25-27 vuotiaat kuuset motomiehen malliksi harventamasta kulmasta…
Edellisen omistajan tekemän aukkohakkuun (1995) jälkeen kasvanutta luontaista kuusikkoa josta nyt ennakkoraivaan tuota taustan näkymää kakkosharvennukselle. Eka oli siis e-puuharvennus jossa motokuski teki koivujen päältäoton ja tämän kulman minulle malliksi …
Katsopas Jesse meikäläisen kuvista vaikkapa 5.7.2017 klo 9:56 kuva.
Otsikko: 27v. 2. harvennus tehty. Jos luet silloiset omat kirjoituksesi, huomaat että aika paljon on vettä virrannut Kokemäenjoessa, ja mielipiteesi muuttuneet kuusen kasvatuksesta noista päivistä!
Kerro nyt ensin miten hitossa löydän NIIN vanhan kuvan?
Nappaa tuota visakallon profiilikuvaa niin löytyvät loputkin kuvat.
Kiitos Anton, löytyi. Tosiaan, pitää myöntää etten näitä H-vallan kuusikoita ole uskonut kasvussa likikään tuollaisiksi. Kyllä omat kommentit hiukan hävettikin, kieltämättä. Aivan samaa polkua tässä näytetään tallaavan noissa kuusenkin kasvatuksellisissa. Toivottavasti sitten on jäänyt alitajuntaan täältä keskusteluista. Täsmälleen Visa oikeassa, olen aivan yllättynyt kyllä! Minullakin taas Metsäverkon suunnitelma olisi antanut seuraavan käsittelyn 2040 ja se olisi ollut se kakkosharvennus. Kun nyt käytiin oston kanssa hänkin oli yksimielinen ja totesi että seuraava on päätehakkuu. Ehkä jopa ennen tuota 2040 jos kasvu jatkuu hyvänä. Visan muistiakin pitää kehua, ei ole dementia iskenyt.
Kyllä Jessen kuusikko elinvoimainen, ei puhettakaan pystyyn kuivuvista kitukuusista. Kuvassa tulevaa rahametsää eläkkeen jatkoksi.
Hyvinhän tuo näyttää kasvavan. Kuusikkokuvion koko lienee pieni, kun luontaista on. Lisäksi pilkkua voisi viilata puuston iästä. Jos aukko on tehty 95, nuo kuuset on silloin jo olleet taimia eli niillä on ikää 5-10 vuotta enemmän kuin tuo 26 vuotta.
Niin, siitä ei varmaa muistikuvaa mutta sen tiedän että pitkänmallisen aukon päästä päähän näki erinomaisesti. Useamman ha:n aukko sentään. Jotain alikasvoskuusia tottakai mutta on se kasvun reuhtaisu aika uskomaton ollut. Istutetut männyt siellä mäessä sitäpaitsi pärjäävät vahvuudessa kyllä, pituudessa ei aivan. Se ala jossa kuusta on pääasiassa juuri tuon aika ison laakean mäen pohjoispuolen rinne joka pudottelee suosaroille. Välissä isohko laskuoja jota olen nyt hyödyntänyt raivuulle kulkiessa. Tuon Visan maiseman tunnen ja siellä kyllä olen tiennytkin kuusen kasvavan aivan mahtavasti. Multamoreeni mökin maisemissakin antaa juuri sellaisia punertavanruskeakylkisiä kuusia joista varjokuva näissäkin juuri ja juuri. Nyt on ajatus saada tuo kuusien parhaiden yksilöiden (siis ne sahatyönä kontatut) kiusa pois eli runsas oheiskuusikko pientä kuitusälpää. Tietenki koivut myös taas pois.
Kakkoskuvassa hiukan näkyy synkeämpää taustaa ja siellä juuri tänäänkin yritin repiä raippoja alas. Joka ei kaikkein miellyttävintä nyt kun lumi satoi märkänä oksiin ja ne on kuin liimattu toisiin puihin kiinni. Pitää tehdä tuplasahaus eli katkaista vielä rinnankorkeudelta uudesti että saa putoamaan ensin alaspäin.
