Laatu edellä..

Edellä mainittu otsikko oli työohjeessa tälle palstalle. Vanha pelto , johon on istutettu ja siunaantunut yhtä ja toista.

Kommentit (33)

  1. Mikäs ongelma tuossa on ? Laatu edellä tarkoittaa ainakin tavallisesti, että paraslaatuset jätetään pystyyn eikä sitä että niistä tehdään hakkuulla tiliä . Kun alikasvostakin näyttää olevan se täydentää jäävää puustoa, kun muistat varoa pilaamasta sitä.

  2. Planter

    On syytä tarkentaa, mitä tarkoittaa ”Laatu edellä…”.

    Otetaan esimerkiksi vaikka lukijoiden kuvista suorittavan portaan ”Harvennusleimikko Ylä-Pirkanmaalla :Tässä tapauksessa mhy:llä ei ole asiaa valvomaan mitään. Puuta myyvä taho ei puolestaan halua sahojen suuntaan huonon toimittajan mainetta. Laatu edellä mennään.”

    Kun puun myyjä on joku muu kuin Pirkamaan tapauksessa, hän saattaa ymmärtää ”laatu edellä” työohjeen kirjauksen toisin. Vaikka niin, että parhaat rungot jätetään ja pyritään Tapion suositusten mukaiseen harvennustulokseen, koska harvennusten laatu on ollut huono.

    https://aijaa.com/VqQ0xV

    Edellisessä lukijoiden kuvien ”Sikarin” kuvassa hakkuun tekijä on saattanut tulkita ”laatu edellä” niin, että ostajalle voidaan harkinnan mukaan poimia harvennusleimikosta myös laadukkaimpia runkoja. Ostajalle otettiin kolmesta vierekkäisestä rungosta paras.

    On aika dramaattista, jos motokuski voi tulkita työohjeen ”laatu edellä” ihan eritavoin mitä puun myyjä on sillä tarkoittanut.

  3. suorittava porras

    Tässä tapauksessa oli toive valita parhaat puut kasvamaan ,mutta tehtävä on kohtuullisen haastava ,kun tukiksi kasvatettavaa puuainesta on olemattoman vähän . Tietynlaisia odotuksia puuston suhteen antoi korjuuohjeen tavaralajiluettelo ,joka oli laaja. Odotukset kokivat kuitenkin kovan kolauksen ,kun osoittautui ,että kuitutavavaralaji olisi riittänyt . Toivottavasti palstan omistajan odotukset eivät ole olleet yhtä optimistiset ,kun tavaralajiluettelo.
    Mitä Pirkanmaan kohteen tilanteeseen tulee ,oli kyseessä yhtiön oma metsä . Sieltä ei tukkia yritetä riskillä. Näin pidetään yllä hyvän toimittajan mainetta asiakkaisiin nähden. Usein huonolaatuiset kohteet korjataan suoraan kuitupuuna järeydestä riippumatta.

  4. Nuo on noita vanhojen peltojen ongelmia. Ensimmäinen kierto on mikä on. Seuraavassa kierrossa jo ravintotasapaino on puulle paremmin sopiva ja laatukin paranee. Tuollaisista ei juuri tukkia tehdä mutta parempi kuituakin kuin pajukkorytö.

  5. Panu

    Itsellä aina sama hakkuuohje ja vähän ihmettelen miksi se tuntuu olevan suorittavalle usein ongelma. Huonolaatuisimmasta päästä otetaan ja jätetään sovittu tiheys, ei siinä sen kummempaa. Jos saantona on pelkkää kuitua niin se ainakin viittaa siihen, että on toimittu ohjeen mukaan.

  6. ”…Kun alikasvostakin näyttää olevan se täydentää jäävää puustoa, kun muistat varoa..”
    Ihanko selvin päin noita täydentäviä ohjeita..!?

