Kun valtapuuston kasvatusta ja alispuustoa ohjaillaan, tuloksena on tuottava kaksijakoinen puusto.
Kun valtapuuston kasvatusta ja alispuustoa ohjaillaan, tuloksena on tuottava kaksijakoinen puusto.
Metsänhoito
Kosteilla kasvupaikoilla kuusi tosiaan taimettuu. Ainakin, jos päällä on muutakin kuin kuusta. Ilman näitä ehtoja taimettuminen on hyvin vaihtelevaa.
Kuvan pylväsmännikkö harvennettu n.10 v sitten mäntyjä suosien. Valo ja tila synnyttivät taimikon. Hyvin vähän mä-taimia.
Juu minullakin oli hyvän kokoinen ala tuollaista, sopivan kostea paikka oli taimettunut ja kasvanut hyvin, siitä oli vissiin joku isompi puu kaatunut tuulessa, niin oli saanut vähän valoakin. Onnistuttiin hakkuusakin säästämään taimet. Vuosi hakkuun jälkeen oli kaikki kuolleet, oli paikka muuttunut ympäristön hakkuun takia liian märäksi. Ei olllut sitä puustoa enää haihduttamassa. Kai siihen hieskoivu tai leppä aikanaan kasvaa kohopaikkoihin. Seuraavassa päätehakkuussa on tietysti se samanlainen aliskasvu kuusentaimikko, minä en sitten ole kyllä tekemässä ratkaisua, ojitusmätästys olisi ollut oikea tällä kertaa.
Tämä ei ole vettynyt alue, sillä kolmella sivulla kiertää ojitus ja kosteassa notkelmassa on harvennuksen jälkeen kaivettu oja.
Ilmeisestikin kevätahava oli tappanut märässä paikassa kuuset. Maa oli siis jäätynyt eikä sulanut ajoissa. Juuret eivät saaneet happea.
Olisiko 20-30 m levyinen kuvio, oikealla enemmän! Kuva otettu tod.näk. ajouralta tai kuvion rajalta, jonka reunassa hyvän näköinen kuusen taimikko! Keskemmällä noita kuusen tarreja 11 cm vuosikasvuineen ei näytä olevankaan, ehkä yksittäisiä. Niistäkin puolet särkyy hakkuussa!
Tottakai kuva otetaan parhaasta kohdasta!
Pitäisi maapohja olla kunnossa että noita lähtisi kasvattelemaan! Saattaa ollakin, menestystä yritykselle! Aikaahan tässä maailmassa riittää!
Hanna
Osaatko suositella kasvstusketjua? Eilisessä Metsä-Suomessa kerrottiin, miten hömppä ja varmaan muutkin linnut kaipaa metsästä kerrokselllisuutta.
Itsellä erirakenteisuudessa tai oikeastaan kaksijaksoisuudessa puuston kokoero on pienempi kuin tuossa. Muutama vuosi sitten laitoin kuvat kuusi-koivukuviosta. Nyt se alkaa olla harvennusvaiheessa, varmaan parin vuoden sisään tulee tehtäväksi
Selvännäkijä resuind. täydellinen huti tulkinnassa. Kuva keskivaiheilta,eikä parasta. Kuvio 1,4 ha.
Mahdollisuus korjata kahdella tapaa: perinteisesti > 21-25m uravälein TAI ura ympäri, josta ensin hakataan 11 leveydeltä kuviolta poispäin kaataen. Toinen kierros, jota ennen sahalla kaadetaan latvuston ulos yltävät. Lopuksi kuviolle yksi lenkki sisälle ympäri sahakaadot apuna.
Päivän sahakaadoille saa niin hyvän vastineen, ettei valinta tuota vaikeutta.
Tähdennetään nyt sekin:
JOS ko. taimikko ei elvy tai kärventyisi valossa, jaksollisen jatkumo vain loppuu siihen. ”Menetyksenä” on yksi perkaus tyhjänä työnä. Alue laikutetaan kevyesti ja kylvetään jalostettu männynsiemen.
Kun katsoo kuluneen vuoden pituus kasvua, niin siittäkin voi jo päätellä ettäs aika vanhoja rupeevat olemaan pituuteensa nähden. Omalla kohdalla en lähtis uutta metsää näistä kasvattamaan. Muutaman voisi jättää kokeiluksi kasvaisiko kuitukokoon uudistukseen mennessä
Kyllä kyllä, mutta kun taas toisaalla kehuskellaan valon ja vapauden lisäämän kasvupyrähdyksen voimistumisesta…? Ja ompa näistä aiempaa kokemustakin.
Reva-Hanna ei petä. Kiinnostusta riittää vain nälvimiseen.
Voi onnistua tai sitten ei. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa väljennyshakkuu alaharvennuksena suurimpia tuuleen tottuneita puita suosien. Kyllä tuo ”nuorennos” tulisi saada parempaan vauhtiin ennen vapauttamista.
Itsellä oli kolmevuotta sitten samanlainen taimikko. Ensimmäisenä kesänä juuri kuvan näköinen, siis hiukan kalpeahko valon muutoksesta johtuen. Toisena vuotena alkoi vihertyminen ja kolmantena alkoi latvat venyä. Nyt neljä vuotta hakkuusta hyvin kasvuvoimainen nuori metsä. Seuraavaksi raivaan pienemät ja huonommin kasvuun lähteneet pois, koska on vara harventaa. Yli 30- vuoden kokemuksella tulokset ovat ylittäneet odotukset, myöskin laadun ja lahon suhteen myönteisesti.