Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tottakai iso kanto vesoo ja vesoo paljon runsaammin verrattuna sormenvahvuiseen. Laajat juuret kuppaavat veden ja ravinteet isolta alalta ja kasvussa jälkeen jäänen havupuun olot korjautuvat vasta kantovesojen poistamisen jälkeen. Raivaus on toteutettava heti ,kun vesojen lehdet ovat täysin puhjenneet. Siinä vaiheessa vararavinteet on syöty eivätkä yhteyttämistuotteet ole ehtineet vahvistaa juuristoa . Lähes kaikki energia on kulunut lehtien ja varren kasvattamiseen.
Isojen kantojen ongelma taas paikoissa missä ne ei ole täydellisessä valoasemassa. Niiden ongelma on kuoleminen. Kun valoa on saatavilla mikään ei rajoita pienen tai ison kannon vesomista. Tosin isoja kantoja kuolee täydellisessä valossakin, muutenhan isoissa koivun kannoissa olisi hirviövesat mutta eihän niissä ole kun ne kuolee yleensä. Pieni kanto vesoo huonoissakin valo-olosuhteissa, säilyy hengissä ja kasvaa. Sen takia ei kannata varhaisperkausta tehdä liian aikaisin, ennenkuin kuusen alaoksat peittävät tarpeeksi ja isompien kantojen taipumus kuolla varjostukseen tai alkaa lahoamaan, takaa kuusilla parhaimman startin sekä supervesomattomuuden takia takaa pienet raivauskulut kiertoajassa.
Kun raivaus vathaisperkais suoritetaan talvella 7-vuoden iässä, voidaan turvallisesti harventaa havupuun jo haluttuun tiheyteen ja pitempi ja paksumpi kanto alkaa lahota ja kyljestä tulleet vesat eivät kasva kovinkaan Kun perusta lahoaa pois. Vastaavasti kesällä lyhyeen kantoon raivatut 4-5vuotiaana vesovat läheltä maan pintaa ja enemmän juurenniskat jolloin voisi joa sanoa, että ne ovat uuden kaltaisia. Niiden nitistäminen jatkossa kallista ja aikaa vievää kun niiden perusta ei lahoa aikaa myöden kun ovat enemmän lähteneet maanpinnan tasalta.
Onks tuo raita? Tuo kanto olisi kannata tehdä talvella niin vesat lähtisivät korkeammalta. Nuo lahoaa tosi herkästi ja vesat menee siinä mukana. Ei kannata tuon perusteella keksiä kuusikon hoito-ohjeita.
”Pieni koivujen etumatka kuusiin ei haittaa taimikossa” kuuluu metsä groupin ohje koivusta kuusikossa. ”Kuuset ottaa pituuskasvussa koivut kiinni.” Löysin tämän nykytutkimuksen metsä groupin lehdestä. Metsä groupilla ei haittaa vaikka koivut kasvaa etukasvuisina kokoanaispituudessa vaikkakin pituutta saman määrän. Olenkin katsonut miksi nykyvarhaisperkaus näyttää niin kummalliselta kun pitempää koivua kuusten seassa. Noh, mikäs minä olen nykyohjeita ja nykyohjeita arvostelemaan. Nyt on oikea hetki teroittaa giljotiinit jos jossain vaiheessa se pieni etukasvuisuus alkaakin haitata. Että näin groupilla.
Äläpä taas sepusta omiasi. Ei ole tarvittu giljotiineja Finsilvan leimikoilla eikä tarvita. Kahteenkymmeneen vuoteen ei tullut yhtään giljotiinikohdetta vastaan. Aina oli enskassa tarjolla hyvänkokoista ainespuuta. Kertymt parhaimmillaan yli 100 mottia hehtaarilta.
Eikö AR:n ajatus kanna niin pitkälle ,että lehtipuiden juuret kehittyvät havupuita nopeammin ja etukasvuisuutta esiintyy maapinnan alapuolellakin. Juuret ovat kehittyneet jo reilun neliömetrin alalle siinä vaiheessa ,kun havupuiden juuret ovat levinneet kahden kämmenen kokoiselle alalle. Mitä isommaksi lehtipuu kasvaa ,sitä laajemmat juuret ovat vettä ja ravinteita kuljettamassa senkin jälkeen ,kun lehtipuu on raivattu kumoon. Kuvassa näkyvä voimakas versonta johtuu juuri siitä. Kaksi varhaisessa vaiheessa lyhyellä aikavälillä toteutettua raivausta torjuu kyseisen ongelman. Havupuun jurominen ei pääse edes alkuun.