  7. Suorittavaan voisi sen verran neuvoa, että ekakuvasta otat männyt pois. Sillä lailla kun harjoittelet rauhassa niin kymmenenvuoden päästä olet melkein ammattilainen.

  8. Eipä tuossa pidä alkaa yrittämään mitää pelkkää tukkimetsää, vaan tietenkin kaikki tukkilaatuiset jää pystyyn ja niille tehdään tilaa, heikompilaatuiset täydentämään pohjapinta-alaa.

    Ehkäpä ne kymmenen ”Ollin oppivuotta” opettaisivat sitten senkin käyttöä.

  9. suorittava porras

    Kuvan tilanteessa kuskin neuvominen ei tilannetta paranna. Pääkuvassa on jätetty parhaat puut kasvamaan . Neuvot voisi suunnata niille ,jotka tänä päivänä suunnittelevat peltojen metsitystä.
    Tämä palsta on istutettu aurattuihin palteisiin ravinne-epätasapainosta kärsivään maahan. Kasvuhäiriöitä esiintyy puutostilasta johtuen ja puuston yleinen käyryys tyven osallla johtuu puiden kallistelusta . Tukkikelpoisia tyviä ei tältä muutaman hehtaarin kuviolta montaa löydy.
    Ravinnetila on helppo korjata uudistusvaiheessa ,mutta miten saada puut kasvamaan mutkittelematta suoraan ylöspäin on isompi haaste.

    Tässäkin voidaan todeta ,että suurin laadun alenema on tapahtunut tyvellä. Millään aptilla ei käyrästä rungosta saada näissä olosuhteissa tukkia. Onneksi kuitu kelpaa edes muutamille ostajille . Sahafirma ei näihin koske. Sahafirmat pitävät hyvän katkojan mainettaan yllä hyvälaatuisissa leimikoissa ,joissa pärjäisivät sellufirmatkin. Näitä kuvassa näkyviä tapauksia käytetään valitettavasti joissakin piireissä esimerkkeinä huonosta katkonnasta. Tukkiosuus on pieni ,mutta se ei johdu huonosta katkonnasta .

  10. Kyllä käytöstä poistettujen peltojen metsittäminen on kuitenkin ihan positiivinen toimi, vaikka laadulla ei aluksi voi kehuskella. Seuraavassa kierrossa jo laatukin paranee kun alue muuttuu enemmän metsäpohjaksi. Tietysti terveyslannoitukset auttavat jo ensimmäiseen satasiin.

    Hyvä että valtionrahoitusta on nyt luvassa metsitykselle.

  11. Noh, onhan se nyt. Mutta kun minä valittelin haavan huonoa laatua pellossa se olikin kasvattajan vika. Aika monenkirjavaa on metsähemmojen mieli.

  12. Panu

    Mulla on yksi 60-luvulla metsitetty pelto. Se lähestyy päätehakkuuta ja kasvaa luotisuoraa koivua ja kuusta, männyt on poistettu mutta kyllä niistäkin tukkia tuli. Edellisessä harvennuksessa tuli myös hyvin koivutukkia.

    Mitä ravinnetta sieltä nyt pitäisi puuttua?

  13. Paskasta ei saa leivottua täytekakkua vaikka kuinka haluaisi. Paremman laatuisen paskakakun siitä kuitenkin saa tehtyä!

  14. suorittava porras

    Puuston laatu ei parane toisellakaan kierroksella ,jos epätasapaino ravinteiden suhteen säilyy ennallaan.

    Aika mielenkiintoiseksi kävi tämäkin hakkuu vähän tuonnempana. Vanhat sarkaojat kasvoivat tiheässä huonolaatuista 200-800 litraista paksuoksaista koivua ja saran keskivaiheilla sinnitteli monihaaraisia kuusia. Osa isoista koivuista oli suistunut tuulessa pötkölleen ja tuhonnut kaiken alleen osuneen. Koivut olivat kaatuneet toispuolisen juuristonsa takia. Tuulen puolelta oli puuttunut pito.
    Kohde on kaikilla mittareilla mitattuna epäonnistunut. Syyllisiä on kuitenkin turha kaivella. On keskityttävä epäonnistumisen syihin .Yhtiö on tarjonnut totaalista katkaisuhoitoa vastaaville ostopalstoilleen ja aloittanut homman paremmilla eväillä alusta. Nyt on tieto ,kuinka temppu tehdään. Kuvan palstan metsitysvaiheessa homma ei ollut vielä hallinnassa. Epäonnistuneita metsityskohteita löytyy 40 vuoden takaa lukemattomia.
    Ravinnetila kohdalleen ja huolellinen istutus oikea-aikaisine hoitotoimenpiteineen estävät kuvassa esiintyvät tilanteet melko tehokkaasti.

  15. Se juuriston sienirihmaston kehitys antaa puun elämään paljon enemmän kuin ulkoa laitetut salpietarit. Kyllä se vain korjaantuu toisessa kasvatusjaksossa jo paljon koska on syntynyt metsä kokonaisuutena maaperää myöten. Liikaa ravinteita useimmin on kuin liian vähän. Hyödyntämisongelmahan se on.

  16. Se on totta että on hyvinkin onnistuneita peltolohkoja joissa kasvaa hyvälaatuinen metsä. Kuvan kaltainen metsä laitettiin muutama vuosi sitten nurin ja istutettiin uudelleen kuuselle boorikäsittelyn jälkeen. Nyt näyttää jo paljon paremmalta. Kuuset kasvaa komeasti. Toivottavasti mahdollisimman pitkään.

  17. Oikeat keinot peltoheittojen metsityksiin on ollut kyllä tiedossa jo ennenkin. Jo 30- 40 vuotta sitten on tehty onnistuneitakin pellonmetsityksiä. Silloinkin huomattiin jo että kaikkia kohteita ei kannata metsittää kalleimman mukaan ja siksi usein jätettiin tekemättä. Selluyrityksen kannattaa metsittää kalliimmalla koska tavoite on erilainen kuin yksityisllä mo:lla. Kuitupuun kasvatus viljelemällä on vain pakollinen välivaihe , kun pyritään kannattavaan metsänkasvatukseen .

  18. Ei siitä kovin pitkää aikaa ole, kun ei ymmärretty boorin vaikutusta puuston kasvuun. Taisipa olla vielä 90-luvulla ymmärrys vähäistä.

  19. Ainakin jo 1980-luvulla tiedettin boorin aiheuttamat puiden kasvuhäiriöt ja metsän kasvaukseen sopivat boorimäärät mutta silloin ei ollut vielä sopivia terveyslannoitteita korjaamaan ravinnehäiriöitä. Maaperä -tai neulasanalyysillä pystyttiin tarvittaessa selvittämään ravinnetilanne mutta harvemmin sitä tehtiin.

  20. Usein aloituksen kaltaisissa metsityksissä, joissa lähes kaikki ovat tukiksi kelpaamattomia, vaikka järeys jo riittäisikin tukkikasaan, kannattaisi avohakata kakistelematta kaikki ja metsittää uudelleen.
    Kun vielä maltetaan pidättäytyä hakkuutähteiden keräilyeristä, niin todennäköistä on, että seuraava puusukupolvi hyvin istutetuin taimin ei enää kärsisi ravinne-epätasapainosta.
    Toki boorilevitys varmistaisi sen riittävyyden.

  21. Noista kuvista päätellen tekisin juuri noin kun Jätkä yllä meinaa. Uusiksi vaan.

  22. suorittava porras

    Jessekin alkaa oppia. Toista oli vielä kesällä kuvan ”Mäntyä laitettiin-koivikko tuli” päätehakkuun aikaan.

  23. pihkatappi

    Päätehakkuun ajankohtaa taloudellisesti puntaroitaessa pitäisi tietää puuston arvo ja sen kasvu. Jos tuossa olisi pystyssä 200 mottia hehtaarille ja kasvu vaikka arviolta 8 mottia vuodessa. Puustopääoma 4000 euroa ja arvokasvu 160 euroa, eli puustopääoma tuottaisi tasan 4% ja pienenee vuosittain. Tässä voi räknäillä helposti, kun puulajeja ei siirry juurikaan mihinkään arvokkaampiin kategorioihin. Jos puustossa on jo maannousemaa, avohakkuu olisi viisasta tehdä heti, muutoin tuota voi miettiä. Metsikön uudistamiskustannus on melko suuri ja saako sille vajaan 4% tuottoa yhtä pienellä riskillä, kuin nykyisen puuston kasvatus vielä muutaman vuoden tuottaa. Jos kaiken työn ulkoistaa, ainakin puolet päätehakkuun tulosta menee laadukkaan metsikön perustamiseen, omatoimisen kannattaa ehkä uudistaa heti, jos omantyön arvoa ei liian suureksi arvosta.

    Harvennusta ei varmaan kannata taloudellisessa mielessä tehdä, olisi pelkkää sirppihallaa alhaisemman harvennus kantohinnan takia. Ja harvennuksen jälkeen vesakko tai heinikko valloittaisi vain alaa. Ja korjuun jälkeen puuston kasvu on muutaman vuoden hiukan alempi. Ja mikä tärkeintä, harvennuksen jälkeen myrskytuhon riski kasvaa melkoisesti. Toisaalta harvennuksen hakkuutähteet parantaisivat maaperän ravinnetaloutta tulevaakin metsää varten.

    Aiemmin todettu, että näiltä peltokuvioilta ei energiapuuta kannata hakkuutähteinä kerätä. Voisiko tuossa tulla päätehakkuun yhteydessä noin 500 euroa hehtaarilta hakkuutähteistä. Mikä kannattaa milloinkin on vähän liian monesta tekijästä kiinni. Hakkuutähteiden poisto nopeuttaa kaikkea toimintaa. Ensin se taimi tarvitsee booria, eikä sitä noista hakkuutähteistä tule mättääseen istutettuun taimeen ainakaan lähi tulevaisuudessa, eli boori on jokatapauksessa viisain ruiskuttaa heti. Ja jos sitten lannoittaa täsmälannoituksena nuoren metsän, tuo 500 euron hakkuutähteiden arvo lienee jo kasvanut korkoa satasen tai pari.

  24. Luontaisesti syntynyt norm tiheyksinen kuitupuumetsä entisellä pellolle ei ole kokonaan epäonnistunut. Yleensä uudistuskulut on olleet silloin pienet.

    Tuohon pellon metsitykseen liittyen tuli mieleen, että peltoheitoille tuleva metsitystuki koskee viljelyn ulkopuolella olevia peltoja mutta on epäselvää mikä on rajana milloin pelto kuuluu ko. tuen piiriin. Ennen oli vajaatuottoisuus rajana metsitystukien saantiin . Jos raja olisi nyt metsä-/peltomaa luokituksessa, se ei toimi kunnolla koska on vain vähän peltoheittoja jotka olisi enää luokiteltu peltomaiksi vaikka puuta niillä ei juuri kasvaisikaan. Luultavasti käy vähäpuustoiset peltoheitotkin koska myös entiset turpeennostoalueet käy metsitykseen , jos niiden vesitalous on kunnossa. Sopiva raja olisi entinen vajaatuottoisuuden raja jolloin metsityksellä saadaan pellot kasvamaan riittävästi puuta jotta sillä on vaikutusta hiilensidontaan.

  25. Suorittava ei käsitä että koivusta saa sentään kelpo metsän noihin kempuramäntyihin verrokkina.

  26. suorittava porras

    Tällä työmaalla koivuja riittää. Ojien varret kasvavat sakeana monihaaraisia koivuja tilavuudeltaan 200-1000 litraa. Kaikki mahdolliset käsketty hakata ,kun tuuli on aloittanut ”savotan” jo osalla kuviosta. Voin sanoa ,että haastava rasti kokeneemmallekin. Tukkiprosentti 15. On muuten selkeä esimerkki siitä ,miten koivu kurittaa istutuskuusikkoa. En lainkaan ihmettele vanhempien metsäammattilaisten koivuvihaa. He ovat nähneet koivun takia menetetyt mahdollisuudet . Nuoremmalta polvelta asia on ollut välillä unholassa. Nykyinen tapa tehdä varhaisperkaus ja taimikonhoito on askel parempaan suuntaan. Ylimääräiset koivut on helpompi poistaa sormenpaksuisina raivaussahalla verrattuna siihen ,että sama tehdään motolla pahasti ylispuuksi kasvaneille koivunturilaille.

  27. Tuota, eikös harvennuksella ole yleensä vain hyväksi että on harvennettavaa. Minä en kyllä näe ongelmaa jos harvennukseta löytyy paljon poistettavaa, kunhan löytyy ne laatukasvuun kelpaavat, puulajista riippumatta.

  28. suorittava porras

    Jos vähän avaisi perspektiiviä ,että ”koivukujien” viereinen rivi istututuskuusia oli kooltaan 20-50 litraista ja kuvion normaalisti ilman koivujen varjostusta kasvaneet olivat kooltaan yli 500-litraisia. Koivujen poistaminen tuhosi osan kuusikosta . Unohdus on tullut hintoihinsa ,kun aluetta lähes kymmenen hehtaaria.

  29. Tuokin vain todistaa sitä että uudistus kokonaan olisi ollut se paras vaihtoehto. Jos ei sekametsää ole mahdollista tehdä on parempi ettei noin moni-ikäistä puhdasta kuusikkoakaan aleta enää kasvattaa.

  30. Suorittava varmaankin kertoo, paljonko enemmän maanomistaja olisi tienannut myymällä nämä jäljelle jääneet 20-50 litran kuuset, ja kertoo myös, mikä näiden kuusten nettonykyarvo olisi, jos oletettaisiin, että niiden laatuvirheet eivät boorilannoituksen myötä enää lisääntyisi?

  31. Tiheyteen 100-200r/ha, sen verran taitaa löytyä laatua tuollaisen hoidon jäljiltä. Loput energiaksi ja taimihinnasto käteen MO:lle.

  32. suorittava porras

    On vielä todettava ,että tilanne korjautui puuston määrän ja laadun osalta loppua kohti . Kun koivut puuttuivat kuusikosta, puuston laatu oli kelvollinen ja tiheys ja järeys todella hyvä.
    Oli mielenkiintoista seurata samaa istutettua taimiriviä pari sataa metriä. Koivujen ja lahonneen leppäpuskan kohdalla kuuset täyttivät juuri ja juuri kuiturungon minimimitan ,mutta olivat lehtipuuttomalla kohdalla parhaimmillaan kolmen tukin tukkirunkoja.
    Kokonaisuudessa uudistaminen on tehty aikanaan hyvinkin huolella ,mutta ravinnetila ja liian lehtipuuston vaikutus on jäänyt huomioimatta. Lehtipuuta jätettiin mahdollisesti”suojaamaan hallalta” , mutta mentiinkin ojasta allikkoon . Lehtipuita pitää toki olla ,mutta tiheys on pidettävä kussakin kasvuvaiheessa oikeana. Kun etäisyyttä on kolme metriä havupuuhun ,jälkimmäinenkin menestyy.

  33. Jos on hallavaaran takia jätetty koivuja ,niin niiden poistaminen ajoissa on jäänyt tekemättä. 1. hakkuu uudistamisen jälkeen tehty liian myöhään. Usein jää tekemättä koska saanto on liian pieni ja korjuukulut /yksikkö liian isot. Sitten pitää tyytyä huonoon jäävään puustoon.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat