10 vuotta eikä vielä yhtään myytävää kuutiota. Jotkut on arvostelleet JK:n kasvutappioita, mutta on se istutusmetsäkin aika kauan tuottamattomassa tilassa. Tuo alue on muokattu kaivinkoneella, istutettu ja tehty ensimmäinen taimikonhoito ja on varmesti keskimääräistä paremmin hoidettu taimikko meidän alueella. Metsäliitto maksaa A lisäosuuksille 6,5% koron, olisiko se rahalle parempi sijoituspaikka. etelän paremmilla kasvualueilla tilanne on tietysti toinen.
Niinpä. Kuten olen monesti kirjoittanut, niin avohakkuun paremmilla hinnoilla nuouudistuskulut katetaan ainakin meillä. 10 vuoden päästä meillä tuollaisessa aukossa puuta on 55-60 m3/ha ja kasvu luokkaa 9 m3/ha/v. 20 vuoden kuluttua puuta on luokkaa 150 m3/ha ja kasvu ennen ensiharvennusta 12 m3/ha/v. Ensiharvennuspuuta kertyy 50-60 m3 ja kasvukin hieman hiipuu, mutta pian on taas luokkaa 10 m3/ha/v.
Meillä homma on yksinkertaista. Aukkoja joka vuosi ja lopulta saavutetaan tilanne, jossa maapohjan tuottokyky on paras mahdollinen ja samoin metsätalouden kannattavuus. Entä Pihkaniska. Huonommin kasvavilla alueilla tietysti uudistuskulut vievät suuremman osan, Jos aikoo kasvattaa metsiään kunnolla pitkäjänteisesti se on hyväksyttävä. Kannattaa muistaa, että laatusiemenistä syntyneet puut kasvavat paremmin. Tuntuisi, että huonommin kasvavilla alueilla nimenomaan kasvuun pitäisi panostaa, koska metsätaloudessa on kiinteitä kustannuksia, jotka lohkaisevat sitä suuremman osan mitä huonommin metsät kasvavat.
Tietysti voi hetken aikaa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ja saada tuota korkoa. Sehän on selvää. Omaisuutta esim osakkeita hinnoitellaan tulevaisuuden tuottoarvioiden perusteella. Niinhän pitää tietenkin arvostaa metsääkin. Rohkenen väittää, että jaksollisen tuottoarviot on merkittävästi paremmat kuin kuin epäilemättä taantuvan jk-metsän. Siinähän jää jossain vaiheessa ”Musta Pekka” metsänomistajan käteen. Pitäisi uudistaa vähäpuustoinen valmiiksi heinettynyt ja pusikoitunut kuvio. Ei erityisen mukavaa ja tosi kallista erityisesti suhteessa hakkuutuloon.
Kovin heikossa kunnossa on – ainakin männyntaimet. Onko siihen istutettu mäntyä?
Taimista päätellen on perkaus tapahtunut melkolailla myöhään, taikka kasvupohja on liian karu. Ikinä ei tuosta saa sijoitustaan takaisin kukaan muu kuin se, joka ostaa tuon yli viisimetrinenä, hoidettuna, 500 € /ha.
Minun mielestäni nuo männyt ovat erittäin arvokas lisä tuohon taimikkoon. Ne lisäävät kuvion kasvua ehkä 15 % puhtaaseen kuusikkoon verrattuna ja antavat jatkossa pelivaraa kasvatuksessa. Voi valita parhaiten kasvavat puut kahdesta puulajista.
Mehän pyritään sopivilla pohjilla juuri tuon tyyppiseen sekametsään äestämälla ja sen yhteydessä kylvämään männyt ja seuraavana vuonna istuttamaan 1000 kuusta/ha.
Onko ”liki 2000e” = noin 1000 euroa? Kun ei tuossa ole vielä raivaussahaa ulkoilutettu. Eikä kuvan männyntaimet ole kuin 4-5 vuotiaita, eli väärä puuvalinta?
Se on tunnetusti hyvin tapauskohtaista, missä kannattaa viljely ja missä taas ei . Jos puuta on myydä alkuun vaikka 80 m³/ha enemmän ja korjuukuluista saa ”hyvää” avohakkuulla esim. 4 €/m³ enemmän kuin jk-hakkuulla, niin helposti jk:n alkukustannus nousee yli uudistuskulujen. (=> esim. 4 x 0,7 x 300 = 840 + 1200 = 2040 € , jossa 1200 € on pystyyn jäävän puuston n.arvo v. 0 ). Myös sen rahan voisi sijoittaa johonkin paremmin.
