Kommentit (49)

  1. pihkatappi

    Osaat näemmä käyttää moottorisahaakin mallikkaasti. Mukavahan noita on kirveellä pieniä. Tarviiko nostella pystyyn, kun huitaisee navakan lyönnin suoraan leikon keskelle ja puolikkaille sama kohtelu. Itse ainakin välttäisin pölleihin koskemista käsin, kun siihen hukkaantuu turhaan voimia ja tuhottomasti aikaa. Monet kehuu halkomalaitteita, kuitenkin siinä ajassa kun nostelevat pöllin hydraulihalkojan pöydälle osaavalla fiskarsin kirves on viuhahtanut 3 kertaa ja pölkky on jo klapeina pienemmällä energialla.

  2. Eipä mene paksu koivupölkky ihan noin vaan yhdellä huitasulla halki, jos metristä halkoa tekee. Hydraulihalkojalla ehtii tehdä monta halkoa samassa ajassa kun kirveellä sen yhden pölkyn.

  3. suorittava porras

    Pölkkyjen pituudet 45 ja 30cm. Pidempää tulikiviuuniin ja lyhempää saunaan ja puuhellaan tarvittaessa. …ei tulisi mieleenkään aloittaa isojen pöllien halkomista keskeltä ,kun helpompikin tapa on olemassa . Pilkottuna kuvan materiaalin liikutteleminen ei ole ongelma. Pölkyt pilkon paikallaan .

  4. No mutta kuinka sinä nyt tollasta palstaa teet 😀 tuohan on ihan selvästi ennakkoraivaamaton 😉 Kaikenlaista katajaa, koivua ja muuta roskapuuta kasvaa 😀

  5. pihkatappi

    Höh, tuollaiset alle 30 cm vahvat halkeaa yhden käden sivalluksella, jos vain on suorasyistä. Kaksi pölkkyä tyvestä voi jättää halkomapölkyiksi, niitä tarvitaan kuitenkin. Se mikä on helpointa metsurille, ei välttämättä ole helpointa istumatyön tekijälle. Mulle sama miten teette, lopputulos tärkein, arvelen että sulla halkeaa kahdella lyönnillä kuuteen osaan 😁.

  6. Kyllä tuore metrinenkn pölli halkeaa pienellä napautuksella päähän. Hydraulihalkojat on tarkoitettu hameväelle, hitaampikin.

  7. metsä-masa

    Suorittavalla on hyvä ja hyödyllinen vapaa-ajan työmaa, hartianseutu tarvitsee liikuntaa !

  8. Siinähän napauttelet kun puolikuivassa koivupölkyssä on paksuutta 30-50 cm ja isoja sisäoksia. Ei mene aina traktorikäyttösellä hydraulihalkojallakaan kerralla halki. Satusetä olet jos luulet sen hoituvan kirveellä napauttamalla. Vaikka kuinka olisi metsuritausta, niin äheltämiseksi menee.

  9. Onko käsittelyssä jättöpuuryhmä?

  10. Entivanhasissa harsintametsissä oli usein hiekoivuja jotka pehkoissa kasvoi. Vanhaa kituvaa hiestä. Joskus niin kiertävää puuta että keittohalon matkalla syyt kiertää täyden kierroksen ja ylikin. Vielä hieman mutkaista ja oksia. Ei puhettaan kirveellä tai millään halki. Halkojallakin tällainen menee säystöiksi.

  11. Aika leveät jutut joillakin. Jos puhutaan halkojen teosta, niin se on aikalailla erilaista kuin klapien teko.
    Kumpiakaan en alkaisi pieksämään siinä kohtaa, mihin ne jäävät katkaistaessa. Kaikkein vähiten klapipöllejä alkaisi kukaan pieksämään maassa.
    Pihkatapilla on ajatusta: Klapipöllit isoimmista, joiden päässä naputellaan hellapuiksi, mutta ei kai niitä metsässä pienitä – Klapeja?
    Halotkin on tehokkaampi tehdä heittelemällä ne pyöreänä läjälle taikka kärryyn / rekeen. Tin joskus ihan oikeasti halkoja hyvästä koivikosta. Lunta oli ihan hyvin. Pinot tulivat n. 5 – 10 halkomotin suuruisia, vaikka pöllit aina tulivat n, 10 metrin säteeltä.
    Kyllä siinä, kun parikymmentä kuutiota naputtelee päivässä halkoja, pitää olla hyvät kirveet (kaksi – kolme kpl) ja sillä pitää osata lyödä niin, että huomattava osa pölkyistä halkeaa yhdellä iskulla, joka isketään päähän aivan keskelle. Jos sentin menee ohi ytimestä, niin eipä halkea oikein päästä päähän.
    Hyvä Fiskarsin halkaisukirves – sen annetaan vain pudota pölkyn päähän ja POKS!

