Tietokone antaa tälle harvennusta vasta vuonna 2036. Nimimerkki, pitäisikö olla huolissaan tekoälystä. No, eihän kone voi olla väärässä.
Tietokone antaa tälle harvennusta vasta vuonna 2036. Nimimerkki, pitäisikö olla huolissaan tekoälystä. No, eihän kone voi olla väärässä.
Metsänhoito
Minkäs se tietokone antaa tämän kuvion inventointilähteeksi ja inventointivuodeksi? Ne löytyy siitä metsään.fi:n kuviotirdoista.
Juu katsoin tuolta. Kuviotiedon lähde Metsäkeskuksella on kerätty vuonna 2015.
Huolellinen laatuharvennus, jossa lisäkäsvu ohjataan parhaisiin runkoihin, voi antaa tuloksen, josta seuraavien hakkuiden aikoihin ostajat jopa kilvoittelevat.
Harvennusmallit kunniaan!
Onko inventointilähde kaukokartoitus? Vai toimenpidetiedoilla ylläpidetty tieto?
Jos on täysi ”kädetön”, voi turvautua inventointitietoihin, mutta toki jotkut metsänomistajat pystyvät itsekin mittaamaan puuston määrän ja harvennustarpeen.
Jos eivät pysty, voin kyllä kohtuutonta korvausta vastaan käydä tekemässä arvion hakkuun tarpeesta hakkuutavasta.
No juu, halusin hiukan provota keskustelua siitä, että omatoiminen metsäkävely on tuskin milloinkaan tarpeeton ja turha toimenpide. Etenkin hiukan paremmilla metsämailla. Karukkokankailla lienee 30v välein tarpeellista todeta tilanne…..
Juu, kyllä kaukokartoitus oli keräystapa mitä se nyt lieneekin. En ole kauhea asiantuntija, mutta uskoakseni kannattaa harventaa tämäkin ennen v 2036.
Hieman samantyyppisiä virheitä on ollut omissakin tiedoissani. Aika mielenkiintoiseksi ja sattumanvaraiseksi menisi metsänhoito ja hakkuut, jos toimittaisiin pelkästään näiden metsään.fi tietojen varassa!
Omia metsiäni ei vieläkään näy metsään.fi palvelussa, lieneekö ehtivän ennenkuin palvelu jo todetaan huonoksi. Mitävarten tuo palvelu käytännössä on tai myös metsätaloussuunnitelma? Kyllähän metsänhoidosta kiinnostunut näkee omin silmin koska metsä kaipaa hoitoa ja maasta mitä puulajia siihen istutetaan entisen tilalle.
Täytyy muistaa Suomi on iso ja etäisyydet suuret. Paljon joutuu varmaan tekeen kyllä ilman maastokäyntejä asioita kun on esteit käydä paikanpäällä.
Harventaisin hetimmiten ja silloin päätehakkuu saadaan jo melkein siihen samaan mitä vasta harvennukseen tarjottiin.
Olen käymäss raivuusahalla tyviä läpi ts tekemässä rehevämmällä alalla näkymäraivuuta alempana läpi. Olen Jees miähen linjalla ja harkitsemassa jollakin lähivuosien perspektiivillä harvennusta elikkä n 10v ennen tuota tietokoneen arvoa.
Kyllä, ainespuuharvennus vajaan kymmenen vuoden aikana, kun kasvupaikka taitaa olla kuivahko kangas.
Oma kokemus kuivahkon kankaan harvennuksesta 25:n vuoden takaa, silloin harvennettiin samasta kuviosta toinen puoli hyvän metsänhoidon suositusten mukaan käyrille, keskivaiheille ja toinen osa tietoisesti, pohjapinta-alana 3-4 m2 / ha sitä harvemmaksi.
Nyt tukkipuun määrä ja arvo on harvemmalla kuvionosalla jo suurempi. Harvennuksen aikaan männikkö oli n. 50 vuotiasta.
Itä-Suonessa ja omilla tiloilla on metsään.fi palvelun harvennus ehdotukset osuneet melko hyvin oikein !