Kyllä puista näkee, että maa on rehevää. Jäänekö kuusi vähän lyhyemmäksi rannikolla, kuin Hämeessä?
Ehkä pikkasen mutta en ole itse molemmissa katsellen suurta eroa huomannut, ehkä H-valta ei kärsi rannikon vaikutuksesta aivan niin paljon. Tuokin on aika suojainen matalahkon ison mäen rinne ja kuusi onkin levittänyt turvealueenkin puolelle sinne pohjoispuolelle ja suojaa siis tuulilta eli nostaa tuulen voimaa ylös. Tuota alaa on tullut aika vähän seurailtua ehkä oman hmm, lievästi taajaan jätetyn (yli 4000/ha) siinä tuppaa jopa hirvi joutua hakemaan aukkoja katsellen kulkua. Kuitua on aika paljon mutta nämä valiot on aika tasaisesti tällä rehevällä alalla.
Tarkennan vielä kun sattui tuolta silmään tuo e-puuhakkuun ajankohta eli Kemera siihen haettu 2013. Tuo hakkuutähteiden maatuminenkaan ei vielä täydellistä vaan noidenkin juuressa vielä aika kovarunkoisia kuusen latvuksia.
Vähän laajempi kuvakulma alueesta antaisi tietysti paremman käsityksen puuston kasvusta.
Nyt on kaksi kuvaa, joissa samat neljä kuusta eri suunnasta kuvattuna. Kuusista noin 50 % lenkoja. Taustametsä heinäseiväsaihioita. Ei voi välttyä ajatukselta, että tässä yritetään apinaa koijata.
Viikonlopun jälkeen taitaa Jesse tarvita jo lumikenkiä siellä raivuulla.
Väljä metsurin sadetakki valjaiden päälle myös Jesselle, niin oksilta putoavasta lumesta ei juuri haittaa ole, jos omistaa sellaisen sahan joka ei lunta pelkää.
Eipä tunnu pelkäävän ei. Stihl toimii ja äijä toimii eikä siinä tarvita kuin tuo mainitsemani tekniikka niin ei kertaa enempää kropsahda niskaan lunta. Se kerta tuppaa aina tulemaan kuten tänäänkin kun käännähdin huolimattomasti ja takana sahan moottori kopsahti takana pieneen kuuseen ja se latasi kyllä aika mukavan satsin. Mutta sekin jäi siihen ja nautein jopa kahdenkymmenen asteen pakkasella tekemisestä. Tällainen helposti hikoaja ei nyt hikistynyt ja homma eteni vielä yllättävän hyvän alueenkin. Juuri nuo isot kuusetkin siellä joukossa piristivät ja siivosinkin niiden ympäristöt tarkkaan kasvun tueksi.
Vilpulle tuonne aiempaan kommenttiinsa. Tämä kuvaus lähti lupauksestani näyttää malli H-vallan kuusten kasvusta tietyllä ajalla. Tuolla muissa keskusteluissa (jossain kuusiaiheisessa siis) minun aikamääreitäni ei aina oikein uskottu. Tuo kuusten lenkous ei ole todellista vaan kuva vääristää. Suoria ovat. Tuo vain oli juuri jutun juju kun motomies malliksi harvensi e-puun hakkuullaan tuon ojan ja tienvälisen kulman. Tuon jälkeen alkaa välittömästi taaja alue mutta siellä on tuon saman kokoluokan ”valiot” joukossa jotka siis olen jo pienenä valkannut pusista kasvuun moottorisahatyönä ja tarkkaan syynäten. Noita sinun heinäseiväsaihioita sieltä juuri alas pudottelen ja kuitukokoluokasta ylöspäin jää ja moto harventaa sitten loput. Sinne saisi jäämään nuoremmankin metsän hyvään kasvuun koska kuitupuutakin on runsaasti. Yläharvennuskin olisi mahdollinen. Pitää vielä harkita moton ohjeistustakin.