  12. suorittava porras

    Työkaluina tietysti Fiskars , 17 ja 25. Kyllä lähtee! Noilla vehkeillä tuli naputeltua pilkkeitä tehden vasemman käden lähes toimimattomaksi jumittunut ”kylmä olkapää” kuntoon. Liike on lääke ja kuntoutus jatkuu.

  13. Visakallo

    sikarin kysymykseen ei ole vielä tullut vastausta.

  14. suorittava porras

    Säästöpuista ei ole kyse ,vaan järven ja asuinrakennuksen välissä kasvaneista kookkaista koivuista. Kaadoin ne luvan saatuani ,koska niiden kaatuminen myrskyllä talomme päälle olisi saanut mittavia tuhoja aikaan. Viime kesänä myrsky samaisen järven toisella puolella tuhosi tuhansia kuutioita järeää vanhaa metsää ja aiheutti vahinkoja rannan kiinteistöille. Kuvan poistettavien puiden kaataminen naapuritontilta vaati sekä maanomistajan ,että viranomaisten suostumuksen. Kun lupa viimein heltisi, homma alkoi välittömästi.

  15. Vähäoksaista tuoretta 1m koivupölliä ei tarvitse edes nostaa pystyyn eikä lyödä kovaa, niin halkeaa. Taitaa noita pihassa olla nytkin sellainen 40m pino. Ei kannata ainakaan joka päivä kahdeksankaan tunnin päiviä tuohon käyttää ettei tule ylikuntoon. Suurin Fiskars x27 pitää olla, vielä kun sen saisi kilon painavampana. Jos on visaisuutta tai paha oksaryhmä, kovin kiero jne. niin sitten hva 254 tai hva 560 ja sillä 1/3 puuta, niin kyllä lähtee.

  16. Gla

    Sen verran on puuta tarjolla, etten ala hankalien pöllien halkaisua sahalla auttaa. Mutta melkoinen tarkkuus ja terä, ehkä jopa mielikuvitus pitää olla, että reilun tukkipuun kokoiset koivut kerrasta halkeaa. Sitten, kun on ensimmäisen kerran halkaissut ja ilmeisesti jännitys pöllistä lauennut, loput halkeaakin helposti.

  17. suorittava porras

    Edellisessä kuvassa halkesi joka iskulla ilman ongelmia. Läpimittaa pölkyllä 40cm. Jos on oksan kohta , voi tehdä lyhemmän pöklyn. Pino kasvaa ihan eri tahtiin ,kun rankapuista tehtynä.

  18. Visakallo

    Mikä viranomainen puunkaatoluvan antoi? Onko alueella ranta-asemakaava?

  19. suorittava porras

    Kyseessä omakotitonttien välinen kaavoitettu puistoalue. Laajemmat toimet vaativat toimenpideluvan ,mutta osoitettujen riskipuiden poistamisen voi tehdä ilmoituksella , jonka tarpeellisuuden kunnan teknisen puolen asiantuntija käy toteamassa.
    Olen ollut kyseisiin tahoihin yhtydessä puuston aiheuttamien riskien tiimoilta jo aiemmin . Nyt kunta on operoinut lähitienoon asuintonttien rantametsissä ahkerasti kaataen huonokuntoisia ja mahdollista vaaraa aiheuttavia puita. Vastarannan tuhot pistivät liikettä niveliin.