Maapohja tuoretta kangasta. Tietääkseni istutettu puhtaasti kuuselle ja nuo männyt on tulleet sekaan luontaisesti. Ja kyllä, kertaalleen raivattu. Minustakin nuo männyt on hyvä lisä tuohon taimikkoon.
Oliko se edellisen kuvan metsä päätehakkuu metsää? Mahtoi olla vasta 02-03 vaiheen kasvatusmetsää. Jos nuo kaikki on ollut kuitupuu kokoista. Hoidetussa uudistuskypsässä metsässä tukkiosuus on useasti yli 80%.
Missä päin tämä kohde on? Onko muokkauksena ollut laikkumätästys? On ollut kuusen kasvu kyllä vaatimatonta. Ilman muuta männyt ovat hyvä lisä tuossa(kin) taimikossa.
Erittäin huonosti ovat kuuset lähteneet kasvuun. Maapohjassa on joku ongelma. Lisäksi varhaisperkaus on myöhästynyt. Onko varmasti kymmenen kasvukautta istutuksesta takana? Minun silmään näyttää kahdeksaa. Tuommoinen metsänkasvatus ei kyllä lyö leiville.
Samaa mieltä, liian huonosti kasvaa. Jatkuva kasvatus tuskin kasvun ongelmia mihinkään poistaisi. Syytä pitää siis hakea josta muualta kuin kasvatusmenetelmästä.
Huonosti on kasvanut,itsellä eräs 15 ha kuvio,jonka laidassa samanlainen ilmakaapeli ilmeisesti tolpatkin samaa pituutta.Kuuset lähestyvät ilmakaapelia ja luonnon kylvämät koivut jo saavuttaneet sen.Kuvan kuusentaimikko on kyllä semmoinen,mistä Jesse joskus kirjoitti,että teipat tielle alkavat näkyä kymmenessävuodessa.Minun taimikkoni taitaa olla paljon etelämmässä ja rehevämmällä maapohjalla ,puutakin taisi olla 10 mottia ha ja nyt tuplaantuu vaudilla.
Joo, maapohjassa on ongelma. Se sijaitsee nimittäin väärässä osassa Suomea.
On ihan eri asia laskea uudistuskustannuksia, jos odotettu päätehakkuusaanto on 150m3 tai 500m3. Pohjois-Pohjanmaalla on ihan hyviäkin alueita, joissa 200m3 täytyy vasta 100 vuoden kiertoajalla hyvin hoidettuna, ja 100 vuoden kiertoaika ei välttämättä ole sitä hyvää kasvatusta enää.
Kannattavuuslaskelmissa pitää muistaa, että puun arvokasvussa on (tietyin poikkeuksin) kaksi siirtymää: arvottomasta taimesta kuitupuuksi ja kuitupuusta edelleen tukkipuuksi. Metsälötasolla 35-vuotiaan puuston järeytyminen 55-vuotiaaksi tuottaa enemmän kuin 1-vuotiaan järeytyminen 21-vuotiaaksi.
Jos siis tarjolla on keskikokoista elpymiskykyistä puustoa, se kannattaa hyödyntää. Kuidusta tukiksi hinta pomppaa 50 euroa, kun taas tekemällä yläharvennuksen aukon tai alaharvennuksen sijaan häviää enintään sen kympin.
Ei tuo kyllä aivan tavatonta ole täällä lounaankantillakaan. Joku ongelma riivaa kasvupohjassa. Jotenkin köyhäravinteinen. Täällä uskon että raskasmetallit hankaloittavat kuusen ravinteiden saantia koska teollisuus tosiaan muinoin puksutti rikkiä tosi paksusti piipuistaan. Mutta siihenhän keksittiin ongelma kun kylä valitti alinomaa kitkerästä savusta. Pidennettiin piippuja ja me metsäläisetkin saatiin omat osuutemme palstoillemme. Kuten Metsäkupsa muisti niin edelleen taimikko on aika hyvin kadoksissa kesäaikaan. Tässä syssyllä jokunen latva jo näkyy tielle.
