Jotkut kutsuvat tätä kauheaksi hävitysalaksi, minä uuden aluksi.
Kuusen taimet (1v) istutettu kuvan otto hetkestä kuukausi aiemmin. Kasvua tullut 3-15cm. Huomaa kasvusta missä vettä on ollut saatavilla. Kuivuneita ei onneksi ole kuin muutamia vaikka kuivuutta on riittänyt. Vattu ja saniaiset ovat löytäneet jo alueelle.
Kasvavan vihreän väri neulasissa kertoo taimen hyvinvoinnista, hyvin on alkanut myös pituuskasvu, nyt myös taimien juurien muodostus on kiivaimmillaan.
Kokeilun kautta meillekin syntyi malli kasvattaa kuusen taimikko kerralla tasaisen tiheäksi, taimet oli 1v. kuusentaimia, joita istutettiin n. 2300 – 2500 kpl / ha, kun kasvupaikka oli OMT:tä.
Rehevä aluskasvillisuus näyttää torjuvan kehityskelpoisen luonnon taimien syntymisen ja alkuvuosien heinäämisen yhteydessä tuhoutuu niistä osa aivan huomaamatta.
Jos käytettäisiin enemmän lehtipuuta kuusen alojen uudistukseen tuo vaihe jäisi todella lyhyeksi kun aukko on ruma ja luotaantyöntävä. Kuusi vain kitkuttaa tuota aivan liian kauan. Itellä vuosi sitten keväällä istutetut pienet rauduskoivun yksivuotiset katselee vastaan jo silmien korkeudella. Alue on jo aika täysvihreä laidasta laitaan.
Puolet kuviosta turhan märkää raudukselle. Eiköhän tämäkin ensikesänä ole aika vihreä heinäkasveista
Eikös se kaivinkone saanut vettä pois alalta? Minulla kyllä tehdään aina ojitusmätästys eli vesiasiat korjataan aina myös.
Miksi ojittaa aluetta jos kuusi pärjää mättäillä ilmankin? Eihän siitä tule kuin lisäkustannuksia ja lisää ravinne/maa-aines valumia.
No jopas, että kannattaa soistaa alueita kuusenkin kelpaamattomaksi seuraavan puusukupolven aikana?
Ei tässä missään suolla olla. Eikä suoksi olla muuttumassa. Vedellä vaan on tapana valua alamäkeen ja mäen alaosissa tahtoo olla kosteampaa.
Minulla taas on tapana karumpien mäkien alasyrjät nimenomaan metsittää rauduskoivulla koska kasvu niissä on todella huikeaa. Kun kosteus ja ravinteet valuvat kuin manulle illallinen niin koivuhan erityisesti tykkää. Ja mäkeen laitan mäntyä, en kuusta.
Ei olla karulla mäellä. Kuvion kohdalla suurelta osin omt pohjaa. Alla olevan kallion muodot ohjaa veden vaan lähemmäksi pintaa toisissa paikoissa. Se haapakin pärjäisi niissä kohdin paremmin kuin rauduskoivu. Haapaa kuviolla vähän olikin joka hyödynnettiin jättöpuuna, lahopuuna ja tekopökkelöinä. Havupuuta hakattiin n.380m3/ha, joka suurelta osin oli kuusta. Tervettä kuusta.
Kyllästyin tosiaan laittamaan kuvia tänne palstalle, kun joillakin on taipumus lähes aina nähdä väärin, oli kuva kuinka selkeä tahansa. Nämä näkijät ovat aina oikeassa, eikä kuvan ottajalla ole asiaan enää mitään osaa. Mitä tämän hetkiseen kuivuuteen ja kuumuuteen tulee, koivuja ja muita lehtipuita on siihen kuollut tähän mennessä eniten. Näytti Viron puolella siinä suhteessa aivan samalta tuin täälläkin. Havupuut kestävät yllättävän hyvin kuumuutta. Mänty pystyy lisäksi käyttämään neulastensa kautta ilman kosteutta hyväkseen.
Ollaan näköjään kuunneltu eri uutisia visakallon kaas. Juuri mökille mennessä kummasteltiin kun uutisissa sanottiin etelä- suomen vanhojen kuusikoiden tuhoutuneen kirjanpainajien toimesta. Kuuma ja kuiva kesä auttanut. En sitten tiedä missä moiset kuusikot on mutta toki kuusta vielä näyttää kasvavan etelä- suomessa. Kuinka laitetaan raja sitten vanhalle kuusikolle? Mutta sen uskon kyllä että havupuulle tulee ankeaa aikaa jos tällaisia kesiä. Mänty kestää kyllä paremmin kuivaa ja kuumaa. Mutta tautinsa silläkin jotka yleensä innostuvat juuri noissa kuumissa oloissa.
Ei rauduskoivu välttämättä kasva hyvin siellä missä kuusi. Esim. vanhoilla viljelyssoilla on täälläpäin usein savi alla 30 cm päässä. Koivu ei oikein kasva isompana verrattuna oikein multavaan paikkaan, joka läpäiseen veden.
Jos olisit Jesse sinne mökille mennessä katsonut hieman Pökötin sivuikkunoista ulos, olisit nähnyt aika monessa paikkaa kuivuuteen kuolleita koivun- ja muiden lehtipuiden taimia.
Katselin kyllä, en nähnyt. Aina kallioiden päältä kuolee kaikki puut kuumana, kuivana kesänä. Mutta siellä Riihimäen lähellä nähtiin sellainen ihme että moto oli koppia myöten suossa. Aika uskomattoman märkä paikka tällaisena kesänä. Tuskin uskoi motokuskikaan noin heikoksi kantavuutta. Näytti kyllä siltä että olisi ollut poikittain ojaa ylittämässä mutta ei varmasti ollut riittävästi alle laitettavaa.
”Kuulin, mutta en kuunnellut. Katsoin, mutta en katsellut”.
Sellainen asiantuntija!
Noita asiantuntijoita joo. Kyllä teki muuten avolava-Chevrolet nätisti taivalta yhden viikonlopun mökkireisun. Sinne tuli aitatarpeet vietyä ja paikalleen asennettua. Yli kuusisataa kilsaa koko viikonloppu ja ei mitään ongelmaa. Peugeotin tavat. Jätkän aiempia epäilyksiä sivuten, näin vähän aiheesta poiketen.
No Chevrolet kulki kuusenistutusalueella kivuttomsti, vai?
Mikäs siinä, kun värvää jonkun istuskelemaan perälaudan paikalla, mutta pitääkö joka taimen kohdalla pysähtyä, vai hoituuko tuo vauhdissa? Ei kai kuitenkaan kovin isolla vaihteella?
Yli kuusisataa kilsaa koko viikonloppu ja ei mitään ongelmaa. Peugeotin tavat
Se on hienoa, että jesse voi normi päivänselvyyksistä iloita. Yleensä 600km selvitetään ongelmitta jopa muutaman satasen rieskoillakin.
Jeessihän riemuitsi jopa tupakansytyttimestä, joka toimii! Onhan se melkoinen harppaus, kun hevoskärrykaudelta ponnahtaakin lähes nykyaikaiseen kulkineeseen.