  20. Varsinkaan ne oksaiset ja kierteiset hieskoivut ei tottele kirvestä kunnolla , kun tehdään halkoja. Klapinteko on harrastusta kirvespelissä. Useamman sataa pinometriä olen tehnyt tr-hydraulihalkojalla metristä halkoa eikä siinä halkoukko kirveineen pärjää vauhdissa alkuunkaan. Isoimmat pölkyt voi nostaa tarvittaessa tr-kuormaimella halottavaksi. Alle 30 cm latvasta menee suoraan 4-osaan, isommat 2-osaan yhdellä työnnöllä. Jos olis tarvis samalla koneella tehdä klapeja, niin sitten 3 pölkkyä peräkkäin ja kertatyönnöllä 12 klapia. Mutta kätevämpää ja nopeampaa se on klapikoneella, jossa on 2-kuljetinta, oma saha ja 2-hydraulisylinteriä halkomassa puita klapeiksi.

  21. Hyvän kokosta puuta tuommonen. Pieniä risuja ei kannata rantteelle haalata.

  22. Kieltämättä aika kovaa lämpöenergiapakkausta siinä käsitellään. Mutta onko siinä sitten talven lämmityksillä paljon huonoa jos hiukan pienempääkin läpi menee. Ei huomaa pirtin lämpömittarissa kyllä.

  23. Gla:”Sen verran on puuta tarjolla, etten ala hankalien pöllien halkaisua sahalla auttaa. Mutta melkoinen tarkkuus ja terä, ehkä jopa mielikuvitus pitää olla, että reilun tukkipuun kokoiset koivut kerrasta halkeaa. Sitten, kun on ensimmäisen kerran halkaissut ja ilmeisesti jännitys pöllistä lauennut, loput halkeaakin helposti.”

    Olen aina ihmetellyt tuollaisten 40 senttisten pölkkyjen klapiksitekijöitä, jotka pieksävät se pölkyn ensin halki ja sitten puolikkaat halki ja sitten pienemmiksi.
    Miksi sitä ei voi tehdä niinkuin minä: Ensin lyödään pölkky n. neliskulmaiseksi, sitten nurkat pois, sitten nurkat pois ja sitten pienempi kirves, jolla yhdellä kädellä nuo lankunpätkät hellapuiksi – naputellen.

  24. suorittava porras

    Näin menetelty kuvassa ”kirves töissä”. Jokainen palikka irronnut kertahipaisulla.

  25. Kyllä halkoja hakannut tietää miksi ei puuta voi ensin hakata neliskulmaiseksi. Klapilla kyllä toimii ja vielä kun pölkyn päällä ja suuremman osan pysyessä pystyssä. Ehkä neliskulmaiseksi ensin teko ajanhukkaa. Toisaalta jos pölkky on maassa lappeellaan niin helppo tehdä maassa ja voi ensimmäisen lyönnin tehdä yhtä hyvin keskelle. Suomen markkinoilla ei ole kirvestä, joka olisi tarpeen vaihtaa pienempään.

  26. Jätkän taktinen on aivan jees. Sitä olen itekkin tehnyt isompien pöllien halkelussa. Ei mitään järkeä alkaa rehjata isoa pölliä halki ensin. Voimavarojen täyttä tuhlaamista. Välistä koko pöllin saa kätevästi pyöriteltyä halkelupukin päässä näteiksi klapeiksi. Ja laittakaa se halkelupöllikin oikeaan korkeuteen. On turha olla etukumarassa kun voi seistä lähes suorassakin.

  27. Visakallo

    Uskokaa Jesseä, hän tietää mistä puhuu! On nimittäin sen verran paljon kontannut moottorisahan kanssa.

  28. rakentaja. Halkojen teko kirveellä on TÄYSIN eri asia kuin klapien teko kirveellä. Se asia pitäisi olla kaikkien tiedossa.
    Täällä näkyy monikin sekoittavan halot ja klapit, vaikka ne eivät samaan liiteriin kuulu.
    40 senttiä paksun ja 33 senttiä pitkän pölkyn pieksäminen ensin halki ( KOIVU) – on turhaa touhua, jos tehdään klapeja. Kohtalaisen kevyelläkin kirveellä pölkky neliskulmaiseksi (OKSAINEN KUUSI ON ERI JUTTU) – koputelllusta pölkystä klapit irtoavat naurettavan helposti ja nopeasti.
    Nimimerkillä kokemusta on. Aloittelin klapien teon jo alle kymmenvuotiaana, oli todella vastentahtoista hommaa.
    Pienennettävä pölkky ei saa pomppia iskujen tahdissa jossain mättäällä tai oksakasassa.

