaa jopa sanalle kun siivoilen tien varsia hakkuun jäljistä. Kehuttu on. Nyt alikasvoksena jätetty hieskoivikko on turvealojen männyn hakkuun jäljiltä kauniissa lehdessä ja kovassa kasvussa. Muutakin alikasvosta kuten kuustakin löytyy aika runsahkostikkin. Jos nuo kaikki olisi poistettu ja vain jätetty vartoamaan uudistusta olisi jo moni mieli pahoitettu.

  22. Tuossa kuvan männikössä oli tehty enska Jeessin unelmoimalla tavalla: ilman ennakkoraivausta. Sitä tuo pölvästi ei rekisteröinyt ureansa joukkoon lainkaan, vaan moitiskeli nyt tehtävän hakkuun aikana, että metsässä oli lenkoja puita!
    Ne lengot puut olisi voitu poistaa enskassa, jos näkemäraivaus edes olisi tehty. Mutta ei, kun metsässä pitää olla maan täydeltä risua syömässä ravinteita rahapuilta.
    Uudistushakkuita tehdään vuosittain 1 – 2 prosentille pinta-alasta.
    Minkä takia nuo Jeessit tunkevat sille osalle metsämaata jeesustelemaan?
    Pysyisivät siellä umpitiheässä pöpelikössä punkkien syöttinä.

  23. Ei se tarkoita mitään tuosta jätkän mainitsemista. Mistään umpitiheiköistä ei ole tarvis. Mutta tasaisesti maisemapuuta joka rikkoo ison tylyn hakkuualan. En vaadi sitä moton kuljettajilta mutta jos se on jo hakkuusuunnitteessa niin se ei käy liikaa suorittavan silmälle vaan ne voidaan jättää riittävän kauas poistettavista puista. Mutta moton tietokannassa ne pitäisi jotenkin näkyä säästettävinä ja suojeltavina. Ei varmasti tekisi ajallisestikkaan mitään mullistavaa. Minulla ei varmasti noilla aremmilla maisemointialoilla tehnyt juuri mitään koska harvahko männikkö oli helppo poistaa hieskoivikosta ilman suuria tappioita ajassa tahi teossa. Samalla toki siitäkin tehtiin huomattava määrä kuitua myös. Se mikä syö ja mitä on aika huonosti tiedostettu juttu. Lehtipuuhan muuttaa alustaa esim. turvealalla jatkuvasti normaalimetsämaan suuntaan lannoittamalla ja kompostoimalla pintaturvetta. Ravinteet myös valtapuustolle muuttuvat suotuisampaan suuntaan.

  24. suorittava porras

    Tähän leimikkoon jäi reilusti lehtipuita sinne , missä niille oli tilaa ja kasvupohja sopiva . Laatu edellä tietysti. Kuvion reunoilla ja ojien varsilla kasvaa edelleenkin jonkin verran aluskasvosta. Sertifiointiehdot täyttyvät siltä osin kirkkaasti . Enemmänkin voisi kysellä sertifiointien perään Jessen tapauksessa. Hoitamaton metsä ei täytä kriteereitä alkuunkaan. Valitettavan harvoin , jos koskaan , asiaan edes puututaan .
    Aluskasvoksen säästämisestä on ollut usein seurauksena virhearvioita metsän tilasta ja puumääristä , puhumattakaan korjuuhenkilöiden tekemistä vääristä puuvalinnoista harvennuksilla. Aika monesta harvennuskohteksi luokitellusta taimikosta olen joutunut peruuttelemaan koneen pois ja siirtymään muualle . Jessellä tästä on kokemusta muistini mukaan lähes joka kaupan yhteydessä . Kaikkea ei ole korjattu, mitä on suunnitelmiin esitetty. Tältäkin vältyttäisiin , kun metsä pidettäisi sellaisessa kunnossa , että arviointi ei menisi arvailuiksi.

  25. pihkatappi

    Mikset laittaisi joskus kuvia, miten fsc-sertifikaatti on huomioitu. Maapuiden ympärystät jää aina raivaamatta, tuollaisella kankaalla oleva kosteikko jää aina käsittelemättä jne. Tuo harvennus näyttää vähintäänkin hyvältä, en minäkään näe tarvetta jättää lehtipuita tasaisesti kuviolle, vaan sinne missä ne luontaisesti toimivat paremmin kuin kuvan männyt.

  26. Gla

    Samaa mieltä ja arvasin, että jossain vaihessa Suorittavalta tulee kommentti noista kuvan ulkopuolisista kohteista. Se kuitenkin keskustelussa eniten harmittaa, että kuvan tilannetta parempi monimuotoisuuden hoito olisi hoitamattomuutta tms. pusikkoa. Ihan varmasti lopputulos mahdollista olla luonnon kannalta parempi ilman, että korjuuolosuhteet heikkenevät. Verrataan asiaa vaikka kuusikon ensiharvennuksen näkyvyyteen, mikä sekin on riittävä motokuskille ja siihen on määnikössä vielä pitkä matka. En nimittäin jaksa uskoa, että muutama riistatiheiköksi nimitetty puska yms. pienialainen yksityiskohta paikkaisi muuta hehtaarien kokoisen alan luontoarvoja. Pientä erirakenteisuutta ja monilajisuutta sinne tänne olisi juuri sitä, mitä suomalainen talosmetsä luonnonhoidolta kaipaa. Tuolla tavalla olisi mahdollista vaikuttaa siihen suureen pinta-alaan, joka monimuotoisuusasiaan vaikuttaa toisin kuin pienet yksityiskohdat ja suojelualueet, joilla on vaikutusta ehkä pariin prosenttiiin pinta-alasta.

