Lainsäädännön arviointineuvosto torppaa hallituksen esityksen suden metsästyksen mahdollistamisesta perusteellisesti. Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle metsästyslain muuttamista koskevan lakiesityksen, jossa esitettiin suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamista.
Arviointineuvosto listaa lakiesityksestä useita puutteita. Siitä ei käy ilmi asian nykytila – paljonko susia Suomessa on tai missä on eniten kielteisiä vaikutuksia. Myöskään esityksen vaikutuksesta ei saa käsitystä, koska vaikutustenarviointi puuttuu. Monet metsästykseen liittyvät asiat jäävät epäselviksi, esimerkiksi se, paljonko susien metsästys lisääntyisi.
Lakiesityksessä ei myöskään käsitellä sitä, miten lakimuutos vaikuttaisi suden suojeluun Suomessa. Neuvostoa askarrutti myös se, voiko esityksellä olla vaikutusta esimerkiksi siihen, että hirvieläinten kannat suurenevat? Millaisia ympäristövaikutuksia hirvieläinten kantojen suurenemisella voi olla?
Arviointineuvosto katsookin, että lakiesityksen puutteet ovat niin merkittäviä, ettei esitysluonnos täytä lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen vaatimuksia. Esitysluonnoksen pohjalta ei pysty muodostamaan riittävää ja perusteltua käsitystä esityksestä, eikä sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista, neuvosto toteaa.
Lausunto poikkeuksellisesti eduskunnalle
Neuvosto antoi lausuntonsa tällä kertaa poikkeuksellisesti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle jo viime viikolla, ennen kuin neuvosto oli ehtinyt antamaan siitä lausuantoa maa- ja metsätalousministeriölle.
Lainsäädännön arviointineuvosto on itsenäinen ja riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esitysten luonnoksista ja niiden vaikutusarvioinneista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kuinka pitkään maassa on harjoitettu sorkka-elukkaterrorismia metsänomistajien kustannuksella?
Entä suosittu koti-, ja tuotanto-eläinten systemaattista raatelemista pedoilla? Petokoulukyydit ym. uhkat ja irvistelyt päälle.
Nämä ”arviointineuvostot” voisivat ensin keskittyä LASKESKELEMAAN aiheutettujen tuhojen korvattavuutta, kuin alkaa arvioimaan unennäköjä.
Kaikki keinot tuntuvat olevan käytössä petojen metsästyksen torppaamiseksi. Face tulvii metsästäjiä demonisoivia mielipiteitä. Niissä pyritään vääristämään kuvaa metsästäjien arvomaailmasta ja häivyttämään todelliset kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen johtaneet syyt valeinformaation avulla olemattomiin. On sen verran paljon epätotuuksia ja vihan sävyjä kommenttien joukossa, että osa kommentoijista pitäisi toimittaa suoraan täyttä ymmärrystä vailla olevina hoitoon ja osa telkien taakse miettimään tekosiaan. Itkupotkuraivarit eivät ole eduksi luonnonsuojeluaatteelle ja suurpetoasioille kaikkein vähiten.