…ja mitä tulee etukasvuisten koivujen jättämiseen männyntaimikkoon , on hirvivahinkojen riski lehtipuiden lähialueilla ilmeinen samalla tavalla , kun aukon reunassa isomman metsän katveessa. Hirvet syövät mielellään juuri kasvussa jälkeen jääneitä taimia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Luonto
Tottakai iso kanto vesoo ja vesoo paljon runsaammin verrattuna sormenvahvuiseen. Laajat juuret kuppaavat veden ja ravinteet isolta alalta ja kasvussa jälkeen jäänen havupuun olot korjautuvat vasta kantovesojen poistamisen jälkeen. Raivaus on toteutettava heti ,kun vesojen lehdet ovat täysin puhjenneet. Siinä vaiheessa vararavinteet on syöty eivätkä yhteyttämistuotteet ole ehtineet vahvistaa juuristoa . Lähes kaikki energia on kulunut lehtien ja varren kasvattamiseen.
Isojen kantojen ongelma taas paikoissa missä ne ei ole täydellisessä valoasemassa. Niiden ongelma on kuoleminen. Kun valoa on saatavilla mikään ei rajoita pienen tai ison kannon vesomista. Tosin isoja kantoja kuolee täydellisessä valossakin, muutenhan isoissa koivun kannoissa olisi hirviövesat mutta eihän niissä ole kun ne kuolee yleensä. Pieni kanto vesoo huonoissakin valo-olosuhteissa, säilyy hengissä ja kasvaa. Sen takia ei kannata varhaisperkausta tehdä liian aikaisin, ennenkuin kuusen alaoksat peittävät tarpeeksi ja isompien kantojen taipumus kuolla varjostukseen tai alkaa lahoamaan, takaa kuusilla parhaimman startin sekä supervesomattomuuden takia takaa pienet raivauskulut kiertoajassa.
Kun raivaus vathaisperkais suoritetaan talvella 7-vuoden iässä, voidaan turvallisesti harventaa havupuun jo haluttuun tiheyteen ja pitempi ja paksumpi kanto alkaa lahota ja kyljestä tulleet vesat eivät kasva kovinkaan Kun perusta lahoaa pois. Vastaavasti kesällä lyhyeen kantoon raivatut 4-5vuotiaana vesovat läheltä maan pintaa ja enemmän juurenniskat jolloin voisi joa sanoa, että ne ovat uuden kaltaisia. Niiden nitistäminen jatkossa kallista ja aikaa vievää kun niiden perusta ei lahoa aikaa myöden kun ovat enemmän lähteneet maanpinnan tasalta.
Onks tuo raita? Tuo kanto olisi kannata tehdä talvella niin vesat lähtisivät korkeammalta. Nuo lahoaa tosi herkästi ja vesat menee siinä mukana. Ei kannata tuon perusteella keksiä kuusikon hoito-ohjeita.
”Pieni koivujen etumatka kuusiin ei haittaa taimikossa” kuuluu metsä groupin ohje koivusta kuusikossa. ”Kuuset ottaa pituuskasvussa koivut kiinni.” Löysin tämän nykytutkimuksen metsä groupin lehdestä. Metsä groupilla ei haittaa vaikka koivut kasvaa etukasvuisina kokoanaispituudessa vaikkakin pituutta saman määrän. Olenkin katsonut miksi nykyvarhaisperkaus näyttää niin kummalliselta kun pitempää koivua kuusten seassa. Noh, mikäs minä olen nykyohjeita ja nykyohjeita arvostelemaan. Nyt on oikea hetki teroittaa giljotiinit jos jossain vaiheessa se pieni etukasvuisuus alkaakin haitata. Että näin groupilla.
Äläpä taas sepusta omiasi. Ei ole tarvittu giljotiineja Finsilvan leimikoilla eikä tarvita. Kahteenkymmeneen vuoteen ei tullut yhtään giljotiinikohdetta vastaan. Aina oli enskassa tarjolla hyvänkokoista ainespuuta. Kertymt parhaimmillaan yli 100 mottia hehtaarilta.
Eikö AR:n ajatus kanna niin pitkälle ,että lehtipuiden juuret kehittyvät havupuita nopeammin ja etukasvuisuutta esiintyy maapinnan alapuolellakin. Juuret ovat kehittyneet jo reilun neliömetrin alalle siinä vaiheessa ,kun havupuiden juuret ovat levinneet kahden kämmenen kokoiselle alalle. Mitä isommaksi lehtipuu kasvaa ,sitä laajemmat juuret ovat vettä ja ravinteita kuljettamassa senkin jälkeen ,kun lehtipuu on raivattu kumoon. Kuvassa näkyvä voimakas versonta johtuu juuri siitä. Kaksi varhaisessa vaiheessa lyhyellä aikavälillä toteutettua raivausta torjuu kyseisen ongelman. Havupuun jurominen ei pääse edes alkuun.
…ja mitä tulee etukasvuisten koivujen jättämiseen männyntaimikkoon , on hirvivahinkojen riski lehtipuiden lähialueilla ilmeinen samalla tavalla , kun aukon reunassa isomman metsän katveessa. Hirvet syövät mielellään juuri kasvussa jälkeen jääneitä taimia.