Tässä 106-vuotias männikkö. 177 m3, kasvu 3,1 m3/ha/v, arvokasvu 2 %.
Metsä syntynyt metsäpalon jälkeen. Pikkuisen haasteellinen uudistushomma. Toki eivät kaikki kohdat ole näin pahoja. Uudistajalla ei muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kuokka ja kylvää männynsiemen. Hirvien vuoksi en ole erityisen innostunut männyn istuttamisesta.
Kannattaako tuollaista hakatakaan jos ei iso ala ole.
5,5 ha:n kuvio. Ei tietysti kaikki ihan näin vaikeaa, kuten totesin. Pahimpiin paikkoihin voi jättää ne jättöpuut. Mutta kuitenkin tilanne on sellainen, ettei äestyksellä saa juuri mitään aikaan.
Kannattaa järjestää tuolla enduro-, crossi- tai muut vastaavat kisat. Ne kyllä saavat maaston muralle.
Siemenpuuhakkuu. Kyllä taimettuu ajallaaan. Selkeimpiin paikkoihin kaivurilaikutus. Ihan turha alkaa käsin kuokkimaan, paitsi jos haluaa harrastaa.
Ei kyllä aina taimetu siemenpuuhakkuu. Ollaan jokus kuokittu, kun ei taimettunut. Sitten on tullut kunnon metsä. Viime keväänä kylvettiin käsin 4,5 ha:n laikutettu alue, jonka äestys ei olisi kivisyyden vuoksi onnistunut. Tässäkin saattaa aikanaan olla sama edessä. Parhaat paikat laikutetaan ja kivikot kuokitaan. Kaikki kylvetään käsin.
Kuokkimista harjoitellaan keväällä äestettävän kuvion sellaisilla osilla, joilla äestys ei onnistu.
Onko tuo kivikko vain pinnassa ja alempana esim sorikko?
Vai kivikon alla kallio ja kivien väleissä kivistä ajan kanssa rapautuneita pienempiä kivipalasia?
Tuntuu, ettei kallio ole aivan pinnassa mutta ei kovin syvälläkään. Kivien alla on kyllä enemmän hienoa ainesta Eiväthän puut muuten kasvaisi. Siinä ovat jotkut jääkauden sulamisvedet tehneet töitään.
Tuossa kyllä hyvä esimerkki siitäkin, että kuviokohtaisesti kannattaa miettiä uudistamista muullakin perusteella, kuin arvokasvulla. Eli metsänkasvatuksessa kannattaa huomioida kuvion kasvupotentiaali. Tuotakin kuviota kannattaa ehkä kasvattaa, jos ei aivan pakko ole rahaa jostain saada, koska uudistaminen ei ole ilmaista. Tuommoisia ne Pohjois-Päijänteen rantametsät on, osa rehevämpiä, mutta jossain louhikkoa enempi ja toisinaan hieman vähempi. Tuossa kun istuttaa sen 2000 tainta päivittäin, kantamalla laatikoita vielä muutaman sata metriä, pääsee Miesten kirjoihin.
Olisko tuosta hyvä kohde Metso-ohjelmaan.
Määrä aikaiseen Metso-ohjelmaan olisin siirtämässä kuvion. Hyvä puoli siinä on, että kaikelle kuviolla olevalle puustolle tulee korvaus, maapuusta alkaen !
Kuvan perusteella kuvio on vaikea kulkuista ja hitaasti kasvavaa, myös taloismetsänä
Eikö kasvu 3,1 ole vain vähän Suomen keskikasvua 4,5 m3/ha/v alempi? Miksi ei olisi talousmetsää? Laadukasta kasvua vielä. Kesäkantavan tienkin tuonne saa kohtuullisin kustannuksin pillarilla kivikkoa tasailemalla.
Kesähakkuille saa paremman hinnan.
Tie kulkee alueen keskeltä. Uudistamisella ei tietenkään ole kiirettä. Voi tietenkin tehdä aikanaan myös pienemmissä osissa. Metsosta saisi tietysti pienen korvauksen, mutta se toisaalta rajoittaisi toteutusaikataulua. Tässä on tosiaan sellainen tilanne, ettei uudistettavaankaan metsään saisi merkittävästi parempaa kasvua. Toisin on monesti MT-tai OMT-metsissä, joissa hyvän kasvun ansiosta saadaan jo 30 vuodessa selvästi suurempi keskikasvu lähtötilanteeseen verrattuna.
On harvennettu 2009. Sahaa kiinnosti ja maksoi lähes uudistushakkuun hinnan.
Eli moto voi puikkelehtia tuossa kivikossa, vaikka kuvan mukaan näyttäsi mahdottomalta.
Jos kerran tie on saatu tehtyä kaivurilla, niin voisi kai sillä muokata myös muulta ja tehdä parempia istutuspaikoja.
Isompia kivä voisi myös siivota pois johonkin lähi rotkoon ja peittää kivennäismaalla, jos sitä löytyy.
Miten olet saanut tuon hehtaarikasvun noin tarkkaan laskettua?
Paras muokkausmenetelmä tuollaisessa metsässä olisi Yamaha-muokkaus, eli pari tankillista crossipyörällä revittelyä/ha. Nappularenkaan jälki luo hyvän taimettumisalustan
Jaa sielä on jpjulkukin ollut samoilla linjoilla kun enemmän kommentteja lukee