Keski-Suomessa n. 180-200 m merenpinnasta. Kuusikot harvennettuja. Useimmiten pienemmästä päästä puita menetti latvansa. joskus kaatui koko puu.
Yritetään saada korjattua vielä näillä lumilla.
Keski-Suomessa n. 180-200 m merenpinnasta. Kuusikot harvennettuja. Useimmiten pienemmästä päästä puita menetti latvansa. joskus kaatui koko puu.
Yritetään saada korjattua vielä näillä lumilla.
Luonto
Pahasti on kuusikkoon iskenyt.
Jyväskylän ympäristössä runsaasti tuhoja. Kun niitä on korjattu , arviot tuhoista ovat olleet pahasti alakanttiin. Yli tuhannen motinkin on jossak
..jossakin päästy. Kiireesti tarkistamaan tilannetta , jos on metsiä 180metriä mpy Jyväskylä ,Petäjävesi,Keuruu ,Multia ,Uurainen ja Saarijärvi alueilla !
Jääkö tiheydet käyrille jos kerää vain särkyneet rungot, vai joutuuko tekemään jo pienaukkoja ?
Suhteellisen tasaisesti ovat latvukset katkeilleet. Parissa tekemässäni savotassa puita jäi vielä riittävästi . Sitä en tiedä , mikä oli tilanne edellä mainitsemallani kymmenien hehtaarien tykkylumityömaalla , josta kertyi puuta runsaat 1000m3. Korkeiden alueiden kuusikot ovat kärsineet pahimmat tuhot tänä talvena minun elinaikanani näillä kulmilla . 30 vuotta sitten muistan olleen lähes yhtä paljon tuhoja. Pienempiä vahinkoja esiintyy noin 10 vuoden välein.
Hommasin useamman spraymaalipullollisen huomioväriä lumituhopuiden merkkausta varten. Motomiehen on muuten jokseenkin mahdotonta nähdä, mistä kuusesta latva on milloinkin tippunut. Merkkaaja tarvitsee lisäksi vielä kaverin tähystäjäksi.
Oranssi rinki vaurioituneissa puissa on kelpo apu niiden havaitsemiseksi ja ajolinjojen suunnitteluun. Ei varmasti mieltä ylentävää hommaa katsella luonnon aikaan saamaa hävitystä.
T2-taimikon harvennuksessakin pitää silmä olla tarkkana. Jopa täällä 80 mpy oli suuri osa latvoista taipunut ja muutamia katkennut. Ei tietenkään mitään verrattuna tuohon kuvaan, mutta ei nyt ihan yleistäkään. Ottaa vain älyttömästi päähän, kun kahdesta vierekkäisestä ottaa pois sen, jonka latvus on taittunut poikki.
Vuodenvaihteessa lumen painosta kohti etelää taipuneet metsät olivat aluksi kaunista katseltavaa. Jok`ikinen latva kaartui sulavasti samaan suuntaan.. Ei kuitenkaan mennyt montaa päivää ,kun latva toisensa jälkeen tipahti hankeen ja korkeiden paikkojen teiden varsilla oli nähtävissä varsin lohduton näky.Hangessa latvusta latvuksen vieressä. Nuoret riukuuntuneet männiköt olivat kärsineet eniten ja paikoin tuho on lähes täydellinen. Toisaalla jopa kolmen kuution kuusesta oli napsahtanut 10 metriä latvasta pois. Aivan toisissaan kiinni kasvaneista rungoista etelän puolella kasvanut menetti latvansa lähes 100%:lla todennäköisyydellä. Vahinkoja esiintyi sekä hoidetuissa ,että hoitamattomissa metsissä. Huonolle hoidolle jääneitä metsiä kohtaan luonto oli kuitenkin huomattavasti armottomampi.
Saitko Timppa korjuun järjestettyä? Onhan näitä yllättävän paljon näkynyt nytten, korjuuta riittää… vasta harvennetuissa kuusikoissa itse nähnyt eniten lumituhoja.
Luultavasti saan. Viikon päästä pitäisi alkaa. Koneet vapautuvat silloin edellisestä hakkuusta, joka pitää tehdä ennen pahinta kelirikkoaikaa.
Näissä kiireellisissä lumituholeimikoissa korostuu ne aiemmat kauppasuhteet. On eduksi jos ostajafirma on ennestään tuttu ja aiemmat korjuu ym. asiat on mennyt sovitusti.
Lumituhokorjuuta on yleensä samoilla alueilla, useammilla tiloilla yhtä aikaa ja kilpailu syntyy siitä saako kaupat- ja korjuun järjestymään ilman lopullista puutavaran arvon menetystä.
Omat kokemukset on vuoden 2018 lumituhoista, olin samana päivänä hiihtelemässä tiloilla kun lumenkuormittamat rungot alkoi katkeilla ympärilläni. Uskomattoman kovaäänistä pauketta ja lumipyryä siitä syntyykin kun rungot katkeilevat puolesta rungosta tai ketjureaktiona kaatuvarunko pukkaa seuraavan nurin.
Yleinen puun kasvava kysytä pelasti täällä Itä-Suomessa monen tilan kohdalta kaupantekoa ja korjuuta, mutta hintatasosta tietysti joutuu hiukan tinkimään
Meillä on metsävakuutus, joten hinnanlasku menee vakuuttajan piikkiin.
Äsken alkoi moto kerätä tuhopuita. Lunta ainakin riittää.