” Pohjois-Pohjanmaalla on ihan hyviäkin alueita, joissa 200 m3 täytyy vasta 100 vuoden kiertoajalla hyvin hoidettuna, ja 100 vuoden kiertoaika ei välttämättä ole sitä hyvää kasvatusta enää.”
Eikös niillä Osaran aukeilla saatu aivan toisenlaisia tuloksia? Johtuvatko nuo hitaasti kasvavat alueet huonosta perimästä, joka johtuu jatkuvasta kasvatuksesta?
On se ihmeellistä, että jatkuvan kasvun huono perimä yltää istutustaimiinkin jos ne ovat huonokasvuisia. Istutustaimien siemen tulee yleensä siemenviljelmiltä.
Itse uskon että tuohon tulee hyvä kasvava metsä, se vain ottaa vähän aikaa.
Timppa voisi käyttää vähän aikaa ja energiaa siihen, että kävisi läpi Metsätilat.fi:ssä myynnissä olevat tilat entisen Oulun läänin eteläosasta ja Keski-Pohjanmaalta ja katselisi vähän kuutiomääriä arvioista.
Nehän on tietysti kaikki huonosti hoidettuja.
Jos puuntuottajalla on maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon ym jälkeenkin odotettavissa 200 kuution sato / 100 vuotta – hehtaarilta, pitää harkita, mitä kustannuksia voisi kannattaa karsia pois.
Jos alueella olisi ollut edes yksi rauduskoivu / ha, niin hyvänä siemenvuotena tehty kevyt laikutus olisi riittänyt antamaan riittävän koivikon alueelle. Nyt koivut olisivat jo tuollakin pohjalla 5-metrisiä ja harvennus tarpeellista.
Kuvan oikeassa reunassa on kai malliksi puustoa, joka aukosta on hakattu : 100 mottia / ha.
Täällä on avohakkuissa järjestään 300 – 800 kiintoa /ha.
Eipä tuosta oikein näe minkälainen kasvupaikka on. Savikko tai liika kosteus hidastaa kuusten kasvuun lähtöä tai sitten se ravinnehäiriö, joskus useampi syy vaikuttaa yhtäaikaa. Taimetkin voi olla joko siemenviljelys- tai metsikköalkuperää ; todennäköisesti kuitenkin ovat jo jonkin tason siemenviljelyksiltä peräisin.
Maanmuokkaus, ku-istutus ja varhaishoito kustantaa nykyisin n. 900 € /ha nettona.
”Timppa voisi käyttää vähän aikaa ja energiaa siihen, että kävisi läpi Metsätilat.fi:ssä myynnissä olevat tilat entisen Oulun läänin eteläosasta ja Keski-Pohjanmaalta ja katselisi vähän kuutiomääriä arvioista.
Nehän on tietysti kaikki huonosti hoidettuja.”
Voivathan ne olla hyvin tai huonosti hoidettuja ja varmaankin usein tietysti ns. myyntikuntoon hakattuja. Eivät ne luvut kerro vielä mitään.
Kuinka laajasti siellä päin on kokemusta 100-vuotiaista istutuskuusikoista, jotta voi kertoa niiden kasvusta. Meikäläisen havainnot ylettyvät vain vähän yli 50-vuotiaisiin. Sellaisia kuusikoita, joiden syntyhistoria ei ole tiedossa on kyllä yli 100-vuotiaisiin.
Olisikohan niin, että huonosti kasvavat kuusikot olisikin pitänyt uudistaa kuusen sijaan männyllä kuten ne Osaran aukeat tehtiin.
Kuvan taimien laimeaan kasvuun voi olla syynä myös liian isojen ruukkutaimien käyttö . Kaksi-vuotisilla on havaittu juurten kasvaneen mytyksi ,joka aiheuttaa juromista. Tämän vuoksi käytetään 1-vuotista taimiainesta . Näiden juuret ovat vielä levällään.
Sekin mahdollisuus on olemassa ,että maata on kauhottu liian syvältä . Raaka hiesumätäs ei ole parhaita alustoja kasvuun lähdön kannalta.
Hallakin on yksi mahdollinen tekijä . Kuluneenakin keväänä oli vieraana varsin yleisesti.