  29. Viidestä eri kokoisesta kirveestä voin valita, neljä niistä on fiskarsseja, kaikki eri kokoja. Niin pientä puuta ei ole mihin en valitse x27:aa, yhdelle kädelle. Tuntuma muuttuu kirveenvaihdossa kun varrenpituus vaihtuu. Silloin alkaa olemaan tuntuma kohdillaan kun lyö juuri niin lujaa että puu juuri halkeaa. Puu on jo siinä ajassa pilkottu kuin mikä menee sen kääntelyyn neliskulmaiseksi tehtäessä

  30. Niin varmaan. Uskon, että et erota vesuria kirveestä, koska et ole KOSKAAN kunnon pölkkyyn kirvestä iskenyt. Ja jos sen sellaisen keskelle iskisit, niin et saisi sitä irti.
    En rupea kaikille ääliöille enää neuvoja jakamaan, et sinäkään ole vielä käsittänyt yhtään mitään”

  31. Bilnäksillä on pärjätty kun on aina välillä käyttäny niitä sepällä.

  32. Vai sillä tavalla. Luulen etten tässä asiassa viisastuisikaan neuvoillasi.

  33. Nämä maassa halkihuitojat saa jossain kohtaa polvilumpionsakin halki tai ainakin kirveen mentävän aukon. Tukeva halkelupukki ja oikean korkuisena teettää hommasta miellyttävän eikä turhaa energiaa haaskata kaikenlaisiin huitomisiin. Tuollaiset pöllit kuin suorittavan kuvassa menevät todella vähällä reuhtomisella sujuvasti pöllin päätä pikku napauksilla kiertäen. Ja elämänkokemusta on aiheesta tullut myös siitä lähtien kun kotona aikanaan on talon puut jo koulun jälkeen pilputtu meidän kolulaisten toimesta. Lähes aina olen asunut talossa jossa vuotuiset polttopuut on kirveellä tehty. Ihan itekseen.

  34. Ja kun visakallo tuosta sahan kaas konttaamisesta mainitsi niin mainitaan nyt sitten että konttaan taas sitä samaa alaa pikkuStihlin kaas 200:n on vaihtunut 201:een. Ei muuta mullistavaa kuin että työ on pikkaisen erilaista kun teen näkemäraivausta joten kuusistakin pyyhkäisen hiukan alaoksia että näkee juureen. Katsotaan nyt meneekö tuo nyt sitten e-puu vai normaali-enskaksi.

  35. rakentaja:”Vai sillä tavalla. Luulen etten tässä asiassa viisastuisikaan neuvoillasi.”
    Se olisikin mahdotonta sinun kalustollasi.

  36. Ilmeisesti kaikki muu paitsi kirveenvaihto eri pölkyille on mielestäsi turhaa.

  37. Eikös se ollut se Kärkkäisen ohje, että kirveessä pitää olla niin pitkä varsi, ettei pysty jalkaansa lyömään.

  38. suorittava porras

    Pitkä varsi kirveessä on eduksi.
    Täällä porukka vielä säätää ,miten homma pitäisi tehdä. Kuvan pölkyt ovat jo pilkkeinä😊

  39. Vanha sukupolvi käytti halkaisukiilojakin, taitaa niitä saada kaupasta vieläkin. Alle kymmenvuotiaana tuli niidenkin kanssa pelattua.

  40. rakentaja:”Ilmeisesti kaikki muu paitsi kirveenvaihto eri pölkyille on mielestäsi turhaa.”
    Kunhan lätkit halkoja edes kymmenesosan siitä, kuin minä olen lätkinyt, hankit luultavasti pari kirvestä lisää.

  41. Haloille aina isoin kirves, eikä se siitä muutu jos olet vähänkin harjaantunut hommaan, tietysti naiset lapset ja harrastelijat on erikseen

  42. Gla

    Keitä kaikkia olikaan paikalla muutaman vuoden takaisen tapaamisen halonhakkuukilpailussa? Itse en ollut, mutta sain käsityksen, että kisa päättyi saman suuntaisiin tunnelmiin kuin mihin tässä keskustelussa on ajauduttu.

    Seuravassa kisassa on toivottavasti vastakkain Jätkä ja Rakentaja. Suorittavallakin on hyvät mahdollisuudet, kun puut vaivattomasti tuntuu halkeavan.

  43. Jos puhutaan halonhakkuukilpailusta, niin lähtökohta pitäisi olla, että metriset pölkyt on alikasvuksen seassa levällään ja siellä joku pieksää ne haloiksi ja tekee niistä oikean halkopinon. Toinen taas kerää ne pinon viereen ja hakkaa siinä joko pystyssä tai vaakasuorassa haloiksi. Kolmas ehkä asettelee pölkyt niin, että niiden halkaisu tapahtuu kuin strömpöössä, päähän jopa vain kertanapautuksella – ja kohtalaisen kevyellä kirveellä. Kun puu on hieman sitkeämpi halkaistava, on järjenköyhyyttä repiä siitä irti sitä Suomen raskainta kirvestä, vaan se saa olla pölkyssä lähes silmää myöten ja toinen – pienempi kirves isketään samaan rakoon, jolloin raskas kirves irtoaa ilman tuskaa ja tulee taas lyöntivuoroon.
    On hupaisaa, kun täälläkin jotkut asiasta vain aavistuksen verran jyvällä olevat, yrittävät esittää olevansa mestareita oikeassa työnteossa.
    Jeessillä on klapinteosta selvästi kokemusta ja hän toi esiin sen, että pitää olla halkomapölkky! Se kun on – ja niin tukeva, että se pysyy maata vasten vankasti paikoillaan, se antaa hyvän alustan, jonka päällä voi iskeä isolla ja pienellä kirveellä.
    Halonteossa on hyvä olla myös ohut- ja leveähköteräinen kirves, jolla suonikkaammista pölkyistä saa kätevästi katkaistua sitkeät säleet, jotka eivät meinaa antautua oikein millään muulla. Ne säleet haittaavat erityisen paljon, kun tehdään halkoja halkaisuruuvilla.

  44. Ehkä niin halkomakirveeksi sopimattomalla. Kunnon halkomakirves jää vain harvoin puuhun jumiin, hopeapajulla voi ja jos lyöt jo puoliksi haljennutta. Vai että pölkyn päällä halkoja tehdään. Kannattaa kokeilla markkinoiden suurinta, siinä saattaa yllättyä kovinkin positiivisesti. Jokaisesta pölkystä harjaantunut näkee sen halkeamistaipumuksen, mihin kohtaan lyödään ja kuinka lujaa. Helpoimpia ei tarvi nostaa maasta pystyyn. Pölkky kannattaa nostaa kirveellä pystyyn kumartumatta. Kova alusta, routa tai betoni on merkittävä etu, isku ei vaimennu. Pitää olla lisäksi oikea tekniikka, että saa lyöntiin voimaa. Ellei kolmella lyönnillä ala haljeta, niin sitten hva 560 ja puusta 1/3 sahaten (pikkutilhet ei tähän käy) ja kirvestä perään. Näin syntyy osittain visoittuneistakin halkoja, säleet ei siinä paljoa paina.

  45. Puhut kuin et olisi edes nähnyt halkoja tehtävän.Vain täysin kädetön halkoo halkoja moottorisahalla.

  46. Kokenut halkoja ei haaskaa aikaa ongelmapölkkyihin, hakkaamalla niihin repullisen kirveitä

  47. suorittava porras

    Tyylistä viis , kunhan puu halkeaa helposti ! Kun ei ole mikään lihaskimppu , on käytettävä järkeä ja sopivia välineitä. Joskus tarttee vähän sahalla jeesata, mutta vain vähän 🙂

  48. En muista aikaa että olisin sahaa halkeluun käyttänyt. Mutta kieltämättä pannun pesä on hiukan siinä helpompi ettei aivan hammastikkuja tarvitse tehdäkkään. Halkelussa on hyvä käyttää myös päätään. Ennen kirveen pudotusta haljeltavaan. Yleensä reitti eteenpäin löytyy.

  49. rakentelija:”Kokenut halkoja ei haaskaa aikaa ongelmapölkkyihin, hakkaamalla niihin repullisen kirveitä!”

    Kokenut kirveen käyttäjä käyttää aina oikeanlaista kirvestä. On järjen köyhyyttä käyttää ylisuurta voimaa kevyeen työhön, kun se voima on omaa lihasvoimaa.
    Yliraskaalla kirveellä huitomisen asemasta voi hyvinkin käyttää osan energiastaan vaikka ”halkojen” pinoamiseen.

Harrastukset Harrastukset

Kuvat