Mutkien kohdilta poikki, niin siinä olisi 3 kpl sahauskelpoista tukkia. Lyhyitä, mutta ainakin kotitarvesahurille sopivia. Jos min. tukkipituus olis esim. 27 (ratapölkkyaihio) , niin tukin hinnalla myyntiin.
Suorittavalta hyvä paljonkertova kuva tukkikokoisista kuiduista, varsinkin kaksi vasemmanpuoleista. Päästä tarkasteltuna triimatukin päitä, kuidun poikkileikkaus täysin pyöreä ja sydän keskellä leikkausta.
Hakkuun valvojalla helppo tehtävä todeta hakkuun työnjälki, silloin siihen ei jää tulkinnanvaraa mahdollisesti väärin apteeratuista rungoista, siis levällään palstalla. Jos puut on jo pinossa syntyy väärä kuva tai ainakin epäilys tukin tarkasta talteenotosta.
Eipä tehdä betonista ratapölkkyjäkään joka paikassa. Puisillakin on käyttäjänsä edelleen. Varsinkin kuitupuuyhtiöiden omista metsistä passaa tieten tehdä kuitupuuta mahdollisimman paljon.
Mo:illa on eri päämäärä kuin kuitupuukertymän lisääminen.
Valitettavasti joidenkin käyttäytymisessä tavoite on aika hämärä.Hyvin usein etukasvuiset ja huonolaatuiset puut pieksävät vieressä kasvavan alunperin paremman puuyksilön kehitystä huonompaan suuntaan(mutkat/ latvanvaihdot). Toisaalla nuoret metsät riukuuntuvat huolestuttavasti ja lopulta honteloiden runkojen päässä on enää lipputangon nupin kokoinen alue vihreää. Kaikki alkaa kuitenkin enimmäkseen jo taimikonhoidon laiminlyönnistä ja näin menettelee valitettavasti yli puolet metsänomistajista . Kyllä aikanaan riittää ihmettelemistä , miksi hakkuupalstalta kertyy vain pääasiassa kuitua. Onneksi , ainakin toistaiseksi , sillekin tavaralajille on kysyntää.
Kyllähän nuo selviä kuitutapauksia on. Ei noista kempuroista tukkia veistele hyvällä mielikuvituksellakaan. Toki sitten jos tekee valmiiksi kieroja niistä laudoistakin.
Siinä hyvä esimerkki siitä, että laatu ei tukkia anna, vaikka kokoa on. Usein leimikoissa, etenkin jos ovat jossain vaiheessa puut olleet ylispuiden katveessa eläväisyyttä ilmenee. Jos sellaista leimikoa arvioidessa niskojaan säästä, saattaa hakkuussa tukkisaanto arviosta poiketa ja nimenomaan alaspäin.
Suurimmat yllätykset piilevät kuitenkin ihan silmien tasolla ,mutta ne on piilotettu aluskasvoksen uumeniin. Reilu vuosikymmen sitten ennakkoraivaus oli monelle tuntematon käsite ja toisaalla pyrittiin saamaan aikaan lisäarvoa puustolle,kun kuviteltiin ,että aluskasvos edistää karsiutumista. Tosiasiassa tämä aluskasvos hidasti vain puuston kehitystä ja hankaloitti oikeiden valintojen tekemistä ensiharvennusten yhteydessä. Kävi helposti niin ,että hyvälaatuinen runko otettiin ”hyvältä hollilta” ja kuvan kaltainen kempura jäi kasvamaan sakeimman puskan keskelle . Mitä runsaammin aluskasvosta ,sitä enemmän vääriä valintoja . Nyt sitten niitetään sitä viljaa ,mitä on kylvetty.
Jos kyse on yhden ja saman rungon pölleistä ja tuosta paksusta pölkystä olisi saanut laillisen pölkyn tukin hinnalla, niin seuraava tukki olisikin ollut jo hyvä ja latvapöllikin olisi voinut tulla tukiksi.
Savolaiset sanoivat, kun sahasivat oikeita tukkeja sirkkelillä lankuiksi, että he tekivät puun pilluuta. Olivat itse jännittäneet terän, jolloin teränkunnostuksen opettaja sanoi, että älkää pilatko enempää, uskotaan, että terä on oikein huonossa kunnossa.
