Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sielähän on kuitenkin taimet paikallaan . Naapurissani on n. 10 ha samannäköinen aukko johon ei ole vielä alettu tekemään mitään toimenpiteitä. Alkaa 3 vuotta olemaan hakkuusta. Kaipa sieltä tarkastaja tulee käymään ja pistää vauhtia uudistustoimien käynnistämiseen kohta.
Tälläistenkin takia on mielestäni järkevää istuttaa se täysi 1600-1800 kuusta, eikä vaan tuhatta sekapuustoisuus mielessä. Heinikko ottaa luonnontaimia huonosti, ja jos metsää on jonkin verran vaikka kauempanakin, heinääminen jää helposti puutteelliseksi. Täysillä istutusmäärillä puolet selviää ilman heinäämistäkin, ja alasta voi tulla kunnon metsä. Heinääminen kannattaa tehdä, kun puut on sulia joko syksyllä tai keväällä. Jäätyneet katkeilee.
Tuosta näkee heti ettei ole edellytyksiä luontaisen taimiaineksen syntymiselle. Joitain hieskoivun taimia voi joskus tulla mutta ei muuta pitkään aikaan. 1000 kpl/ha ja luontaista loput – tapa sopii ihan erilaisille kasvupaikoille.
Aina ei osaa ennakoida, mikä tulevaisuus hakkuun jälkeen, maalaji ja kosteus myös ratkaisevia. Raivailin juuri melko puhtaan kuusikon jälkeistä, 6 kasvukautta kasvanutta ist kuusi taimikkoa, aikaisemmin ei tehty mitään. Paikoin kosteaa ja rehevää, vatukkolaikkuja. Rehevin osa raivuun jälkeen kuusta 1-2 m, 800 r/ha, raudus,hieskoivua 2-4 m n 2500 kpl, hirvien elinaluetta, seuraava työ n. 5vpäästä.
Kuva kertoo hyvin arvaamattomuuden uudistamisessa. Itselläni on hehtaari samanlaista. Luomukuusikko siitä hakattiin, mikään ei ennustanut tuollaista. Toki osa kuviosta on kosteaa, muttei turvemaata.
Puuston määrä saattaa vaikuttaa. Kerran oli tuoreen kankaan männikkö n 200 kuution puuta/ha. Ennen hakkuuta oli vähän jossain heinää, muttei mitenkään paljoa. Kerättiin mustia torvisieniä alueelta.
Kuvio oli ehkä aikanaan hakattu suojuspuuasentoon, mutta meidän seudulle tyypilliseen tapaan ei ollut taimettunut.
Tämäkin heinettyi. Saatiin nostaa kuusentaimia heinän seasta, mutta lopulta tuli hyvä kuusitaimikko. Koivuntaimia ei juurikaan tullut, mutta vähän leppää saatiin perata.
Petkeleksen kanssa samoilla linjoilla. Useammasta eri kohteesta vastaavanlainen näkymä ja kaikista tullut täystiheitä taimikoita ilman mitään myrkkyjä ja heinäämisiä. Vadelmaa pidän pahempana ongelmana
On kokemusta erilaisista kohteista. Eräskin pellonmetsitysala tuhoutui käytännössä kokonaan. Tippuu mm. heinän määrästä ja säästäkin milloin ei taimet säily.
Jos varjoissa honteloituneiden taimen päälle kaatuu räntäsateen vettämä heinikkoryönä, ilman selvittelyä taimi tuhoutuu varmasti.
Edellissyksyn Roundup, kääntömätästys ja keväällä ku-potit olisi 100% varma uudistus.
Kuusi yleensä heinän kanssa pärjää jos on kyse kangasmaista, mänty arempi, toki sekin monessa tapauksessa selviää. Pellot eri asia, niissä heinä on sen verran tiukkaa että voi käydä huonosti. Pahempina varjostajana pidän rehevän kankaan vatukkoa ja varsinkin sananjalkaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Sielähän on kuitenkin taimet paikallaan . Naapurissani on n. 10 ha samannäköinen aukko johon ei ole vielä alettu tekemään mitään toimenpiteitä. Alkaa 3 vuotta olemaan hakkuusta. Kaipa sieltä tarkastaja tulee käymään ja pistää vauhtia uudistustoimien käynnistämiseen kohta.