  27. suorittava porras

    Maapuun ympärys jätetään aina käsittelemättä , mikäli mahdollista. Eilen kiersin katkenneen järeän pahkakoivun kaukaa ,vaikka ajouran linjaus olisi edellyttänyt muuta. Sen lähitienoo jäi koskematta. Muutamia käkkärälatvaisia puita jätetään palstalle petolintujen pesäpuiksi ,jos niitä suinkin löytyy. Tämän kuvion tien risteykseen rajoittuvaan kulmaan jäi kasvamaan ryhmäksi kymmeniä hyvälaatuisia rauduskoivuja. Ne olivat voittaneet kisan mäntyjä vastaan .Monimuotoisuutta on sekin ,että vaihettumisvyöhykkeet käsitellään kevyemmin. Tämä palsta on kasvanut peitteisenä 40 vuotta ja nyt päätehakkuuseen saakka tässä kuosissa. Maan pinnalla alkaa syntyä uutta elämää ,kun sinne saatiin viimeisten toimenpiteiden ansiosta lisää valoa. Monimuotoisuus lisääntyy sitäkin kautta .

  28. Gla tiivisti jopa paremmin sen mitä itekkin hain. Suunta pitäisi muuttaa aidosti luonnon eikä suojelijoiden mieltymysten suuntaan. Monotoniset talousmetsät ovat juuri ja juuri pystyssä ollessaan katseltavia mutta eivät missään nimessä kiinnostavia. Mutta kun se sitten aikanaan puidaan kuin eucaplantaasi paljaaksi on haava luonnossa järkyttävän terävä. Jos suosittaisiin jo kasvatuksessa sekametsiä ja niiden sisällöstä haettaisiin se harvakseltaan jätettävä maisemapuusto joka voi olla vaikka täysin hakkuulla arvotonta leppää, hieskoivua, haapaa, pihlajaa yms. ja silloin tällaisista monometsän käsittelyistä tulisikin huomaamaton iloinen näkyvyyden lisääjä luontoon. Toki niistä varmasti osa kaatuisi jne. mutta sehän olisi serteille vain hyvää.

  29. suorittava porras

    Leppää ,pihlajaa ja haapaa jätetään sopiviin paikkoihin ,jos niitä esiintyy. Monin paikoin tiheä kuusialuskasvos pitää huolen siitä ,että ei esiinny eikä kasva mitään muutakaan niiden varjossa-sammalta korkeintaan . Suuri osa kuvan kaltaisista männiköistä on perustettu kitukasvuista keppikuusikkoa kasvaneen vanhan metsän paikalle. Runokojen keskitilavuus oli näillä kohteilla päätehakkuussa tuskin 150 litraa enempää. Siihenkö pitäisi jälleen palata?

  30. Gla

    Leppää, haapaa ja pihlajaa löytyy, jos hirvieläinten jäljiltä säästyy (leppä toki pärjää) ja jos taimikonhoidossa asia huomioidaan. Luontainen kuusialikasvos toki on paikoin tiheää, mutta ennenkaikkea tiheydeltään vaihtelevaa. Sekaan sopii muutakin puustoa, mutta tietysti alikasvoksena valopuut heikosti menestyvät. Siksi ne pitäisikin kasvaa ylemmän jakson mukana.

    Kysymystä keppikuusikoista en ymmärrä. Liittyykö se jollain tavalla talousmetsien luonnonhoitoon? Edelleenkään asioiden hyvä hoito luonnon kannalta ei ole synonyymi hoitamattomuudelle.

  31. suorittava porras

    Keppikuusikoissa puiden alla oli vain kuollut hapan neulasmatto. Ei juuri muuta. Ei marjoja ei pensaita ja lehtipuutkin olivat lahonneet jo aikaa sitten pois. Maapohjan viljavuudesta normaalisti kertovat viitekasvitkin puuttuivat. Avohakkuu antoi maapohjalle uuden elämän. Monille tulikin yllätyksenä , että keppimetsästä vapautunut alue olikin arvioitua rehevämpää . Heinää alkoi puskea ylenmäärin ja taimet tukehtuivat heinikkoon. Yleisempi ilmiö olivat räkämänniköt , jotka oli istutettu uskossa , että maaperä on karua , kun puiden alla ei kasva mitään. Pian kasvoi , kun valo saavutti maan pinnan.

Metsänhoito Metsänhoito