Raskas on Itä-Suomen lumitaakka. Tässä reilut 10 v vanha ja noin 10 m pitkä istutusrauduskoivikko rehevässä ja jyrkässä länsirinteessä. Mäntyä on poikki myös kasvatusmetsissä tällä seudulla. Lumitaakka on pelottavan runsas ja tuhoja tulee paljon jos ei keli lähiaikoina nopeasti lämpene.
Saman näköistä lumensortokuvaa oli alkuviikosta Kainuussakin. Alle ropsi kokoluokkaa ja vuosi siten kaarella olleet oli jo latvat maassa.
Järeämmät koivikot, jotka oli harvennettu vastottain olivat säilyneet pystyssä, ilman vaurioita.
Myös riukuuntuneet männiköt ovat kokeneet kovia keskisessä Suomessa alueen sijaitessa 200 metriä tai yli mpy. Lisäksi tuoreiden aukkojen eteläreunat ovat kärsineet lumen kaatamista puista . Tuttavani teki juuri puukakaupat hehtaarin suuruisen täystuhon takia. Lisäksi saman omistajan mailta löytyi melkoisesti yksittäisiä lumituhosta kärsineitä puita.
Jos tuossa kuvan vasemmalla puolella on vielä varjostava suurempi metsä,
tuho vain tehostuu
Suojaisat paikat pahoja kun lunta kertyy ja tuuli ei pääse puhdistamaan.
Viisi viikkoa on nyt mennyt ettei suvikeli ole täällä puita puhdistanut. Isommat puut myös koivut näkyvät hyvin parjäävän, kun tuuli puhaltaa lumet alas latvoista. Niille ei näytä tuhoja tulevan, vaikka menisi lumisateineen pakkasella maaliskuulle. Maaliskuussa sitten aurinko alkaa sulattaa lumet latvoista. Minulla on muutamia isompien puiden rajaama pienaukko, joissa männyn ja kuusentaimet ovat raskaasti lumisia. Näistä olen käynyt melkein joka talvi lumet pukkimassa alas, niin nytkin. Suuret uudistusalat ovat taimikon talvenkeston kannalta aina pieniä paremmat. Niissä tuuli auttaa talven lumista selviämisessä ja lyhytaikainen pieni pluskelikin jo sulattaa lumia verrattuna pienaukkoihin, jotka lämpiävät varjostettuna hitaammin. Kuusen taimi näkyy kestävän lumikuormaa parhaiten kallistumatta tai taittumasta, kun tuore kuusi on huomattavasti jäykempää puuta kuin mänty ja koivu.
Mikä on Hatelo kuvion kohtalo, uudistatko vai koitatko saada joitain runkoja kasvatettua? Tuosta vain tulee mieleen, miten hyvä olisi saada sekametsää kasvatettua. Kuusi 50% osuudella sekapuustona todennäköisesti selviäisi, jolloin puuston kasvatus ehkä olisi mahdollista ilman isompia toimenpiteitä.
Viikko meni enskaa raivaten, Oli lunta suunnilleen samaverran metsän sisällä, Rääpit oli kaikki jo valmiiksi kallellaan kuuset hankalia kaatumaan lumessa alaoksat istuivat tiukasti pystyssä. meni 5ha tuntee keho töitä tehneen, Viikonloppu lepoa ensiviikolla taas jatkuu.
Kyseinen kuvio kuuluu sedälleni ja on aivan kesämökkimme takapihalla. Rajoittuu vasemmalta metsäautotiehen. Kuvio on noin 1 ha ja erittäin kivistä OMT:ta. Siitä hakattiin v.2007 huippuhintojen aikaan järeä noin 30 metrinen vanha kaskimetsä. Mäntyä ja rauduskoivua. Keskiosa on niin jyrkkää että metsurit auttoi alapuolella operoivaa motoa. Yläosan tasanteelle pääsi kiertämällä eri reittiä. 0,3 ha jäi jyrkimpään osaan kokonaan hakkaamatta. Pottitaimilla siihen lähti koivu hyvin kasvamaan. Kivisyyden vuoksi hajosi myös maata muokkaavasta kaivurista tela. Kuvion yhtä metsänlaita nurkkaa on murjonut lumi useana talvena, nyt tuho laajeni melkein koko kuviolle, joka raivattiin viime keväänä. Kun ei ole omaa metsää (konsultoin vain), niin en tiiä mitä sille tehdään. Voi olla että jää ikiajoiksi vajaatuottoiseksi puistometsäksi, joka toki harmi. Ongelmana uudistamisessa olisi a)jyrkkyys b)louhikko c)heinikko/vatukko/vesakko. Murheellinen tapaus on tämä.
On siinä ollut kaskimetsä hurjassa paikassa. No eipähän ole ainakaan halla kiusannut tuollaisessa rinteessä ruista.
Vielä ei tuo koivikko ole välttämättä menetetty. Ajoin 21 vuotta sitten omia puita tienvarteen ja varastopaikan kohdalla tien toisellapuolella oli naapurin tuon näköinen koivikko. Sen kohtaloa pohdittiin yhtiön pomojen kanssa. Se kuitenkin selvisi, nyt siinä kasvaa komea koivikko. Kertaalleen se on harvennettu eikä silloin puissa lahoakaan sanottavasti ilmennyt.
Kyllä joskus luonto korjaa ja yllättää lievästi hoidonpuutteesta kärsineeni taimikonkin !
Kyllä tuo ensi syksyyn mennessä nousee taas pystyyn. Ei lopullinen tuho. Antaa kesän rauhassa oikaista, ei edes kannata mennä paljon sorkkimaan. Nesteet kun alkaa virrata niin puun solukko alkaa oieta luontaiseen ryhtiinsä. Sama ilmiö kuin pienillä männyn taimilla. Makaavat ensin maata myöten lumen alla mutta juhannukseen mennessä on niin ryhti suora ja uusi kasvu jo menossa.
Ei tuo kyllä nouse odottamalla tulevia syksyjä…..edes Harjavallassa.
Jos isäntä haluaa joitain noista vielä pelastaa, niin kyllä niitä pitää avittaa. Esimerkiksi heti kun tulee suvikeli, niin koukkupäisellä pitkällä kepillä vetelemään pystyyn.
Ei muuten nouse.Tähystää maata jatkuvasti kuten jätkän kasvukaveri.
Onpas teillä sitten kieroja koivuja. Meillä nousee ja sillä siisti.
Onko koivu huonompi selviämään lumen alta kuin mänty ?
Männyt nousee luokilta lumen alta ihan itsestäänkin keväällä vaikka aivan maata latvat viistää. Jos eivät murru niin kasvuun lähtevät. Mutta saattaa koivut olla vähän herkempiä. Pakkashalkeamiakin tulee koivuihin herkimmin.
Kyllä vain harvemmin myöhään kesälläkään enää luokallaan olevia koivuja luonnossa tapaa. Se että on ollut liian taajaa ettei ole päässyt nousemaan saattaa kyllä olla vikana.
Samannököistä istutuskoivikkoa tien varressa, vierailla mailla 20 vuotta sitten ihmettelin auton ikkunasta. Harmittaa, kun ei tullut pysähdyttyä valokuvaamaan. Nyt paikalla on fantastinen vanerikoivikko.
Omilla peltoviljelmillä on metsänlaidassa käynyt samoin eivätkä koivut ole aina jäntevöityneet pystyyn. Tietoisesti pystyynjätetty kuusialikasvos on ottanut päävastuun kasvusta.
Epäilen ettei tässä kyllä nuo koivut enää nouse. Jäävät valmiiksi sen verran vinoon, että ensi talven lumi toistaa saman homman. On niin jyrkkä ja lumen kertymälle otollinen paikka. Ainakaan edellisten 3 v taittuneet koivut ei tässä enää nousseet vasn päätyivät saunapuiksi. On minullakin samalta vaaralta mutta tasamaalta esimerkki, jossa tuollainen riukukoivikko oli aikanaan latvat maassa jänisten ruokapöytänä ja siinä on nyt ok vanerikoivikko.
Kiertelin lumituhoja inventoimassa viikonloppuna ja tuhot paikallisia. Mitä tästä ja vaikeasta viime talvesta opimme; tee isoja selvärajaisia kuvioita, minimoi lumenkertymistä maksimoivia suojaisia metsänlaitoja/kulmauksia. Tee jämäkkä taimikonhoito ajoissa että puut vahvistuu ja latvusto kehittyy tasapainoiseksi. Toislaitaisia välipuita on turha jättää taimikonhoidossa, ne hoitaa lumi. Tee myös ensiharvennus ajoissa, vältä riukuuntumista viimeiseen asti.
Hatelolla hyvät ohjeet.
Mieluummin tyvekäs ja hiukan oksainen mutta elävä/terve puu kuin hyvälaatuinen mutta kuollut
Mutta kyllä on täyttä kakkaa, että noin kymmenmetrinen männikkö nousisi tuollaisesta asennosta. Koivu voi vielä nousta, onhan se kaikkein sitkein kolmesta pääpuulajistamme. Mänty on kaikkein rapsakampi ja yleensä menee poikki muutamasta metristä.
Joo, mänty ei kestää ainakaan talvisessa pakkassäässä lainkaan vääntöä. Katkeaa ekana päreiksi kun hiukan enemmän lunta kertyy.
Männyn taimet nousee hyvin. 10-metrisistä ei ole ollut puhekaan. Nätälumi sataa usein ennen kuin on ollut kovempia pakkasia. Eikä nuo koivutkaan niin kovin pitkiä ole.
Kuvan koivujen väitetään olevan kymmenmetrisiä. Sen pituiset männyt ovat tuohon asentoon väännettynä silppua – Varma tieto!