Kommentit (19)

  1. Kuitupuuksi kait niitä on kasvatettukin , kun ei ole harvennettu aiemmin. Ja on tainnut th:kin jäädä aikoinaan vähintään puolitiehen.

  2. suorittava porras

    Aikaan ,jolloin kuvan puut on istutettu , koettiin taimikonhoito tarpeettomaksi yleisemminkin ja kontortan kohdalla erityisesti. Kuva puhukoon puolestaan. Näitä näkymiä kohdataan ,kun kontortat aikanaan hakataan. Pökkelöä pökkelön vieressä.

  3. Naapurimaassa osataan vissiin paremmin kun istutetaan jonkin verran edelleen.

  4. Mitä muuta ammattitaitoa vaaditaan keskikuvassa kuin nopeutta? Tulosta kun pitää syntyä.
    Kertokaa ammattilaiset?

  5. Planter

    Mikä oli keskimääräinen kertymä / ha? Koivuakin näkyy olevan paljon seassa.

  6. suorittava porras

    Kertymä ei valitettavasti ole julkista tietoa. Vaihteluvälikin iso alueen kasvupaikasta riippuen.

  7. Mullakin oli yhdessä männikkö kuviossa siellä täällä kasvoi kontortaa mäntyjen keskellä. Viimeisessä harvennuksessa ne kaikki poistettiin.
    Motokuski kertoi niiden latvan katkenneen puuta kaadettaessa.

    Kontorta on melkoista haperoa.

  8. Kontorta alkaa jo kolmessakymmenessä vuodessa hidastamaan kasvuaan, nelikymppisenä puusto alkaa kuolemaan pystyyn. Kuitenkin sopivassa tiheydessä kasvaneina ne pysyvät kohtalaisessa kuosissa , pitääpä käydä katsomassa, millaisessa kuosissa oppilaitoksen ”Murjaanimännyt ” ovat nykyään. Niiden täytyy olla jo reippaasti yli 50 vuotiaita – jopa 60 vuotta?

  9. Kyllä niitä kunnollisia kontortametsiköitä on vanhempiakin pystyssä. Liika tiheys tuossa on se suurin ongelma ollut ihan selvästi. Pystyyn kuoleminen johtuu itseharvenemisesta ja lumituhoista .

  10. suorittava porras

    Kontorta on erityisen altis lumituhoille. Lähekkäin kasvaneista puista toiselta tippuu latvus ensin ja muutaman vuoden kuluessa myös toiselta. Melkoinen pökkelömetsä on jäänyt näissäkin savotoissa jäljelle avohakkuun jälkeen. Tämä ei ole edes pahimmasta päästä . Nyt koittaa uusi elämä kuvan reilun 10 ha:n avohakkuualalle eikä taatusti istuteta ensimmäistäkään kontortaa . Sama on ollut tuomio niilläkin yhteensä satojen(tuhansien?) hehtaarien kontortametsillä , joita tähän mennessä on ehditty kumota. Viimeisiä viedään niistä kokeiluista. Kuusta ja mäntyä yleensä on ilmestynyt sekoituksena tilalle.

  11. Kontortan kokeilut oli alunperinkin metsäteollisuuden suosiollisella myötävaikutuksella toteutettuja kuitupuun kasvatusta varten. Tuossa muutaman 10-km päässä on tienvarressa tukkipuukokoisia kontortamäntyjä oleva metsikkö pystyssä. Pitää jo melko alkuvaiheessa metsää uudistettaessa päättää mihin tähdätään ; kuitupuun tuotannon maksimointiin vai tukkipuun kasvatukseen.

  12. suorittava porras

    Tämä kuvio on uudistettu 1970-luvun puolivälin tienoolla. Alotellessani hirvitouhuja 1970 -luvun alussa tässä kasvoi sankka kuusikko. Lisäkuvassa näkyvä hirvitorni(nyt kaadettu ) pystytettiin tuoreeseen aukkoon.

  13. Siksikö tuo nyt pitää puida aukoksi uudelleen että saadaan hirvijahti taas toimimaan?

  14. Kertymää ei saa kertoa, mutta kuvia saa lähetellä?

    Tehtaan propagandaosasto on ilmeisesti halunnut mainostaa, että prosessiin huonosti sopivaa (?) puulajia ei saa kasvattaa. Ilman muutahan tuon ikäinen tuossa tiheydessä oleva metsä olisi paljon terveemmän näköinen tavallisena luonnollisena metsämännikkönä – tai sitten ei.

    Mutta toivottavasti leimikkoon oli sentään tehty ennakkoraivaus 350 euroa / ha metsänomistajan laskuun.

  15. Visakallo

    Niin, ollaan taas kokoonnuttu ”tietyllä porukalla”, kuten suorittava toisen keskustelun yhteydessä taannoin totesikin.

  16. Ongelmat kontortan kasvatuksessakin riippuu pääosin siitä, että aikoinaan niitä istutettiin liian reheville maille. 70-luvulla varsinkin istutettiin sitä puuta mitä oletettiin paikallisen metsäteollisuuden tarvitsevan eniten tulevaisuudessa.

  17. Planter

    Synkistelläänkö liikaa.

    Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suositellaan kontortamännyn viljelyä. Sille tulee vähemmän oksansyöntiä kuin männylle. Siellä kontortaa on noin 600 000 ha.

    Alun alkaen kontortamännystä kaavailtiin tuottoisaa ja nopeakasvuista sellupuuta. Mäntyä runsaamman oksaisuutensa takia sen ei ajateltu soveltuvan sahapuuksi.

    Viljelyksiin on saatavissa jalostettua siementä ja laatu on parantunut. Ruotsissa laadukkaimmat kontortamänniköt on kasvatettu tukeiksi asti.

  18. suorittava porras

    Puiden koossa oli huima vaihtelua . Pienimmät rungot vain 40 litraisia ja suurimmat tilavuudeltaan 700 litraa. Oksaisiakin olivat , vaikka kasvoivat harventamattomana koko elinkaarensa ajan. Tukkilaatu loisti poissaolollaan ja sama tilanne toistuu niillä kontortakuvioilla , jotka ovat vuosien varrella kohdalleni sattuneet . Luonnonpoistuma prosenteissa kaksinumeroinen luku. Hakkuut tulee tehdä ajoissa , jotta luonto ei vie ihan kaikkea.

  19. Planter

    Jos suurimmat ovat lihoneet 40 vuodessa 700 litraan, niin taimikko hoitamalla ja kerran harventamalla tiheyteen 1000 runkoa / ha, olisi keskijäreys hyvinkin voinut olla 500 litraa.

    500 m3 ja ensiharvennuskertymä, yhteensä liki 600 m3, 40 vuodessa. Ei huono. Hintakin on varmaan ihan hyvä päätehakatussa kuitupuuleimikossa.

Metsänhoito Metsänhoito

Blogit ja Kolumnit

Keskustelut