Kuvan etureunaa katsellessa tulee etukasvuinen vesakkokin mieleen . Jos tuota kantovesakkoa on kauttaaltaan yhtä paljon kaikkialla ,on varmaa ,että edellisen polven vesakon alta on ollut tuskaista pinnistellä ylöspäin.
Nuo kaksi myöhempää kuvaa ”mitä ihmettä” samalta aukolta todistaa kyllä, ettei maapohjassa olisi vikaa, kun koivukin kasvaa ja kuusentaimissa on hyvä latvakasvu. Tiheä vesakko voisi selittää ihan hyvin istutuskuusien heikon kasvun hallavuosien kanssa ja nyt raivauksen jälkeen kärsivät sitten vielä valoshokista muutaman vuoden. Eihän aukkohakkuussa jääneet kuusialiskasvoksetkaan heti lähde kasvuun, vaan jurovat 4..5 kesää ennen kuin latvaan saa pitemmän kasvun.
Uudemmat kuusipottitaimetkaan ei yleensä enää juro.
Esim. tällä korkeudella, jossa olen itse niitä kasvattanut, on rk-kork. (1,3 m) saavuttamiseen laskettu (mm. metsänmittauksessa) kuluvan 9 vuotta. Juuri 9 vuotta sitten istutetut 1-vuotiset ku-pottitaimet on kasvaneet nyt keskimäärin 2.5-3,5 m pituisiksi. Siis vähintään kaksinkertainen kasvu kuin aiemmin oli luonnontaimien kasvu avomaalla (ei aliskasvoksena, jossa kasvu on hitaampaa).
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
10 vuotta eikä vielä yhtään myytävää kuutiota. Jotkut on arvostelleet JK:n kasvutappioita, mutta on se istutusmetsäkin aika kauan tuottamattomassa tilassa. Tuo alue on muokattu kaivinkoneella, istutettu ja tehty ensimmäinen taimikonhoito ja on varmesti keskimääräistä paremmin hoidettu taimikko meidän alueella. Metsäliitto maksaa A lisäosuuksille 6,5% koron, olisiko se rahalle parempi sijoituspaikka. etelän paremmilla kasvualueilla tilanne on tietysti toinen.
Olisit nyt vaan istuttanut tähän rauduskoivua niinkuin Jätkä meille on opettanut. Olisi jo harvennettu pari kertaa ja päätehakattaisiin ensi vuonna.
Niinpä. Kuten olen monesti kirjoittanut, niin avohakkuun paremmilla hinnoilla nuouudistuskulut katetaan ainakin meillä. 10 vuoden päästä meillä tuollaisessa aukossa puuta on 55-60 m3/ha ja kasvu luokkaa 9 m3/ha/v. 20 vuoden kuluttua puuta on luokkaa 150 m3/ha ja kasvu ennen ensiharvennusta 12 m3/ha/v. Ensiharvennuspuuta kertyy 50-60 m3 ja kasvukin hieman hiipuu, mutta pian on taas luokkaa 10 m3/ha/v.
Meillä homma on yksinkertaista. Aukkoja joka vuosi ja lopulta saavutetaan tilanne, jossa maapohjan tuottokyky on paras mahdollinen ja samoin metsätalouden kannattavuus. Entä Pihkaniska. Huonommin kasvavilla alueilla tietysti uudistuskulut vievät suuremman osan, Jos aikoo kasvattaa metsiään kunnolla pitkäjänteisesti se on hyväksyttävä. Kannattaa muistaa, että laatusiemenistä syntyneet puut kasvavat paremmin. Tuntuisi, että huonommin kasvavilla alueilla nimenomaan kasvuun pitäisi panostaa, koska metsätaloudessa on kiinteitä kustannuksia, jotka lohkaisevat sitä suuremman osan mitä huonommin metsät kasvavat.
Tietysti voi hetken aikaa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ja saada tuota korkoa. Sehän on selvää. Omaisuutta esim osakkeita hinnoitellaan tulevaisuuden tuottoarvioiden perusteella. Niinhän pitää tietenkin arvostaa metsääkin. Rohkenen väittää, että jaksollisen tuottoarviot on merkittävästi paremmat kuin kuin epäilemättä taantuvan jk-metsän. Siinähän jää jossain vaiheessa ”Musta Pekka” metsänomistajan käteen. Pitäisi uudistaa vähäpuustoinen valmiiksi heinettynyt ja pusikoitunut kuvio. Ei erityisen mukavaa ja tosi kallista erityisesti suhteessa hakkuutuloon.
Kovin heikossa kunnossa on – ainakin männyntaimet. Onko siihen istutettu mäntyä?
Taimista päätellen on perkaus tapahtunut melkolailla myöhään, taikka kasvupohja on liian karu. Ikinä ei tuosta saa sijoitustaan takaisin kukaan muu kuin se, joka ostaa tuon yli viisimetrinenä, hoidettuna, 500 € /ha.
Minun mielestäni nuo männyt ovat erittäin arvokas lisä tuohon taimikkoon. Ne lisäävät kuvion kasvua ehkä 15 % puhtaaseen kuusikkoon verrattuna ja antavat jatkossa pelivaraa kasvatuksessa. Voi valita parhaiten kasvavat puut kahdesta puulajista.
Mehän pyritään sopivilla pohjilla juuri tuon tyyppiseen sekametsään äestämälla ja sen yhteydessä kylvämään männyt ja seuraavana vuonna istuttamaan 1000 kuusta/ha.
Onko ”liki 2000e” = noin 1000 euroa? Kun ei tuossa ole vielä raivaussahaa ulkoilutettu. Eikä kuvan männyntaimet ole kuin 4-5 vuotiaita, eli väärä puuvalinta?
Tuolla tavalla saa rahaa palamaan.
Se on tunnetusti hyvin tapauskohtaista, missä kannattaa viljely ja missä taas ei . Jos puuta on myydä alkuun vaikka 80 m³/ha enemmän ja korjuukuluista saa ”hyvää” avohakkuulla esim. 4 €/m³ enemmän kuin jk-hakkuulla, niin helposti jk:n alkukustannus nousee yli uudistuskulujen. (=> esim. 4 x 0,7 x 300 = 840 + 1200 = 2040 € , jossa 1200 € on pystyyn jäävän puuston n.arvo v. 0 ). Myös sen rahan voisi sijoittaa johonkin paremmin.
Maapohja tuoretta kangasta. Tietääkseni istutettu puhtaasti kuuselle ja nuo männyt on tulleet sekaan luontaisesti. Ja kyllä, kertaalleen raivattu. Minustakin nuo männyt on hyvä lisä tuohon taimikkoon.
Lisätään vielä että tämäkin kohde olis voinut olla männyntaimikko, mutta ne hirvet !!!!
Muistakaapa edellinen kuva JK hakkuusta. Jätetty puusto oli pääasiassa kuitupuukokoista, nyt siellä on tukkia ja hinta kolminkertainen.
Oliko se edellisen kuvan metsä päätehakkuu metsää? Mahtoi olla vasta 02-03 vaiheen kasvatusmetsää. Jos nuo kaikki on ollut kuitupuu kokoista. Hoidetussa uudistuskypsässä metsässä tukkiosuus on useasti yli 80%.
Missä päin tämä kohde on? Onko muokkauksena ollut laikkumätästys? On ollut kuusen kasvu kyllä vaatimatonta. Ilman muuta männyt ovat hyvä lisä tuossa(kin) taimikossa.
Erittäin huonosti ovat kuuset lähteneet kasvuun. Maapohjassa on joku ongelma. Lisäksi varhaisperkaus on myöhästynyt. Onko varmasti kymmenen kasvukautta istutuksesta takana? Minun silmään näyttää kahdeksaa. Tuommoinen metsänkasvatus ei kyllä lyö leiville.
Samaa mieltä, liian huonosti kasvaa. Jatkuva kasvatus tuskin kasvun ongelmia mihinkään poistaisi. Syytä pitää siis hakea josta muualta kuin kasvatusmenetelmästä.
Kyllä tämä on aivan normaali näky meidän korkeuksilla, kuusi juroo monet vuodet ennenkuin intoutuu kasvamaan, männyllä kasvuunlähtö on nopeampaa.
Huonosti on kasvanut,itsellä eräs 15 ha kuvio,jonka laidassa samanlainen ilmakaapeli ilmeisesti tolpatkin samaa pituutta.Kuuset lähestyvät ilmakaapelia ja luonnon kylvämät koivut jo saavuttaneet sen.Kuvan kuusentaimikko on kyllä semmoinen,mistä Jesse joskus kirjoitti,että teipat tielle alkavat näkyä kymmenessävuodessa.Minun taimikkoni taitaa olla paljon etelämmässä ja rehevämmällä maapohjalla ,puutakin taisi olla 10 mottia ha ja nyt tuplaantuu vaudilla.
Joo, maapohjassa on ongelma. Se sijaitsee nimittäin väärässä osassa Suomea.
On ihan eri asia laskea uudistuskustannuksia, jos odotettu päätehakkuusaanto on 150m3 tai 500m3. Pohjois-Pohjanmaalla on ihan hyviäkin alueita, joissa 200m3 täytyy vasta 100 vuoden kiertoajalla hyvin hoidettuna, ja 100 vuoden kiertoaika ei välttämättä ole sitä hyvää kasvatusta enää.
Kannattavuuslaskelmissa pitää muistaa, että puun arvokasvussa on (tietyin poikkeuksin) kaksi siirtymää: arvottomasta taimesta kuitupuuksi ja kuitupuusta edelleen tukkipuuksi. Metsälötasolla 35-vuotiaan puuston järeytyminen 55-vuotiaaksi tuottaa enemmän kuin 1-vuotiaan järeytyminen 21-vuotiaaksi.
Jos siis tarjolla on keskikokoista elpymiskykyistä puustoa, se kannattaa hyödyntää. Kuidusta tukiksi hinta pomppaa 50 euroa, kun taas tekemällä yläharvennuksen aukon tai alaharvennuksen sijaan häviää enintään sen kympin.
Ei tuo kyllä aivan tavatonta ole täällä lounaankantillakaan. Joku ongelma riivaa kasvupohjassa. Jotenkin köyhäravinteinen. Täällä uskon että raskasmetallit hankaloittavat kuusen ravinteiden saantia koska teollisuus tosiaan muinoin puksutti rikkiä tosi paksusti piipuistaan. Mutta siihenhän keksittiin ongelma kun kylä valitti alinomaa kitkerästä savusta. Pidennettiin piippuja ja me metsäläisetkin saatiin omat osuutemme palstoillemme. Kuten Metsäkupsa muisti niin edelleen taimikko on aika hyvin kadoksissa kesäaikaan. Tässä syssyllä jokunen latva jo näkyy tielle.
” Pohjois-Pohjanmaalla on ihan hyviäkin alueita, joissa 200 m3 täytyy vasta 100 vuoden kiertoajalla hyvin hoidettuna, ja 100 vuoden kiertoaika ei välttämättä ole sitä hyvää kasvatusta enää.”
Eikös niillä Osaran aukeilla saatu aivan toisenlaisia tuloksia? Johtuvatko nuo hitaasti kasvavat alueet huonosta perimästä, joka johtuu jatkuvasta kasvatuksesta?
On se ihmeellistä, että jatkuvan kasvun huono perimä yltää istutustaimiinkin jos ne ovat huonokasvuisia. Istutustaimien siemen tulee yleensä siemenviljelmiltä.
Itse uskon että tuohon tulee hyvä kasvava metsä, se vain ottaa vähän aikaa.
Kyllä vain. Jätetään kaikki metsämme hoitamatta ja merkataan metsäliiton osuuksia. Tulee se Musta Pekka käteen siinäkin hommassa.
Timppa voisi käyttää vähän aikaa ja energiaa siihen, että kävisi läpi Metsätilat.fi:ssä myynnissä olevat tilat entisen Oulun läänin eteläosasta ja Keski-Pohjanmaalta ja katselisi vähän kuutiomääriä arvioista.
Nehän on tietysti kaikki huonosti hoidettuja.
Kyllä tuossa kuvan maapohjassa on ravinnehäiriö, onko boorin puute? Sen näkee aivan selvästi noista kuusentanttanoista. Männyt voi melko hyvin.
Jos puuntuottajalla on maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon ym jälkeenkin odotettavissa 200 kuution sato / 100 vuotta – hehtaarilta, pitää harkita, mitä kustannuksia voisi kannattaa karsia pois.
Jos alueella olisi ollut edes yksi rauduskoivu / ha, niin hyvänä siemenvuotena tehty kevyt laikutus olisi riittänyt antamaan riittävän koivikon alueelle. Nyt koivut olisivat jo tuollakin pohjalla 5-metrisiä ja harvennus tarpeellista.
