Kommentit (16)

  1. Mikä oli valtapituus?

  2. Tässä oli keskipituus 21 m.

  3. Oliko yläharvennus?

  4. Molemmat kohteet olivat sovellettua yläharvennusta. Siis tavoitteena jättää pienempiä, mutta hyvälatvuksisia puita.

  5. Kyllähän ne lyhyiksi tahtoo jäädä, kun on oin huono pohja. Hakkuutyyli oikeanlainen.

  6. Miksi harvennus 90-vuotiaaseen metsään?

  7. Kokemus on osoittanut, että tuollaiseen asentoon harvennetut puut alkavat vielä lisätä kasvuaan. Ilman harvennusta puita alkaisi kuolla tai ainakin niiden kasvu loppuisi. Meillä on erittäin paljon tämän tyyppisiä ja ikäisiä männiköitä. Niitä ei haluta kaataa pienen ajan sisällä. Näin hakkaamalla saadaan pelivaraa uudistusten ajoittamiselle. Liekö sitten viisasta vai ei. Saadaan joka tapauksessa aikanaan hyvää tyvitukkia. Ehkäpä sen arvo nousee joskus kunnolla.

  8. Kannattavuuslaskelmat tukee usein tätä vaihtoehtoa. Siis metsänomistajan kannalta tarkasteltuna. Toki yhteiskunta ja ilmastokin kiittää. Hyvälaatuista tukkia sahat kaipaa ja esim 30-50v aikajänteellä hiilinielu selvästi suurempi uudistusvaihtoehdossa. Sellukattilaankin tästä sahan sivuvirrasta hyvälaatuista haketta.

  9. Ihan oikea tyyli tässä. Ihan varmasti nämä männyt vielä lihovat ja järeytyvät. Siemenpuuhakkuu sitten aikanaan tietenkin.

  10. Ilman muuta kannattaa harventaa vanhempiakin metsiä, jos on enemmälti niitä pystyssä . Jopa vanha kuusikko kasvaa hyvällä kasvupaikalla hyvin vielä harvennuksen jälkeen, vaikka sitä ei kaikki uskokaan.

  11. Ihan hyvä peruste Timpalla harvennukselle. Jos uudistusikäisiä on paljon ja on esim. perinnönjättö- tai sukupolvenvaihdosmotiivi, niin miksei sitten harvennuskin. Eli tilanteet vaihtelevat oikeassa elämässä.

    Itse raapaisin aikanaan harvennuksen liian ikääntyneeseen kuusikkoon ja se osoittautui virheeksi. Tuulenkaatoja joka vuosi, kirjanpainajaa jonkin verran eikä kasvukaan oikein näyttänyt lähtevän liikkeelle. Se meni sitten aika nopeasti aukoksi.

  12. Oliko DerHorstilla miten kuivan maan kuusikko?

    Hyvältä tosiaan näyttää Timpan hakkuut, olisi ehkä voinut tehdä jo joitain vuosia aikaisemmin. Lannoituskaan ei ehkä tekisi pahaa lähivuosina.

    Onko törkeää kysyä, saitko 60 eur / m3, ja millä suunnalla Suomea kohde on?

  13. Voisiko tuossa iässä vielä kevyesti lannoittaakin?

  14. Yli 60 tukeista ja pylväistä vielä vähän enemmän. Jyväskylän lähellä.

    Omat kokemukset kertovat, että ikääntyneitä kuusikoita en harventaisi.

  15. Ei se epäonnistunut kuusiharvennus mitenkään kuivalla tai märällä pohjalla ollut. Ihan hyvää MT-OMT-pohjaa keskisessä Suomessa. Mutta yksinkertaisesti liian vanhaa oli, 80 vuotta ja vähän yli. Ajatuksena oli, että siihen otettaisiin 10 vuotta lisäkasvua, kun taimikonhoitoa oli muutenkin tarpeeksi. Mutta lähinnä tappiotatahan se tuotti, kun ottaa halvemmat harvennushinnat ja tuulenkaadot huomioon. Mutta oppipa itse jotakin. Sanoisin, että yli 60-70-vuotiasta kuusikkoa ei kannata harventaa kuin ihan jollakin poikkeusperusteella, esim. sukupolvenvaihdosta ennakoiden tms.

  16. Jos tulee luonontuhoja , niin eipä silloin kannata. Joskus ei ole niistä vaaraa.
    ”Keski-ikäisten voimakkaasti harvennettujen kuusikoiden kasvutappio on melko suuri 18-28 m pituisissa kuusikoissa. Niitä nuoremmissa ja vanhemmissa taas ei.” ( Kannattava Metsänkasvatus). Oma kokemus on vuosikymmeniä sitten tehdyn luontaisen uudistamisen väljennyshakkuulta. Tuuli- eikä muita tuhojakaan ei tullut juuri ollenkaan.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat