Tässä lahopuiden ryhmä, joka jäi 120-vuotiaan 2 ha:n männikön hakkuun jälkeen. Kaikki lahopuut olivat keskittyneet tälle kohtaa.
Huomaa taustalla 10-vuotiaassa (jonka kasvua hidasti 2009 metsämyyrien latvasilmujen syönti) taimikossa kunnon jättöpuut.
Oppikirjan mukainen jatkuvan kasvatuksen kuvio!
Loistavaa, juuri noin! Kustannusvaikutus mo:lle pyöreä nolla, ja samalla luonto kiittää.
Timpasta saadaan vielä kuorittua monimuotoisuuden puolestapuhuja. Sielä se sisällä on pieni viherpiiperö odttelee kukkaan puhkeamistaan☺ Noin hyvällä alulla on monimuotoisuuden huomioiminen. jatka samaan malliin.
yt Reva (Kokoomuksen viherosasto)
Reva osaa iloita normaaleista jättöpuista. Se on ihmisessä hyvä ominaisuus.
Revalla ilon päiviä riittää jatkossakin , kun kesähakkuissa levitetään tuota juurikääpää metsiin.
Kaikien mielestä nuo käävän tappamat puut ei edes täytä lahopuun vaatimuksia.
Mitä kustannuksiin tulee, metsänomistajille n. 40 mijoonan vahingot kuusen osalta ja männyllä 5-10 miljoonan vuosittain.
Tyypillinen kohde E-Savossa , hienohieta kumpare…
Haapamäen kupessa näkyi olevan muutaman hehtaarin avohakkuala ,joka näytti kauttaaltaan tuolta vielä eilen illalla . Multian ja Uuraisten väliltäkin löytyi vastaava laaja näkymä ihan tien varresta . Ainakin jälkimmäisen oli aiheuttanut massiivinen lumituho ja korjuun viivästyminen syystä tai toisesta . Lahoavaa puuta löytyy pieneltä alalta koko kylän tarpeeksi . Avohakkuun seurauksena paljastuu pystyssä lahoavaa puuta enemmän ,kun moni arvaakaan. Erityisesti korkealla kasvavat kuusikot lumituhoille alttiina tuottavat reilusi lahoavaa puuta. Märän riittävyydestä ei kannata olla huolissaan ,ennemminkin siitä ,että lahoa on jo paikoin liikaa.
Vai kustannusvaikutus pyöreä nolla. on se jo tuossa asennossa sitä mutta jos ajoissa olisi oltu hakkuulla ei kustannusvaikutus olisi nolla vaan selkeää plussaa tilille.
Onhan noilla kelottuneilla polttopuun arvo vieläkin. Ei se polttopuun arvo nolla ole muille kuin laskutaidottomille.
Näitä lahopuuryhmiä saattaa tosiaan piileksiä jossain metsässä, jos ei satu kävelemään juuri siitä. Meillä olivat metsät hakattu tasolle 50 m3/ha vuonna 1933. Merkittäviä hakkuita ei tehty sen jälkeen 30 vuoteen, joten meiltä puuttuu vuosina 1934-64 syntyneet metsät. Siksi tällä hetkellä on on vielä aika paljon yli-ikäistä metsää, joissa tätä esiintyy. Kyllähän tämä ilmiö vähenee kun nämä vanhojen metsien kelot aikanaan kaatuvat ja hoidetuissa kasvatusmetsissä kelojen synyty on sattumanvaraista. Lahopuun määrä kyllä lisääntyy tuulenkaatojen ansiosta.
Teeret istuvat joskus noissa keloissa ja yhden olen ampunutkin joltain oksalta. Palokärki koputtelee niitä syötävää hakiessaan.