Vieläkin välillä kuulee kuusen jurovan kymmenen vuotta istutuksesta. Kun olosuhteet ovat kuuselle kohdallaan, kuusi kyllä kasvaa ilman juromisiakin.
Kuvan kuusi (1v taimi) istutettu juhannuksena, ja on kuvanottohetkellä kasvanut 2 kk.
Samaten kuvasta näkyy, että saniaiset ovat ponnistaneet vieläkin korkeammalle ensimmäisen kesän kasvulla. Välivuosi hakkuun ja istutuksen välissä toisi tällä kuviolla turhan hyvän kilpailuedun saniaisille, vatulle ja muille heinille.
Onhan tuo poikkeuksellisen hyvä ensimmäisen vuoden kasvu, tuskin on edustava keskiarvo kuvion taimista. Silti muokattuun maaperään paakkutaimia istutettaessa juromista tapahtuu vain Harjavallassa. Eri asia on muokkamattomaan laitetut täydennystaimet, siirtoistutus, poikkeuksellinen kuivuus yms. Ei tosin silloinkaan kymmentä vuotta, ei lähellekään. Jokin sateenvarjoalikasvoskuusen vapauttaminen ehkä poikkeuksen poikkeuksena.
Ja sitten pakollinen viilaus: Onko kuvassa todellakin saniaisia?
Kommentti välivuodesta on hyvä. Sama ilmiö tulee vastaan täydennystaimien kohdalla ja hirvituhojen uusintaviljelyssä. Mm. sen takia hirvituhokorvausjärjestelmä on edelleen huono vitsi.
Muokkauksen lisäksi maaperällä on suuri vaikutus. Jos on ilmavaa multaa mallia komposti, niin taimi ponkaisee hyvin kasvuun.
Jos istuttaa koviin savimättäisiin, ei niin hyvin lähde.
Vähänkin liian kostea ja savinen maa on suurin ongelma. Monta vuotta menee 5-10 cm / vuosi.
Saniaisiksi noita kuvan molemmista reunoista löytyviä kasveja täälläpäin kutsutaan. Varmaan niille hienompi yksilöivämpi nimikin löytyy.
Keskimääräinen kasvu lienee 20cm nurkilla.
Omista kuvioista savisimmat alueet on ollut männylle sopivimpia alueita. Puhtaita savikoita ei kyllä löydy.
Täällä taas savimaat ovat liian reheviä männylle, mutta kuusi kasvaa hyvin.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kuusitaimikko-9-v/
No joo, eipä ole vielä tarvinnut kantaa paljon viilata. Kyllä ne Harjavallan kuuset edelleen juroo ja se peltokin on lähinnä ”koiranputkimeri” nyt vaikka kuuset ovat jo useamman vuoden sieltä yrittäneet nousta. Isäntäkin on kahtena syksynä ainakin käynyt niitä kaivelemassa pois ryönän alta mutta edelleen näkymä tasaisen putkikas. Ja se jälkeen kertomani UPM:n aukkokin on lähes huonommassa hapessa kuin heti istutuksen jälkeen viime vuoden keväällä.
Meinaako jesse, ettei koiranputket menestyisi koivulle istutetussa aukossa. Kuusi sentään ”vain” kituu ja juroo sellaisessa ruovikossa, mutta puut tukehtuvat sinne, ellei ole polkemassa pariin otteeseen kesässä. Jollei tukehdu, niin viimeistään myyrät hoitaa loput.
Oliko Jessen naapurin kuvio istutettu jo vuonna 2013, jolloin kuvani kuusista palstalle laitoin? Jos oli eikä vieläkään latvuksia näy, on jotain tehty väärin. Kuuden kasvukauden jälkeen pitäisi olla jo parimetrinen taimikko. Kuusen vika ei ole, jos kasvu on heikkoa. MJO:n mainitsema liian heikko heinäys vie helposti T1-vaiheen kasvusta 2/3, samalla tulee muitakin tappioita. Kun hoitaa homman Menninkäisen tyyliin, ei montaa kertaa heinäystä tarvitse tehdä.
Gla, eiköhän se noin ollut ja minusta väärin on tehty vain väärällä puulajin valinnalla. Rauduskoivu olisi jo metsää eikä meininkiä tuossa iässä. Rehevyyshän olisi ollut mainio. Kyllä nuo kuusetkin taas keväällä hetken näkyy mutta juhannuksen jälkeen katoaa. Tehokasta on ryönän kasvu. Ei kuusen.
Koivu olisi varmaan ollut ihan hyvä valinta, jos hirvieläimet saa jollain keinolla hallittua. Mutta kuusi ei automaattisesti ole väärä rehevällä maalla. Kuten sanoin, tuon ikäisen kuusikon pitäisi olla jo ryönän yläpuolella, jos asiat olisi hoidettu oikein.
Joskus on taimi onnistunut saamaan sopivan kasvupaikan ja hyvän huolenpidon. Harvinaisen hyvä ensimmäisen kasvukauden pituuskasvu !
Yleensä taimitarhalla taimella on kasvulle ihanteelliset kasvuolosuhteet ja alkukehitys onkin siellä hyvä, mutta muokattuun mättääseen ja vaihteleviin olosuhteisiin joutuessaan varsinkin kuusentaimi kehittää juuristoa ja pituuskasvia ei tule paljon.
Kolme vuotta sitten tuli männyntaimia, jotka oli kuvan kaltaisia kasvamaan pituutta nyt jo kolmena kesänä, mutta talvella lumi painaa ne suurimmaksi osaksi maahan, keväällä on kuljettava taimikko läpi ja korjailtava mitä pystyy,