Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Paljon pittää pyöriä alla olla että saa lain sallimilla maksimipainoilla (76t) ajella, raha tulee nääs kilojen mukaan. Kuvassa 9-akselinen yhdistelmä, jolla pääsee nykyiseen maksimipainoon, Lapissa ollu jokunen vuosi sitten testikäytössä 13-akselinen, 104-tonninnen.
Tuollaisen 9-akselisen täysi rengassarja voi maksaa halvimmillaan 15000 euroa. Helpottaa jonkin verran kun uusimistarve on etu- ja vetorenkaita lukuun ottamatta melko harvahkoa.
Kääntyy perävaunun kanssa siinä missä ilmankin. Nosturilla voi kärryä nakella tarvittaessa. Ja käännetään tietysti tyhjänä, kuorma päällä kääntyilee hyvin huonosti missä tahansa jos peruutella tarvitsee.
Jäis kokeilematta. Itsekkin aikoinaan ajoin kuorma-auto kortin mutta nämä nykyiset autot, ilman perävaunuakin, ovat suuria. Kunnioitan osaavia kuskeja…
Kävin katsomassa ”Intiaanikäännös” Puutavara-autolla. Olihan se melko sahausta. Edesmennyt ukkini Kusti Huusko ”rikastui” kun vaihtoi hevoset ensimmäisten joukossa kuorma-autoihin.
On nuo hirvittäviä kuormia, ei metsien alkupään tiet tuollaisia kestä, kuljettaja kertoi että vetämättömät akselit pitää nostaa ylös että vetopyörillä riittää pitoa, vasta kantavilla valtionteillä kaikki akselit voi laskea alas.
Metsäautotiet on rakennettu puunkuljetuksia varten. Ne rakennetaan ja perusparannetaan valtion tukirahalla. Tuki on 70 % kustannuksista. Ehdoton vaatimus on että ne kestävät puukuljetuksia 365 pv vuodessa. Nykyinen enimmäispaino on 76 t mutta tiet rakennetaan jo 90 t vaatimusten mukaisesti.
Lisääntyvästä puunkuljetuksesta on myös etunsa hiljeneville maaseutu alueille. Tämä mahdollistaa väestön pysymisen pitempään tutuilla synnyin seudullaan.
Puunkuljetuksen johdosta maaseudun yleiset- ja metsäautotiet joudutaan pitämään jokseenkin ajokunnossa, jotta sahat, tehtaat ja meijerit saa raaka-aineensa.
”Intiaanikäännös” ei mene ihan putkeen tuossa videolla. Ei ole oikeasti tuollaista veivaamista.
Aikoinaan -60 – -70 -luvuilla yhdistelmät olivat 5-akselisia, kokonaispainot max. 42 t. Poliisilla ei ollut vaakoja, kuorman paino määriteltiin kehysmitan ja kuivuusasteen perusteella. Virheet (?…) olivat lähes pääsääntöisiä, tuore puu tuli usein määritellyksi puolikuivaksi, puolikuiva täysin kuivaksi. Todelliset kokonaispainot olivat tyypillisesti 60 – 70 tonnia. Akselipainot olivat siis melko hurjia nykyisiin nähden ja tiet näin olle tosi kovalla rasituksella.
Kuvan nuppi on 4-akselinen ja telivetävä. Se voi olla 5-akselinenkin.Kuvan autossa toinen vetämätön akseli on nostettava, jolloin liukkaalla tai vastamäessä sen kohottaminen auttaa pidossa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Puukauppa
Tuollaiseen uudet talvirenkaat, niin ei auta kassa olla tyhjä.
Mitenkähän kääntö pienen metsätien päässä onnistuisi?
Pienessä kääntyy linkuttamalla.
Paljon pittää pyöriä alla olla että saa lain sallimilla maksimipainoilla (76t) ajella, raha tulee nääs kilojen mukaan. Kuvassa 9-akselinen yhdistelmä, jolla pääsee nykyiseen maksimipainoon, Lapissa ollu jokunen vuosi sitten testikäytössä 13-akselinen, 104-tonninnen.
Tuollaisen 9-akselisen täysi rengassarja voi maksaa halvimmillaan 15000 euroa. Helpottaa jonkin verran kun uusimistarve on etu- ja vetorenkaita lukuun ottamatta melko harvahkoa.
Kääntyy perävaunun kanssa siinä missä ilmankin. Nosturilla voi kärryä nakella tarvittaessa. Ja käännetään tietysti tyhjänä, kuorma päällä kääntyilee hyvin huonosti missä tahansa jos peruutella tarvitsee.
Jos haluaa nähdä miten se kääntyy ni kirjoita intiaani käännös YouTubeen.
Tai käy ite mettäs kokeilemas….
Jäis kokeilematta. Itsekkin aikoinaan ajoin kuorma-auto kortin mutta nämä nykyiset autot, ilman perävaunuakin, ovat suuria. Kunnioitan osaavia kuskeja…
Kävin katsomassa ”Intiaanikäännös” Puutavara-autolla. Olihan se melko sahausta. Edesmennyt ukkini Kusti Huusko ”rikastui” kun vaihtoi hevoset ensimmäisten joukossa kuorma-autoihin.
On nuo hirvittäviä kuormia, ei metsien alkupään tiet tuollaisia kestä, kuljettaja kertoi että vetämättömät akselit pitää nostaa ylös että vetopyörillä riittää pitoa, vasta kantavilla valtionteillä kaikki akselit voi laskea alas.
Metsäautotiet on rakennettu puunkuljetuksia varten. Ne rakennetaan ja perusparannetaan valtion tukirahalla. Tuki on 70 % kustannuksista. Ehdoton vaatimus on että ne kestävät puukuljetuksia 365 pv vuodessa. Nykyinen enimmäispaino on 76 t mutta tiet rakennetaan jo 90 t vaatimusten mukaisesti.
Lisääntyvästä puunkuljetuksesta on myös etunsa hiljeneville maaseutu alueille. Tämä mahdollistaa väestön pysymisen pitempään tutuilla synnyin seudullaan.
Puunkuljetuksen johdosta maaseudun yleiset- ja metsäautotiet joudutaan pitämään jokseenkin ajokunnossa, jotta sahat, tehtaat ja meijerit saa raaka-aineensa.
”Intiaanikäännös” ei mene ihan putkeen tuossa videolla. Ei ole oikeasti tuollaista veivaamista.
Aikoinaan -60 – -70 -luvuilla yhdistelmät olivat 5-akselisia, kokonaispainot max. 42 t. Poliisilla ei ollut vaakoja, kuorman paino määriteltiin kehysmitan ja kuivuusasteen perusteella. Virheet (?…) olivat lähes pääsääntöisiä, tuore puu tuli usein määritellyksi puolikuivaksi, puolikuiva täysin kuivaksi. Todelliset kokonaispainot olivat tyypillisesti 60 – 70 tonnia. Akselipainot olivat siis melko hurjia nykyisiin nähden ja tiet näin olle tosi kovalla rasituksella.
Kuvan nuppi on 4-akselinen ja telivetävä. Se voi olla 5-akselinenkin.Kuvan autossa toinen vetämätön akseli on nostettava, jolloin liukkaalla tai vastamäessä sen kohottaminen auttaa pidossa.