Ei tuo kenttä kyllä kovin karulta vaikuta? Puiden latvukset ovat käyneet jo kovin harvaksi, joten sopiva harvennus välittömästi ja jos haluaa vähän luontoa autella, niin perään kasvatuslannoitus!
Tuossa tosiaan jos jossain lannoitus varmaan antaisi satoa lisää loppupeleissä. Kyllä vaisu on nyt.
Tuo vaikuttaisi olevan jopa tuoretta kangasta. Liian tiheässä vain kasvaa eikä voima riitä sen takia.
Taimikoksi lipsahtanut kaukokartoituksessa.
Metsätyyppi on luokiteltu kuivahko kangas 58v 913rl . Eihän luokka ole aina niin yksiselitteinen asia kun ravinteisuus vaihtelee. Toisaalta onhan metsässä tehty hoitotyötä ja ojituskin vaikuttaa.
Täytyy katsoa luokitusasiaa huvikseni vielä Paikkatietoikkunasta.
Kun noin paljon jo ikää puilla, niin ravinteisuudeltaan on varmaan
kuivahkon kankaan puolella. Etualalla mustikka vallitsevana mutta eihän sitä yhden kohdan perusteella kasvupaikkatyyppiä vielä pysty sanomaan koko kuviolle. Metsätyypit ovat, jos tarkkoja ollaan, tarkemmin määriteltyjä kuin kasvupaikkatyypit, jotka on niistä yksinkertaistettuja versioita.
Juu näin on mikään ei ole niin yksioikoista vaikka armeijassa opetettiin että on vain yksi oikea tapa. Paikkatietoikkuna kertoo mosaiikkina tuon paikkatyypin vaihtelut ts ompa nuo luokitukset nykyään tarkkoja….
Metsätyyppiä määriteltäessä ei tosiaankaan tehdä (yleensä) niin, että jos on mustikanvarpuja, on mustikkatyyppi, jos on puolukanvarpuja, on puolukkatyyppi, sama oravanmarja/ mustikkatyypin ja Kanervatyypin kanssa.
Nuo kasvit ovat ns. tyyppikasveja. Varsinainen tyyppiluokitus tehdäänkin kesäaikaan etsimällä Opaskasveja. Varmaan jo sata vuotta sitten metsäalan ammattilaisiksi opiskelevat keräsivät kasvioita, joilla heidän oli osoitettava tunnistavansa tärkeimmät opaskasvit. Niitä ovat tutkineet ainakin meidän opiskelijoista Metsurit, Metsätyönjohtajat ja metsätalousinsinööreiksi opiskelevat. onpa metsänomistajillekin opaskasveista ollut opetustuokioita.
Yllättäen lähes jokaisesta ryhmästä löytyy heti joku, joka melko hyvin tunnistaa nuo kasvit jo valmiiksi.
Opaskasveilla etsitään ja löydetään myös luokkarajat, koska opas on siinä vain, jos metsätyyppi on vähintään sen kasvin paikka. Huonommassa se ei kasva.
Talvella luokituksen voi tehdä Pituusbonitoinnilla, jota pidetään luotettavimpana menetelmänä.
Eipä tuossa kuvasta opaskasveja ole mahdollista tunnistaa. Ja muutama harvassa kasvava opaskasvi hehtaarilla esim. lehtomaisen kankaan ketunleipä ei vielä sekään ratkaise kasvupaikkatyyppiä määritettäessä.
Pituusbonitointi on parempi kasvukyvyn arviontimenetelmä mutta silloin metsän pitää olla hoidettu ja suht. tasakokoinen.
Laatuharvennus ennen latvuston liiallista supistumista ja lannoitus siitä parin kolmen vuoden kuluttua. Niin tekisin.
Metsätyyppiä on tosiaan vaikeaa määritellä täysin nuoressa kasvatusmetsässäkään. Avohakkuu tekee määrittelyn kasvien perusteella lähes mahdottomaksi.
Vasta kliimaksivaiheessa olevan puuston kenttäkerros näyttää opaskasveilla metsätyypin.
Boniteetti on esim tuollaisessa puustossa paras keino.