Pari vuotta sitten oli yli 10ha metsäpalsta myynnissä,jossa oli kuvio 5ha rehevälle pohjalle istutettua 50 -vuotista mäntymetsää,lähes kaikki jonkinverran tyvilenkoja(tyvi menee kuiduksi),sitten oli monivääriä.Metsäarviossa lähes kaikki tukkiläpimitat täyttävä puu oli arvioitu tukiksi,hinnoiteltu 2-harvennuksen hinnalla ja oli vielä lätkäisty reippaat odotusarvolisät
15 vuotta sitten metsuri teki eh:n vastaavaan 70-luvulla rehevälle paikalle istutettuun männikköön. Alikasvosta oli kuin viidakossa. Ensin raivattiin ajourat ja reikiä kaadettaville tyvilengoille männyille. Kuusialikasvoksesta tuli kuviolle pääpuulaji . Parhaat männyt jätettiin myös pystyyn. 2-harvennus tehtiin motolla pari vuotta sitten.
Kylmä totuus on, että taimikonhoidossakaan ei kannattaisi jättää puita, joiden runko on muutaman metrin matkalta sahapölkyksi kelpaamaton. Köytännössä havupuussa syntyy lylyä aina, kun se on pois pystylinjasta. Se siis nostaa latvaa suoraan ylöspäin.
Kohtalaisen pienikin lenkous aiheuttaa sahatavarassa vetelyä ja lengot laudat menevät hakkuriin.
Kun lengon puun kasvaminen vaatii saman verran evästä, kuin suorankin, se kannattaisi ottaa pois ja jättää nekin eväät suorien puiden kasvua kiihoittamaan.
Kun katsoo jäljelle jäänyttä puustoa sekä kaadettuja muita puita, niin ei tuo vaikuttaisi kuvion puuston yleisilme olevan. Huonommalta näyttää vaikka nuo rukkaset tuossa pöllin päällä!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mutkien kohdilta poikki, niin siinä olisi 3 kpl sahauskelpoista tukkia. Lyhyitä, mutta ainakin kotitarvesahurille sopivia. Jos min. tukkipituus olis esim. 27 (ratapölkkyaihio) , niin tukin hinnalla myyntiin.
Kotitarvesahurit saavat puunsa omilta nurkiltaan ja ratapölkytkin tehdään nykyään betonista…
Suorittavalta hyvä paljonkertova kuva tukkikokoisista kuiduista, varsinkin kaksi vasemmanpuoleista. Päästä tarkasteltuna triimatukin päitä, kuidun poikkileikkaus täysin pyöreä ja sydän keskellä leikkausta.
Hakkuun valvojalla helppo tehtävä todeta hakkuun työnjälki, silloin siihen ei jää tulkinnanvaraa mahdollisesti väärin apteeratuista rungoista, siis levällään palstalla. Jos puut on jo pinossa syntyy väärä kuva tai ainakin epäilys tukin tarkasta talteenotosta.
Eipä tehdä betonista ratapölkkyjäkään joka paikassa. Puisillakin on käyttäjänsä edelleen. Varsinkin kuitupuuyhtiöiden omista metsistä passaa tieten tehdä kuitupuuta mahdollisimman paljon.
Mo:illa on eri päämäärä kuin kuitupuukertymän lisääminen.
Valitettavasti joidenkin käyttäytymisessä tavoite on aika hämärä.Hyvin usein etukasvuiset ja huonolaatuiset puut pieksävät vieressä kasvavan alunperin paremman puuyksilön kehitystä huonompaan suuntaan(mutkat/ latvanvaihdot). Toisaalla nuoret metsät riukuuntuvat huolestuttavasti ja lopulta honteloiden runkojen päässä on enää lipputangon nupin kokoinen alue vihreää. Kaikki alkaa kuitenkin enimmäkseen jo taimikonhoidon laiminlyönnistä ja näin menettelee valitettavasti yli puolet metsänomistajista . Kyllä aikanaan riittää ihmettelemistä , miksi hakkuupalstalta kertyy vain pääasiassa kuitua. Onneksi , ainakin toistaiseksi , sillekin tavaralajille on kysyntää.
