Taimet peltoon 1990-luvun puolivälissä. Tätä ennen polttopuita ja risusavottaa. Nyt harvennus.
Taimet peltoon 1990-luvun puolivälissä. Tätä ennen polttopuita ja risusavottaa. Nyt harvennus.
Metsänhoito
Minun silmiin näyttää, että harvennus myöhässä. Olisiko harvennuksen pitänyt olla voimakkaampi?
Mihin tiheyteen tämänikäinen koivikko tulisi harventaa?
”Kun tuntuu pahalta, niin vielä puolet lisää pois.” Tämä oli meidän koivikoita harventaneen sääntö.
Ei se kuvan perusteella ainakaan liian harva ole. Usein motokuskit vain joutuvat jättämään koivikot ja miksei havupuuharvennukset aavistuksen tiheiksi kun mestänomistajat niin tahtovat. Minun kohdalle ei ole montaa kertaa sattunut niin että metsänomistaja tulisi sanomaan että koivikko olisi liian tiheä. Yleensä kun alkoi harventamaan niin ensimmäisen illan jälkeen tultiin sanomaan että voisko sen jättää tiukemmaksi. Turha siinä oli sanoa että nytkin se on liian tiukka.
Vielä noista peltokoivikoista olen huomannut että kun ne tiettyllä välillä on riviin istutettu niin väkisin tulee tiukempia kohtia ja toisaalta taas johonkin tulee harvempia kohtia konekorjuussa. Oikein tasaharvuutta on aika vaikea saada jos pysytään tavoitetiheyksissä. Asia korjaantuu sitten seuraavassa harvennuksessa joissa näihin tihentymiin puututaan ja ne saadaan kuntoon.
Paljon on tullut koivikoita harvennettua manuhakkuuna. -88 kun aloitin Gutzeitilla niin jos ei työpäivän jälkeen niin aamulla palstalle tullessa viimeistään huomasi että tuo ja tuokin joutaa pois. Havupuupalstat osasi paremmin harventaa oikeaan tiheyteen. Sama se on taimikonhoidossakin että on ajateltava niin että ensiharvennus on seuraava toimenpide ja siten oltava kasvutilaa jätettävillä puilla siihen asti.
Ei kerralla tarvi ottaa niin paljon pois, että hirvittää. Kun ottaa yhden harvennuksen enemmän ja tiheämmällä välillä. Tuon näköisessä koivikossa on jo paras kasvukyky menetetty, eikä sitä mikään harvuus tuo enää takaisin.
Kyllä tuosta on jo aiemmin otettu puita pois. Ei ne muuten noin isoja olisi. Keskivertoa parempi tuosta tulee joka suhteessa.
Samaa mieltä. 25 vuotias Keskisuomalainen rehevän maan istutuskoivikko olisi jo osin pilalla, jos siinä olisi 1600 runkoa hehtaarilla. Mutta tuossa on tehty aiemmin polttopuu savotta, varmasti runkoluku jo hieman alemmas ja hyvältä näyttää nyt koneharvennuksen jälkeen.
Kuva on otettu hakkuu-uralta ja näkymä avautuu harventamattomalle osuudelle . Tuosta otetaan vielä pois lähes puolet runkoluvusta . On pieni ero edelliseen lähettämääni luokille taipuneeseen koivikkoon . Ikää molemmilla suunnilleen saman verran . Sopivasti hoitamalla koivikkokin kasvaa määrän lisäksi myös laatua . Jos tämän kuvion koivut kasvaisivat vähänkin tiheämmässä , olisi lumituhojen todennäköisyys korkea.
Silmiini osui työmatkalla kuusentaimikko , jonne oli ”unohtunut”etukasvuisia koivuja . Jos lämpötila ei mene pian plussan puolelle ovat sekä koivut , että havupuiden taimet päreinä ennen kevättä.