Tälläistenkin takia on mielestäni järkevää istuttaa se täysi 1600-1800 kuusta, eikä vaan tuhatta sekapuustoisuus mielessä. Heinikko ottaa luonnontaimia huonosti, ja jos metsää on jonkin verran vaikka kauempanakin, heinääminen jää helposti puutteelliseksi. Täysillä istutusmäärillä puolet selviää ilman heinäämistäkin, ja alasta voi tulla kunnon metsä. Heinääminen kannattaa tehdä, kun puut on sulia joko syksyllä tai keväällä. Jäätyneet katkeilee.
Millainen metsä kasvoi paikalla?
Kuvan perusteella kääntömätästys ei olisi ollut pahitteeksi, mutta jos täystiheys saavutetaan, on onnistuttu.
Tuosta näkee heti ettei ole edellytyksiä luontaisen taimiaineksen syntymiselle. Joitain hieskoivun taimia voi joskus tulla mutta ei muuta pitkään aikaan. 1000 kpl/ha ja luontaista loput – tapa sopii ihan erilaisille kasvupaikoille.
Heinikkoalalla kasvoi vielä 3v sitten 80v kuusikko eikä heinän heinää !
Oliko kuusikkoa mahdollisesti lannoitettu?
Ihan oli luomua koko pläntti. Tosin hirvet ja peurat siellä aika tiheään kulkivat joten olisko ollut lannoitusvaikutusta 🙂
Aina ei osaa ennakoida, mikä tulevaisuus hakkuun jälkeen, maalaji ja kosteus myös ratkaisevia. Raivailin juuri melko puhtaan kuusikon jälkeistä, 6 kasvukautta kasvanutta ist kuusi taimikkoa, aikaisemmin ei tehty mitään. Paikoin kosteaa ja rehevää, vatukkolaikkuja. Rehevin osa raivuun jälkeen kuusta 1-2 m, 800 r/ha, raudus,hieskoivua 2-4 m n 2500 kpl, hirvien elinaluetta, seuraava työ n. 5vpäästä.
Kuva kertoo hyvin arvaamattomuuden uudistamisessa. Itselläni on hehtaari samanlaista. Luomukuusikko siitä hakattiin, mikään ei ennustanut tuollaista. Toki osa kuviosta on kosteaa, muttei turvemaata.
Pitää keväällä harkita glyfosaattia pitkästä aikaa.
Puuston määrä saattaa vaikuttaa. Kerran oli tuoreen kankaan männikkö n 200 kuution puuta/ha. Ennen hakkuuta oli vähän jossain heinää, muttei mitenkään paljoa. Kerättiin mustia torvisieniä alueelta.
Kuvio oli ehkä aikanaan hakattu suojuspuuasentoon, mutta meidän seudulle tyypilliseen tapaan ei ollut taimettunut.
Tämäkin heinettyi. Saatiin nostaa kuusentaimia heinän seasta, mutta lopulta tuli hyvä kuusitaimikko. Koivuntaimia ei juurikaan tullut, mutta vähän leppää saatiin perata.
Uudistusalan heinittyminen on eliitille ihmettelyn aihe. Tuollainen heinittyminen on jopa enemmän kosmeettinen haitta kuin aito uhka kuusille.
Ojitus ois ollut kova sana.
Petkeleksen kanssa samoilla linjoilla. Useammasta eri kohteesta vastaavanlainen näkymä ja kaikista tullut täystiheitä taimikoita ilman mitään myrkkyjä ja heinäämisiä. Vadelmaa pidän pahempana ongelmana
Jos heinä kaataa kuusentaimen, niin nouseeko se taimi itsestään pystyyn? Kokemusta ei ole. Minä ainakin autoin varmuuden vuoksi.
Vatukkoja on erilaisia. Rehevimmät ovat sellaisia, että pitää perata 2 kertaa kesässä. Toisisista taimet selviävät itsekseen.
On kokemusta erilaisista kohteista. Eräskin pellonmetsitysala tuhoutui käytännössä kokonaan. Tippuu mm. heinän määrästä ja säästäkin milloin ei taimet säily.
Jos varjoissa honteloituneiden taimen päälle kaatuu räntäsateen vettämä heinikkoryönä, ilman selvittelyä taimi tuhoutuu varmasti.
Edellissyksyn Roundup, kääntömätästys ja keväällä ku-potit olisi 100% varma uudistus.
Kuusi yleensä heinän kanssa pärjää jos on kyse kangasmaista, mänty arempi, toki sekin monessa tapauksessa selviää. Pellot eri asia, niissä heinä on sen verran tiukkaa että voi käydä huonosti. Pahempina varjostajana pidän rehevän kankaan vatukkoa ja varsinkin sananjalkaa.