Väli-Suomessa ratapuun ostajia tällä hetkellä on vain pylväsvirma, joka jalostaa niitä, mutta hyvä niin. Läpimitta vaatimus ratapuussa on 25 + !
Kyllähän nuo selviä kuitutapauksia on. Ei noista kempuroista tukkia veistele hyvällä mielikuvituksellakaan. Toki sitten jos tekee valmiiksi kieroja niistä laudoistakin.
Siinä hyvä esimerkki siitä, että laatu ei tukkia anna, vaikka kokoa on. Usein leimikoissa, etenkin jos ovat jossain vaiheessa puut olleet ylispuiden katveessa eläväisyyttä ilmenee. Jos sellaista leimikoa arvioidessa niskojaan säästä, saattaa hakkuussa tukkisaanto arviosta poiketa ja nimenomaan alaspäin.
Suurimmat yllätykset piilevät kuitenkin ihan silmien tasolla ,mutta ne on piilotettu aluskasvoksen uumeniin. Reilu vuosikymmen sitten ennakkoraivaus oli monelle tuntematon käsite ja toisaalla pyrittiin saamaan aikaan lisäarvoa puustolle,kun kuviteltiin ,että aluskasvos edistää karsiutumista. Tosiasiassa tämä aluskasvos hidasti vain puuston kehitystä ja hankaloitti oikeiden valintojen tekemistä ensiharvennusten yhteydessä. Kävi helposti niin ,että hyvälaatuinen runko otettiin ”hyvältä hollilta” ja kuvan kaltainen kempura jäi kasvamaan sakeimman puskan keskelle . Mitä runsaammin aluskasvosta ,sitä enemmän vääriä valintoja . Nyt sitten niitetään sitä viljaa ,mitä on kylvetty.
Jos kyse on yhden ja saman rungon pölleistä ja tuosta paksusta pölkystä olisi saanut laillisen pölkyn tukin hinnalla, niin seuraava tukki olisikin ollut jo hyvä ja latvapöllikin olisi voinut tulla tukiksi.
Savolaiset sanoivat, kun sahasivat oikeita tukkeja sirkkelillä lankuiksi, että he tekivät puun pilluuta. Olivat itse jännittäneet terän, jolloin teränkunnostuksen opettaja sanoi, että älkää pilatko enempää, uskotaan, että terä on oikein huonossa kunnossa.
Pari vuotta sitten oli yli 10ha metsäpalsta myynnissä,jossa oli kuvio 5ha rehevälle pohjalle istutettua 50 -vuotista mäntymetsää,lähes kaikki jonkinverran tyvilenkoja(tyvi menee kuiduksi),sitten oli monivääriä.Metsäarviossa lähes kaikki tukkiläpimitat täyttävä puu oli arvioitu tukiksi,hinnoiteltu 2-harvennuksen hinnalla ja oli vielä lätkäisty reippaat odotusarvolisät
15 vuotta sitten metsuri teki eh:n vastaavaan 70-luvulla rehevälle paikalle istutettuun männikköön. Alikasvosta oli kuin viidakossa. Ensin raivattiin ajourat ja reikiä kaadettaville tyvilengoille männyille. Kuusialikasvoksesta tuli kuviolle pääpuulaji . Parhaat männyt jätettiin myös pystyyn. 2-harvennus tehtiin motolla pari vuotta sitten.
Kylmä totuus on, että taimikonhoidossakaan ei kannattaisi jättää puita, joiden runko on muutaman metrin matkalta sahapölkyksi kelpaamaton. Köytännössä havupuussa syntyy lylyä aina, kun se on pois pystylinjasta. Se siis nostaa latvaa suoraan ylöspäin.
Kohtalaisen pienikin lenkous aiheuttaa sahatavarassa vetelyä ja lengot laudat menevät hakkuriin.
Kun lengon puun kasvaminen vaatii saman verran evästä, kuin suorankin, se kannattaisi ottaa pois ja jättää nekin eväät suorien puiden kasvua kiihoittamaan.
Kun katsoo jäljelle jäänyttä puustoa sekä kaadettuja muita puita, niin ei tuo vaikuttaisi kuvion puuston yleisilme olevan. Huonommalta näyttää vaikka nuo rukkaset tuossa pöllin päällä!