Lisää hiilensidontaa

Lannoitus taitaa olla ainut keino yksityisellä maanomistajalla lisätä hiilensidontaa ja lyhentää kiertoaikaa.

Kuviolla puusto n. 55-60 vuotiasta, joka harvennettiin kaksivuotta aiemmin. Harvennus oli pääasiassa laatuharvennusta, josta poistettiin etupäässä ne rungot joista ei kehittyisi tukkia jatkossakaan.

Tarkennettu lisäkuva lannoitteen levinneisyydestä ajouralta

Kommentit (23)

  1. Voihan sitä puuttomia kohteita istuttaa nopeakasvuisille puulajeille. Vaikka koivuja peltoheitoille, jos mahdollista.
    Melko oksikkailta näyttää männyt. Kuivaa oksaa tyvestä lähtien mutta häviäähän nuo näkyvistä joskus.

  2. Gla

    Miksi kiertoaikaa pitäisi lyhentää? Sehän tarkoittaa uudistuskulujen osuuden kasvua. Hiilensidontaa voi parantaa lannoituksen lisäksi hyvällä varhaisvaiheen hoidolla. Kiertoaikaa voi pidentää kaksijaksoisella kasvatuksella.

  3. Ei ainakaan liian harvaksi ole mennyt. Tuollaisella pohjalla mänty kyllä kasvaisi aika hyvinkin, kunhan harvennukset tehdään oikeaan aikaan.

  4. metsä-masa

    Lannoitettava pinta-ala oli tällä tilalla 14 ha, lähes kaikki VT: tä, ja siitä 5 ha oli n. 70 vuotiasta, jo kerran aikaisemmin lannoitettu. Vanhemman kuvion erikoispiirre se, että sinne on tehty muokkaus kahden hevosen vetämällä äkeellä, karhilla.

    Kylvö oli tehty omakaristeisella männynsiemenillä, jonka luonto on täydentänyt. Vaikka pohjapinta-ala oli ennen harvennusta 24-26 rungot ei olleet karsiutuneet kunnolla, oksaisuutta ja hirven vioittamaa oli paljon.

    Metsän tuottoa tässäkin haetaan ja nopeutetaan karujen kasvupaikkojen järeytymistä uudistuskypsäksi, samalla nopeutuu myös sen yhden suomalaisen hiilijalanjälki, eli lannoittamalla saadaan nopeasti hiilijalanjälki ylös.

  5. metsä-masa

    Nuorempi kuvio oli jo viisi vuotta seurannassa harvennus ajankohtaa varten, lähinnä odottelin luontaista karsiutumista, mutta lumi alkoi painaa runkoja nurin juurineen. Juuristo oli pienialainen puolipallo, ” joten harvennus oli jo myöhässä ”.

  6. Mitä on tuo lannoite?

  7. metsä-masa

    Lannoite on Jaran metsäsalpietari, joka sisältää pienen määrän booria, boori estää lannoituksen aiheuttaman typpi-boori epätasapainon syntymistä.

    Lannoitusmäärä oli 400 kg / ha, lentolevityksenä. Lentolevitys on täsmä levitystä, eikä riko maanpintaa painanteissa ja ojienylityksissä.

  8. Tuo 400 kg hehtaarilla menis kyllä heittämällä käsipelissä noin helppoon maastoon. Siinä säästyisi kopterin aiheuttama hiilikuorma ja lannoitteet varmasti oikeaan paikkaan.

  9. Minä olen lannoituttanut tutulla urakoitsijalla, jolla on ajokoneesta viritelty maastolevityskalusto. Tasainen ja hyvä työn jälki kustannustehokkaasti. Tälle kesälle menee vielä toistakymmentä hehtaaria.

  10. Jätkän kommenttiin sen verran, että käsittääkseni männiköitä pyritään kasvattamaan huonommilla metsätyypeillä harvempana juuri siksi, että ravinteet eivät riitä. Jos kohdetta lannoitetaan aika-ajoin, niin mun ymmärrys sanoisi, että voi silloin kasvattaa tiheämpänä kuin muuten. Valoahan tuossa kyllä on ihan tarpeeksi saatavissa. Korjatkaa jos olen pahasti väärässä.

  11. Aika tiheää. Meillä päin lähdetään harventamaan tuollaisia metsiä, tuosta helposti kolmasosa puustosta pois.

  12. Metsäsalpietarin hinta suursäkissä 700 kg näkyy olevan 240euroa netto. Paljonko lentolevitys maksoi hehtaarille?

  13. Pitäähän sitä metsässä tiheyttä olla jos sitä lannoitetaan. Menee lanta harvassa metsässä puolukan varvuille.

  14. metsä-masa

    Lannoitus järeällä maatalous traktorilla kokeiltiin takavuosina. mutta uraverkosto ei aivan palvellut tasaista levitystulosta, koska toisen henkilön oli säädeltävä levitintä ajonopeuden mukaan ja kun joku ajoura oli ajokelvoton, joten tasaisesta työnjäljestä joutui tinkimään. Tasaisille maille se on hyvä ratkaisu, suursäkki sopi levittimeen kerralla ja se kesti kierrellä kuviolla n.1.5 hehtaarin alalla.

    Kuva taitaa hieman vääristää runkotiheyttä, koska tiheys jäi hakkuun jälkeen 900-1000 r/ha, hieman seurattiin jäävän puuston laatua hakkuun aikaan.

    Kuluvan kesän lannoitus tuli Mhy:n kautta, kokonaispakettina hintaan 360€ / ha, Otson kautta olisi ollut vajaan kympin kalliimpi, eikä levitystä olisi saanut tälle kesälle.

    Lannoituksen vaikutuksesta kasvupaikka näyttää muuttuvan luokkaa paremmaksi !

  15. Millä leveysasteella tuo kuvan metsä on? Jos 55-60 vuodessa on saatu tuollainen ensiharvennusmetsikkö, niin ei siitä kovin kannattavaa kohdetta saa vaikka kuinka lannoittaisi.

  16. metsä-masa

    Kyllä tämä kasvullista metsämaata on, lämpösumma alueella 1150, laadullisesti metsä olisi parempi jos metsä olisi saanut kehittyä hirviltä rauhassa. Aloituksessa menetettiin helposti n. 10 vuotta, hirvien talvilaidun alueen ansiosta.

    Harvennuksessa poistettiin oksikkaita, mutkaisia ja hirvien kuorimia runkoja, joista ei myöhemminkään olisi tukiksi, hirvien kuorintakoro oli n. 3:ssa metsissä. Kasvullisesti susipuut olisi olleet 3-4 kertaa nopeammassa kasvussa, kuin vallitseva jäävä puusto.

  17. ”Kuluvan kesän lannoitus tuli Mhy:n kautta, kokonaispakettina hintaan 360€ / ha, Otson kautta olisi ollut vajaan kympin kalliimpi, eikä levitystä olisi saanut tälle kesälle.”
    Tuo ha-hinta näyttää olevan aika kova, varsinkin kun salpietaria on levitetty selvästi Yaran suosituksia vähemmän. Kysyitkö muilta tarjousta kuin mhy:ltä ja Otsolta?

  18. metsä-masa

    Yaran suositus on jopa 550 kg/ha, joka tuntui aika isolta määrältä kertalannoituksena kuivahkolle kankaalle. Tällä kertaa en pyytänyt muita tarjouksia.

    Takavuosina on levitetty omatoimisesti traktorilla maalevityksenä, mutta nyt palattiin taas tähän valmiiseen pakettiin. Forest Vital oli tekemässä muutama vuosi sitten omankin tarjouksen, mutta siinä oli silloin toivomus noin 30 ha pinta-aloista. Hintataso oli silloin halvempi kuin muilla.

    Mhy:n pakettiin tietysti sisältyy suunnittelupalkkio joka lienee 30-50 €/ha. Lannoitus ajankohta on ollut jo pitempään 1-3 vuotta harvennuksen jälkeen tai n. 10 vuotta ennen päätehakkuuta.

  19. Jos kuvion laatu on kauttaaltaan tuollaista niin kannattaako lannoitus. Sellupuutahan laadullisesti tuo näyttäisi olevan.

  20. metsä-masa

    Neljääntoista hehtaariin mahtuu jo monenlaista, kasvupaikan ja ravinteisuuden suhteen. Kuvaajan taisi tuoda tälle paikalle kiintopisteenä oleva tienpohja. Kasvava metsä muuttuu yleisilmeeltään jo viidessä vuodessa jo niin paljon, ettei sitä heti uskoisi samaksi paikaksi.

    Laadullisesti metsä muuttuu vielä edukseen kun se harvennetaan vielä kerran ennen päätehakkuuta, yleensä silmä tarttuu juuri niihin oksaisiin puihin, harvennus poistaa kumminkin heikompia runkoja n. 450 kpl/ha ja näkymä on sen jälkeen aivan erilainen.

    Tämänkin kuvion kasvatuksen aikaan joutuu kiroamaan takavuosina ollutta ylisuurta hirvikantaa. Hirville ei ollut kelvannut ne oksikkaat rungot kuorenjärsintä aikaan, vaan ne sileät ja hieno-oksaiset, jotka nyt harvennuksessa poistettiin lähes kaikki.

    Lannoituksen hyöty on tällekin puustolle tulossa, nopeampana järeytymisenä, lyhyempänä kiertoaikana ja hyvänä hiililähteenä, hiilen sidontaa saadaan nopeasti lisättyä !

  21. kiipiä:” Jos kuvion laatu on kauttaaltaan tuollaista niin kannattaako lannoitus. Sellupuutahan laadullisesti tuo näyttäisi olevan.”

    SELLUPUUTA !??
    Erinomaisen hyvälaatuista tukkia löytyy varmasti se päätehakkuussa oikea määrä, eli VT-männikössä 400 – 450 r / ha. Tuossa harvennushakkuussa olisi vaan pitänyt enemmän panostaa laatuun ja tehdä tilaa parhaille rungoille, jotka eivät välttämättä olisi noita järeimpiä runkoja.

  22. Ei tuo nyt oikein laatumänniköltä näytä, paksuoksaista ja liian tiheää kuitenkin, miksi noin lievä harvennus, kun nuo ei tuossa pahemmin järeydy. Kuivan kankaan lannoituksella ei taida rikastua, no tuleepahan oksamassaa hiukan lisää.

  23. metsä-masa

    Aiemmin jo totesin, että kuva hieman vääristää runkolukua ja siitä saa tiheämmän vaikutuksen. Runkoluku on VT kankaalle jokseenkin sopiva, tosin 14:ta hehtaariin alueella on jonkin verran vaihtelua, koska hirvituhopuut ja kuitulaatua olevat on poistettu, keskiarvona kuitenkin 900-1000 r / ha.

    Laadullisesti leimikko on jatkossakin enemmistönä 2-3 tukkilaatuluokkaa juuri oksaisuutensa ansiosta, eli tukinhinnalla myytävää tavaraa. Lisäkasvua lannoituksen avulla tässäkin odotellaan, n. 15m3 /ha / 10 vuoden aikana.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat