Lahon voi ennustaa latvuksesta

Kuvassa aliskasvoksesta syntynyt puu. Istutettujen puiden joukosta erottui heikkolatvainen kuusi, joka osoittautui lahoksi. Ei muuten ollut ainoa. Poikkeksetta lyhyen latvakasvaimen omaavat puut olivat luonnontaimista lähteneitä ja lahoja. Istutetut olivat täysin terveitä.

Kommentit (28)

  1. Gla

    Laho myös heikentää kasvua, joten syy- ja seuraussuhteet ei ihan varmuudella noin mene, vaikka luontainen taimi ottaakin herkemmin juurikääpää kuin istutustaimi.

    Talvella korjasin 04 kuuskiosta kuitupuukokoisen tuulenkaadon, joka oli tyvestä samanlainen kuin kuvassa ja vielä 3 m ylempääkin selvästi laho. Saa nähdä, paljonko lahoa on isommissa puissa. Tuo pitäisi jollain tavalla lähiaikoina uudistaa ja sorkkaeläimet vaikuttaa ratkaisevasti valintoihin, kun muutaman sadan metsin päästä on jo yksi koivikko uusittu ja nyt on käynnissä armoton taistelu heinää vastaan glyfosaatin avulla ja tricolla hirviä vastaan. Myyrät ei noista välitä, vaan ainakin osa on tänä talvena syöty. Heinittyneellä kuviolla niillä on varmaan mukava olla.

  2. Laho voi syntyä useammasta eri syystä eikä istutustaimetkaan
    ole suojassa, jos lähellä on ennestään tyvilahoja kuusen kantoja.

  3. Luultavasti avohakkuun yhteydessä vioitettu noita alikasvoskuusia joko runkoon tai juuristoon.
    Aikoinaan meitä neuvoi – jopa määräsi – Mh Karppeliin` käskien repiä juurineen alikasvoskuuset pois.

  4. Pohjoisessa on hyvä kun ei ole lahohuolia kuusikoissa. Kaksisataavuotiaissa kuivalatvakuusikoissakin laho on usein hyvin harvinaista. Ja sen aiheuttaja on joku muu sieni kun siellä etelässä. Vanhin kuusi minkä laskenu 250 ja ilman lahoa.

  5. pihkatappi

    Kyllä minä olen Rovaniemellä kaadellut yhdeltä kuviolta monta lahoa kuusta. En tiedä miksi olivat lahon ottaneet, mutta rungoissa ei virheitä ja laho oli juuri kuten Suorittavan kuvassa tyvestä lähtenyt ja rungon keskellä, ihan niinkuin laho olisi noussut maasta.

  6. En kyllä sanoisi noinkaan että päältä lahon havaitsee. Ilman muuta jos se on pitkälle ehtinyt niin silloin tai se on muuten viottunut / kolhiintunut. Puuhan ei tarvii kasvaakseen kuin kuoren alla olevan solukon joten harvoin laho vaikuttaa siihen suoraan. Itse olen monta kertaa löytänyt lahon ihan terveenoloisesta metsästä ja taas päin vastoin joskus kolhujakin saanut puu on ollut sisältä terve.

  7. Ehjässä puussa tyvilahon voi nähdä, kun se on pitkälle kehittynyt – suunnilleen ensimmäisen metrin matkalla, kun puu on vahvistanut tyveään kestämään tuulta paremmin. Sydänlaho ei hidasta puun kasvua, koska se jyllää kuolleessa solukossa.

  8. Juuri illan metsäkierroksella pelastelin kasvuun risujen kenottamaan jättäneitä kuusen pieniä taimia avihakkuunkin alalta. Kyllä ne hyödynnetään ja hiukan muutama lisääkin istutellaan. Tuolla pienehköllä alalla ei ollut yhtään lahoa. Vaikka tuo on harvinaista kyllä H-vallassa. Koivu/kuusisekametsä kasvuun.

  9. suorittava porras

    Kuvan lahon voi päätellä latvakasvun pysähtymisestä . Viereisten runkojen vuosikasvut olivat 30-50cm, kuvan puun 5cm tai tuuma. Istutetut puut olivat juuri ajaneet pituuskasvussa aluskasvoksesta syntyneiden puiden ohi . Niiden kasvu on pysähtynyt täysin .
    Läheisessä taimikossa säästetyt aluskasvoslähtöiset rungot ovat 2- 3 metriä varsinaista taimikkoa pidempiä . Reilun kymmenen vuoden kuluttua niidenkin kohtalo on sama , kun kuvassa .
    Muutama kuva tuonnempana käsitellään aluskasvoksen hyödyntämistä uudistamisessa . En suosittele ja perustelu näkyy kuvassa .

  10. Lahoa aiheuttavat muutkin sienet kuin etelässä niin yleinen juurikääpä.

  11. Meillä ensiharvennettiin nyt 25 v kuusikkoa. Osa hakkuualueesta oli entistä tyvitervastaudin pystyyn tappamaa männikköä, josta ensin kuoli männyntaimet. Isä täydennysistutti aikanaan taimikkoa kuusella ja ne reilun 20 vuoden iässä läpilahoja. Siinä kuolee tai kituu myös rauduskoivut.

  12. Niinpä, meillä on vain yksi puulaji jolla kierto pitäisi lahovaivaisessa tehdä perään. Ja se on hybridihaapa ja siksi olen varma että sen käyttö tulee pakon sanelemanakin lisääntymään tai sitten on pidettävä aukkoa kymmeniä vuosia. Perkaamisella joka vuotisesti täydennettynä.

  13. suorittava porras

    Tarkennan vielä , että istutetuista taimista kasvanet puut olivat terveitä , aluskasvoksesta syntyneet lahoja .

  14. Senhän nyt iliman muuta moton kopista tietää mikä on aikanaan istutettu ja mikä luontainen? (aika varmoja kommentteja aika huteralla todistusvolyymilla). Ei ainakaan tieteellisesti tällaista eroa ole vahvistettu. Kyllä näistä lahokuusikoiden uudelleen kuuselle uudistamisesta päinvastoin varoitellaan. Hatelon esimerkistäkin voimme jotain päätellä.

  15. Olisiko tuo aukkona pitäminen perusteltavissa, että kyseessä on juurikäävän torjuntaan tähtäävä toimenpide?

  16. Tarkennan, että esimerkissäni on kyseessä männyn tyvitervastauti, joka on samaa juurikääpää, mutta vielä kuusen maannousemaa kovempi sieni. Perinteisistä lahokuusikoista minulla ei ole niinkään kokemusta, mutta tätä männytkin tappavaa on kyllä riesaksi asti.

  17. Sukulaistaipuksisia silti nuo juurikäävät vaikka tosiaan tuo tyvitervas kyllä tappaa paljon nopsammin ja tehokkaammin. Vaikka sitäkin täälläkin väheksyttiin.

  18. Gla

    Jees, tarkoitatko, ettei ole tieteellisesti todistettu alikasvoksen ja istutustaimen välisiä eroja lahoamisherkkyydessä? En tiedä, mikä riittää tieteelliseen todistusvoimaan varsinkin sinulle, joka aihetta koskevaa kirjallisuutta kieltäytyy lukemasta, mutta Metsätieteen aikakauskirjan artikkelien mukaan alikasvos saa tartunnan huomattavasti herkemmin kuin istutustaimet. Yksiselitteistä syytä tuohon ilmiöön ei tiedetä, hyviä arvauksia osataan kyllä esittää.

    Jätkän kommenttiin, ettei sydänlaho hidastaisi kasvua vetoan samoihin artikkeleihin. Niiden mukaan laho hidastaa kasvua. Vaikutusmekanismit elävillä olennoilla on niin monimutkaiset, ettei kuolleen solukon lahoaminen ole ainoa seuraus asiasta. Jotain sieni puussa tekee, jotta solukko lahoaa ja lahoaminen on vain yksi ihmissilmin havaittava seuraus.

  19. Melkoinen näkijä pitää olla kyllä, että näkee mikä isutettu ja mikä luonnontaimi.

  20. Ja aika fakiireita nekin jotka väittävät istutustaimia jotenkin juuriltaan paremmin kestäviksi lahoa vastaan. Todennäköisesti kyse on vain huomattavasti pidemmästä altistumisajasta istukkaaseen verrattuna.Onhan sen juuristo kauan aika pienellä alalla. Vanhemmiten en kyllä usko että sama jatkuu koska juuristot alkavat olla suorassa rihmayhteydessä joka suuntaan. Alikasvoskuusihan voi olla jo parikymmentäkin vuotta kitunut pimeässä ja todella juuri ja juuri hengissä pysynyt. Istutustaimen etuna on vielä useimmiten muokattu pohja jossa on juurista vapaata muutaman vuoden ajan. Mutta toki jos aikakauslehti, eikun kirja näin kertoo niin mikäs siinä. Uskoo ken tahtoo.

  21. Kyllä alikasvoskuusen erottaa viljelykuusesta, kun katkaisee ne kummatkin hyvin läheltä maanpintaa ja jos ei lustoja erotu, leikkaa teräaseella vinon pinnan sydämeen asti. Jos ytimessä on kolmekymmentä vuosilustoa 5 centin kolikon kokoisella alalla, on takuulla kyse alikasvoskuusesta. Jos vuosilustoja on vain pari – kolme, on kyseessä viljelytaimi.

  22. Gla

    Jees, sanoinhan, ettei yksiselitteistä syytä varmuudella tiedetä. Lukemalla tuon ymmärtää ja tarve piikittelyyn vähenee. Mutta olennaista talousmetsän kannalta on se, että alikasvoksesta syntyneestä materiaalista saadaan päätehakkuussa vähemmän tervettä puuta. On sitten kyse altistumisajasta tai juuriston ominaisuuksista, se on tuloksen kannalta samantekevää.

  23. Aikoinaan lähes kaikki kuusikot on syntyneet alikasvoksista
    lehtipuuston alle. Niissä kuusikoissakaan ei juuri ole tyvilahoa siellä missä sitä ei yleisesti esiinny muuten.
    Sillä on eroa, minkälaisessa metsässä ollaan. Ei voi yleistää
    niin, että aina istutustaimista kasvatetuista saataisiin enemmän tervettä puuta päätehakkuussa.

  24. Kuusikon luontainen uudistuminen pitäisi tehdä niin, että isomman metsän alle syntynyt kuusentapikko lakaistaan sileäksi ja sieltä poistetaan ihan kaikki kuuset.
    Kun uusi kuusentaimikko on noussut, poistetaan ylispuut pois. Näin menetellen uudet puun alut ovat korkeintaan esim. 10 vuoden ikäisiä.
    Silti voidaan korjuun aikana vahingoittaa taimia, joten mitenkään varma keino tuo ei ole.
    Jos alikasvoskuuset ovat metrin korkuisia ns sateenvarjokuusia, on todennäköistä, että ne ovat jo useita kymmeniä vuosia vanhoja.

  25. Gla

    Puukin pohdiskeluun voisin todeta, että todennäköisyyksistä puhutaan. Tällöinkin käyrän molemmat päät ovat aina ulkona 90% alueesta eli kaikki on mahdollista. Jopa se, että istutustaimet ovat 100% lahoja ja luontaiset 100% terveitä. Se on oman pohdintansa aihe, millä todennäköisyydellä tuohon päästään.

    Luonnontilaisessa metsässä muutenkin asiat tapahtuu hiukan eri tavalla ja eri aikajänteillä kuin talousmetsässä ja toisaalta odotukset kehityksestä ovat erilaisia. Jos kuontainen metsä lahoaa, se tervehtyy lehtipuuston myötä tai sekapuustoa kasvavana on tervehtymättä. Luonto on kuitenkin tyytyväinen tuohonkin toisin kuin lahoavan talousmetsän kanssa painiva metsätalouden harjoittaja.

  26. En tarkoittanut luonnontilaisia metsiä vaan luontaisesti syntyneitä talousmetsiä.
    Tyvilahon esiintyminen uudessa puusukupolvessa riippuu
    eniten siitä onko lahoa ollut ennestään kannoissa ja onko sitä
    levinnyt esim. hakkuiden vioittamien juurten kautta.

  27. Gla

    Jos verrataan istutustaimia ja luontaista alikasvoista, ollaan tietysti samassa metsässä.

  28. Gla

    Muuten verrataan olosuhteita, ei taimien kasvatustapaa.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat