Minkälaisella myllyllö näitä on tehty, kun tyvet on halki ja sahanterä ollut todella surkeassa kunnossa? Yleensä tuollaista jälkeä tekevä ketju katkeaa herkästi.
Aika epätasaista sahausjälkeä, mutta johtuuko se siitä että on vedetty ohut siivu. Tiukkasyistä laatumäntyä kasvatatte! Huomio kiinnittyy myös siihen, että paksussakin männyssä sydänpuun osuus voi olla melko pieni, jos noista värieroista nyt jotain voi päätellä.
Timppa, mikä olisi arviosi, jos kuvio olisi harvennettu 10-15:ta vuoden välissa ja lannotettu heti harvennuksen jälkeen ?
Omia kokemuksia, kiihtynyt kasvu ei saisi taantua ennen seuraavaa harvennusta, jos kasvu taantuu uusi voimakkaampi kasvu näyttäsi käynnistyvän viiveellä !
Olisi hauska tietää, miten tämä puu poikkesi asemaltaan siitä, jonka kasvu pysyi suunnilleen samana eikä tuplaantunut viimeisen harvennuksen jälkeen. Kasvureaktio edellyttää, että puulla on riittävä määrä neulasia jäljellä. Niinpä tiheässä asennossa kasvaneessa metsässä alaharvennus on varmempi kuin yläharvennus, jossa lisävaltapuissa ei aina riitä puhtia viimeiseen kasvupyrähdykseen.
Jossain tapauksessa kuusen kok.kasvu lisääntyy yläharvennuksen jälkeen verrattuna muihin harvennustapoihin myöhemmissä harvennuksissa. Pitää olla hyvin hoidettu metsä eli ensiharvennus tehty ajoissa ja alaharvennuksena (tai laatuharvennuksena). Eikä metsän PPA saa laskea liikaa.
Männyllä kasvu menee vähän eri lailla ja esim. vanhan männikön harvennus pudottaa ha-kasvua enemmän kuin kuusella.
Kuvan mukaan näyttäisi, että 15 vuotta olisi sopiva harvennusväli ja niin näyttää nykyisissä kasvatusmetsissä olevankin.
Lannoituksesta sanottiin aiemmin, että pitäisi tehdä ennen harvennusta, nyt siis harvennuksen jälkeen. Lannoituksia markkinoivat yhdistysten tai yhtiöiden tyypit toista Yaran ohjeita kuin papukaijat. Minulla ei ole käsitystä asiasta.
Kuusen yläharvennuksella on riskinsä kuten tiedetään mm tältä keskustelupalstalta. En pyri harrastamaan metsänkasvatustyyliä ”joissain tapauksissa” koska siihen liittyy siis myös riskinsä. Puhtaassa yläharvennuksessa poistetaan perimältään parhaita puita, mikä vuoren varmasti näkyy negatiivisesti metsän tulevassa kasvussa. Kyllä minusta perinteinen laatuharvennus, jossa poistetaan kasvussa jälkeen jääneet ja ylispuut on kaikkein varmin.
Tämäkin esimerkki osoittaa, että 70-vuotias mänty reagoi hyvin voimakkaasti harvennukseen. Kuusikoista ei ole tuollaisia kokemuksia ja mielestäni kaikki niiden harvennukset pitäisi tehdä alle 60-vuotiaina,
Se riski on , jos harvennetaan yläharvennuksessa kaikki valtapuut pois (niin ei pidä tehdä) ja/tai muita edellytyksiä ei ole olemassa. ( Selostin niitä edellytyksiä ed. kommentissa). Tarkempaa ”analyyssiä” voi halutessaan hakea esim. alan kirjallisuudesta.
Voimakas harvennus pudottaa varttuneen männikön kasvua suht. paljon varsinkin karuilla kasvupaikoilla, rehevillä ei niinkään. Usein männyt kasvaa keskimääräistä karummila paikoilla joten siksi yleistys.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Minkälaisella myllyllö näitä on tehty, kun tyvet on halki ja sahanterä ollut todella surkeassa kunnossa? Yleensä tuollaista jälkeä tekevä ketju katkeaa herkästi.
Aika epätasaista sahausjälkeä, mutta johtuuko se siitä että on vedetty ohut siivu. Tiukkasyistä laatumäntyä kasvatatte! Huomio kiinnittyy myös siihen, että paksussakin männyssä sydänpuun osuus voi olla melko pieni, jos noista värieroista nyt jotain voi päätellä.
Tässä kuvassa näkyy n 20 vuotta sitten tehdyn harvennuksen vaikutus. Siis tämän puun kasvu on vähintään tuplaantunut.
Timppa, mikä olisi arviosi, jos kuvio olisi harvennettu 10-15:ta vuoden välissa ja lannotettu heti harvennuksen jälkeen ?
Omia kokemuksia, kiihtynyt kasvu ei saisi taantua ennen seuraavaa harvennusta, jos kasvu taantuu uusi voimakkaampi kasvu näyttäsi käynnistyvän viiveellä !
Olisi hauska tietää, miten tämä puu poikkesi asemaltaan siitä, jonka kasvu pysyi suunnilleen samana eikä tuplaantunut viimeisen harvennuksen jälkeen. Kasvureaktio edellyttää, että puulla on riittävä määrä neulasia jäljellä. Niinpä tiheässä asennossa kasvaneessa metsässä alaharvennus on varmempi kuin yläharvennus, jossa lisävaltapuissa ei aina riitä puhtia viimeiseen kasvupyrähdykseen.
Jossain tapauksessa kuusen kok.kasvu lisääntyy yläharvennuksen jälkeen verrattuna muihin harvennustapoihin myöhemmissä harvennuksissa. Pitää olla hyvin hoidettu metsä eli ensiharvennus tehty ajoissa ja alaharvennuksena (tai laatuharvennuksena). Eikä metsän PPA saa laskea liikaa.
Männyllä kasvu menee vähän eri lailla ja esim. vanhan männikön harvennus pudottaa ha-kasvua enemmän kuin kuusella.
Kuvan mukaan näyttäisi, että 15 vuotta olisi sopiva harvennusväli ja niin näyttää nykyisissä kasvatusmetsissä olevankin.
Lannoituksesta sanottiin aiemmin, että pitäisi tehdä ennen harvennusta, nyt siis harvennuksen jälkeen. Lannoituksia markkinoivat yhdistysten tai yhtiöiden tyypit toista Yaran ohjeita kuin papukaijat. Minulla ei ole käsitystä asiasta.
Kuusen yläharvennuksella on riskinsä kuten tiedetään mm tältä keskustelupalstalta. En pyri harrastamaan metsänkasvatustyyliä ”joissain tapauksissa” koska siihen liittyy siis myös riskinsä. Puhtaassa yläharvennuksessa poistetaan perimältään parhaita puita, mikä vuoren varmasti näkyy negatiivisesti metsän tulevassa kasvussa. Kyllä minusta perinteinen laatuharvennus, jossa poistetaan kasvussa jälkeen jääneet ja ylispuut on kaikkein varmin.
Tämäkin esimerkki osoittaa, että 70-vuotias mänty reagoi hyvin voimakkaasti harvennukseen. Kuusikoista ei ole tuollaisia kokemuksia ja mielestäni kaikki niiden harvennukset pitäisi tehdä alle 60-vuotiaina,
Se riski on , jos harvennetaan yläharvennuksessa kaikki valtapuut pois (niin ei pidä tehdä) ja/tai muita edellytyksiä ei ole olemassa. ( Selostin niitä edellytyksiä ed. kommentissa). Tarkempaa ”analyyssiä” voi halutessaan hakea esim. alan kirjallisuudesta.
Voimakas harvennus pudottaa varttuneen männikön kasvua suht. paljon varsinkin karuilla kasvupaikoilla, rehevillä ei niinkään. Usein männyt kasvaa keskimääräistä karummila paikoilla joten siksi yleistys.