Kuvan oikeassa reunassa on kai malliksi puustoa, joka aukosta on hakattu : 100 mottia / ha.
Täällä on avohakkuissa järjestään 300 – 800 kiintoa /ha.
Eipä tuosta oikein näe minkälainen kasvupaikka on. Savikko tai liika kosteus hidastaa kuusten kasvuun lähtöä tai sitten se ravinnehäiriö, joskus useampi syy vaikuttaa yhtäaikaa. Taimetkin voi olla joko siemenviljelys- tai metsikköalkuperää ; todennäköisesti kuitenkin ovat jo jonkin tason siemenviljelyksiltä peräisin.
Maanmuokkaus, ku-istutus ja varhaishoito kustantaa nykyisin n. 900 € /ha nettona.
”Timppa voisi käyttää vähän aikaa ja energiaa siihen, että kävisi läpi Metsätilat.fi:ssä myynnissä olevat tilat entisen Oulun läänin eteläosasta ja Keski-Pohjanmaalta ja katselisi vähän kuutiomääriä arvioista.
Nehän on tietysti kaikki huonosti hoidettuja.”
Voivathan ne olla hyvin tai huonosti hoidettuja ja varmaankin usein tietysti ns. myyntikuntoon hakattuja. Eivät ne luvut kerro vielä mitään.
Kuinka laajasti siellä päin on kokemusta 100-vuotiaista istutuskuusikoista, jotta voi kertoa niiden kasvusta. Meikäläisen havainnot ylettyvät vain vähän yli 50-vuotiaisiin. Sellaisia kuusikoita, joiden syntyhistoria ei ole tiedossa on kyllä yli 100-vuotiaisiin.
Olisikohan niin, että huonosti kasvavat kuusikot olisikin pitänyt uudistaa kuusen sijaan männyllä kuten ne Osaran aukeat tehtiin.
Kuvan taimien laimeaan kasvuun voi olla syynä myös liian isojen ruukkutaimien käyttö . Kaksi-vuotisilla on havaittu juurten kasvaneen mytyksi ,joka aiheuttaa juromista. Tämän vuoksi käytetään 1-vuotista taimiainesta . Näiden juuret ovat vielä levällään.
Sekin mahdollisuus on olemassa ,että maata on kauhottu liian syvältä . Raaka hiesumätäs ei ole parhaita alustoja kasvuun lähdön kannalta.
Sekin on mahdollista, että halla on vieraillut kuviolla joskus aiempina vuosina. Tyrehtyy siinäkin kasvu tilapäisesti.
Hallakin on yksi mahdollinen tekijä . Kuluneenakin keväänä oli vieraana varsin yleisesti.
Kuvan etureunaa katsellessa tulee etukasvuinen vesakkokin mieleen . Jos tuota kantovesakkoa on kauttaaltaan yhtä paljon kaikkialla ,on varmaa ,että edellisen polven vesakon alta on ollut tuskaista pinnistellä ylöspäin.
Nuo kaksi myöhempää kuvaa ”mitä ihmettä” samalta aukolta todistaa kyllä, ettei maapohjassa olisi vikaa, kun koivukin kasvaa ja kuusentaimissa on hyvä latvakasvu. Tiheä vesakko voisi selittää ihan hyvin istutuskuusien heikon kasvun hallavuosien kanssa ja nyt raivauksen jälkeen kärsivät sitten vielä valoshokista muutaman vuoden. Eihän aukkohakkuussa jääneet kuusialiskasvoksetkaan heti lähde kasvuun, vaan jurovat 4..5 kesää ennen kuin latvaan saa pitemmän kasvun.
Uudemmat kuusipottitaimetkaan ei yleensä enää juro.
Esim. tällä korkeudella, jossa olen itse niitä kasvattanut, on rk-kork. (1,3 m) saavuttamiseen laskettu (mm. metsänmittauksessa) kuluvan 9 vuotta. Juuri 9 vuotta sitten istutetut 1-vuotiset ku-pottitaimet on kasvaneet nyt keskimäärin 2.5-3,5 m pituisiksi. Siis vähintään kaksinkertainen kasvu kuin aiemmin oli luonnontaimien kasvu avomaalla (ei aliskasvoksena, jossa kasvu on hitaampaa).