Vaikka tässä tulee nyt omia kommentteja liikaakin totean vielä siihen Vilpun apinan koijaukseen että alalla (2,5ha) on kuitenkin Metsään.fi:n mukaan 740m3 puuta joten kai siellä jotain muutakin on kun heinäseiväsaihioita. Pitääpä ottaa niiltä raivatuilta tihentymiltäkin kuvia. Raivaamattomasta ei tahdo löytyä aukkoa senvertaa. Samanlaisia ja jopa isompia väitän löytyvän sieltä ja eilenkin juuri rapsein hiukan alaoksia samalla sellaisista että näkee juurelle. Tänään pidän ”pekkaspäivän” mutta maanantaina jälleen. Visan lumikenkiä ei tarvita koska niissä tihentymissä joita raivaan ei ole lumi juurikaan maahan päässyt. Kunhan pääsee vain sinne alle ensin. Ne lumet on siellä puissa. Valtava kuorma.
Hitsi kun näitä tietoja ei saa muokattua näissä kuvissa. Merkkasin tuon kuutiomäärän vahingossa numerot väärinpäin. Huomasin vasta nyt lukiessa. Unihiekkaa varmaan. Siis tietenkin 470m3:ta ja kuviokin on kauppaan merkattu tosiaan 2,5ha:ksi mutta 3,1:kin löytyy suunnitelmasta. Kai se hiukan eri tavalla sen sitten merkkasi osto. Ikähaarukka Metsään.fi-24v. ja Metsäverkko-27v.
Ehdin jo hieman pohtia noita Jessen kuusikon mottimääriä, kun alkuperäinen versio lupasi liki 300 mottia hehtaarille, eli samaa luokkaa kuin meikäläisen 2-3 kertaan harvennetut kasvatuskuusikot 15 vuotta ennen päätehakkuuta. 150-200 mottia / ha on 24-27 v. Jessen kuusikossa varmaan kohdillaan. Jessen kannattaisi kyllä hieman pyöriä myös relaskoopin ja kaulaimen kanssa metsissään, sillä eihän ne sieltä netistä löytyvät tiedot aina kovin tarkkoja ole.
Sori juu. Katselin nyt ajan kanssa tuota rajausta myös hakkuun kuviolle. Siitä oli näköjään tuo suon ja ojan välinen alue jätetty pois, siis ojan suon puoleinen puoli. Siinäkin kuitenkin on samanlailla isoja kuusia ja koivuja tosin aika synkeän tapikon keskellä nekin. Mutta jos aikaa jää ennen kevään poltinpuukiireitä taidan raivata senkin ja ohjastaa moto sillekkin puolelle. Koko kuviona saisi kyllä käsitellä. Rinnankork.lpm. keskiarvo oli 15cm eli ei aivan olisi uutta Kemeraa enää ensi vuonna saanut kun kymppivuotta edellisestä Kemerasta tulisi täyteen. Sekin rkm. nousee jonkinverran jos tehdään alaharvennus. Kyllä minulle riittää tuo suunnitelman tarkkuus. Jos alan enemmän kyseenalaistaa otan drone-suunnitelman tarkennukseksi.
Meillä tulossa muutaman vuoden päästä kolmanteen harvennukseen kuusikuvio, joka on istutettu -89 ja puuta pystyssä noin 240 mottia.Harvennuksissa lähtenyt tähän mennessä 120 mottia. Lähtötilanne 2500 runkoa, nyt tiheys 1000. Maaperä lehto, entinen pelto. Alunperin metlan kasvatuskoe.
Hyvä et Jesse kanss huomaa kuusikoiden potentiaalin.
On tuo kuvien kuusikko hiukan yllättänyt itsenikin. Jotenkin sen unohti tuon e-puuhakkuun jälkeen ja haavikot vei mennessään. Sitä hämmästyneempi olen nyt ollut kun raivauksella jatkuvasti tulee tukkipuuta vastaan. Ei niitä silloin kyllä ollut kun e-hakkuun jälkiä hiukan tarkastelin ja hiukan harmittelinkin. Mutta laatukuuset sieltä on nousseet ja osa niistä on kyllä senverran hyvän kokoisia että voisi niistä kasan kuusitukkia tehdä. Jo nyt kakkosharvennuksella. Tässä pitää vain alkaa kuusiuskovan lailla uskoa metsään joka kasvaa kuustakin. Kovempaa kasvaa mitä luulin, myönnetään.