Kuvat tosiaan valehtelee. Eli polttopuuharvennus on ollut jo ensiharvennus, tosin ajouritta. Noin se järkevää olisikin, noin helppo pohjakin, tekee ensiharvennuksen polttopuiksi ajoissa ja moto sitten kun alkaa olemaan rungoissa kokoa.
Onhan tuo jo vähän eri kokoluokan koivikko kuin se luokalle painunut. Ainakin omassa hieno nyt huomata kuinka vastuullisesti ylispuuhakkuuta on nyt tehty aamusta lähtien. Ei mitään suurempaa tuhoa vaan homma sujuu ja toinen vuoro painaa siellä vielä pitkään yölle asti. Nyt menee hiukan selkeämpää männikköosuutta isokuusisen mäen jälkeen.
Noilla eväillä kasvatettu koivikko pitäisi olla jo järeämpää tuon ikäisenä. Visalla tuo olisi kolmen vaneritukin puustoa, joka avohakattaisiin jopa näillä lumilla.
10 metrinen ra-koivikko on vasta alle 15 vuotias, jos edes suunnilleen yhtä hyvällä kasvupaikalla kuin tuo peltokoivikko.
Kuvan puut ovat ”vähän” yli 10-metrisiä . Poistettujen puiden keskitilavuus lähempänä 200 litraa/runko .
Niinpä näkyvät olevan. Mutta ne ”suunnilleen saman ikäiset” luokilla olleet oli n. 10 metrisiä kuvatekstin mukaan. Yli 10 vuoden ikäero meinaa aika paljon koivikossa.
Väärin Jätkä. Visalla tuo olisi jo seuraava sukupolvi 8 vuotiaana.
Juo Reva vähän vähemmän, niin osaat laskea paremmin.
Jos Päijät-Hämeessä multamoreenimaassa kasvatettu klooni-rauduskoivikko ei ole 35 vuotiaana päätehaakkuukoista, sitä koivikkoa ei ole hoidettu ja harvennettu oikealla tavalla.
Tuo visan kommentti kyllä pitää uskoa. Kaivelin maastoa Kymenlaaksossa lapiotyönä mökkeilyn alkuaikoina ja olin aivan ihmeissäni kuinka hienoa kasvupohjaa tuo multamoreenimaa onkaan. Laitoin muutaman hybridihaavan kokeeksi kasvamaan yhdelle rajalle. Ensimmäisen satsin ilmeisesti tuhosi myyrät yhtä lukuun ottamatta. Kun seuraavana keväänä laitoin uudet ne ryökäsi yhtenä, siis istutuskesänä yli kaksimetrisiksi ja ohittivat sen yhdenkin joka ilmeisesti oli juuristaan myös pahasti syöty. Nyt ne toisen kesän jälkeen ovat noin nelimetrisiä hujopeita vaikka oli erittäin kuiva kesä enkä kastellut lainkaan. Kyllähän siinä tontilla koivutkin ovat hurjia turpoamaan. Tosin kuuset myös. Katotaan ny, tekisi mieli eläkepäiviksi sinnekkin metsäpalstaa.
Ra-koivu on myös hyvä hiilensidontapuu. Kun nyt pohditaan mahdollista korvausta jatketun kiertoajan tulon meneteyksistä,
niin siihen voisi lisätä koivikon ylimääräisten perustamiskulujen (aitaus+ myyräsuojat+kalliimmat taimet) korvauksen parhaille kasvupaikoille. Vähentäisi juurikäävän leviämistäkin koivun viljely.
Paras 1:n vuoden kasvu Suomessa on eräällä jalostetulla pajulajilla (saattoi olla vesipaju). Yli 4 m /vuosi.
Tämän päivän taimet kasvavat taas hieman nopeampaa kuin taimet 25v sitten. Eli tämän päivän taimilla puut ovat saman kokoisia ehkä muutaman vuoden nuorempina. Jalostus etenee koivulla nopeaan.