"Luonnollinen puro 2"

Tässä jatkoa edelliseen. Sama puro rajanaapurin, ison metsäfirman, puolella n. Kuukausi minun uudistushakkuun jälkeen tehtynä. Ei tarvinnut jättää luonnontilaan. Ei ymmärrä tätä eriarvoista kohtelua.

Kommentit (35)

  1. Alamäkeenhän se vesi virtaa. Lumien sulamisvedet ja sateiden jälkeinen vesi tuossakin kulkee, mutta kuivana aikana tuo on ilmeisestikin kuiva. Itselläni alue, joka metsätäloussuunitelmassa ympäröity huomattavan paksulla ja ersyttävällä punaisella värillä. Vesi valuu vaaroilta pienelle tasanteelle josta se sitten valuu metsälampeen. Tuo alue kuivuu kesähelteillä, eikä tuolla alueella näytä viihtyvän kostean paikan kuin kuivankaan eliöt. Jokunen hämähäkki joskus sinne eksynyt.

  2. Juu ei tässä virtaa kuin keväällä ja ehkä syksyllä vesi. Muuten täysin kuiva. Ihmetyttää vaan tuo, että miten se tuossa omistajien rajalla puron koskemattomuus sääntö muuttuu. Vaan eihän tuossa, kun antaa puiden kaatua omalla puolella. Keräilen aina talven tullen ne pois. Joku jos asiasta tulee huomauttamaan, niin siirrytään tätä tontin rajaa tutkimaan ja miettimään kumpi on tehnyt väärin.

  3. Ilmoitus metsäkeskukseen niin tekevät tarkastuksen ja sanktioivat virheen. Ilmiselvä hakkuu urhea.

  4. MIISU4F

    Jos on FSC niin 20 metriä suojavyöhykettä puron varteen molemmin puolin. Oli yksityinen tai yhtiö. Metsäkeskus saattaa olla kiinnostunut.

  5. Ei se aivan niin mene, että lakia välttämättä olisi rikottu. Laissa on määrätty omavastuuosuus minkä verran lainmukaan voidaan suojella. Isolla maanomistajalla raja tulee helposti vastaan ja sen jälkeen on jäljellä enää suositukset.

  6. Miisu. Nuo käytettävät suojavyöhykkeet rsc :ssa on Puro, joki noro 15 m. Järvi, lampi 10 m ja lähde 20 m. Pefc:ssa ne ovat huomattavasti pienemmät.

  7. Uudessa PEFC:ssä esim. rantojen suojavyöhyke on nyt muistaakseni 10 m ei enää 5 m. Samoin säästöpuiden määrässä/koossa on tehty muutoksia. Ely-keskus joka ”potkii aisojensa yli” ei niitä tosin hyväksynyt vaan sanoutui kokonaan irti sertistä. Tosi huonoa mainosta ulkomaiden suuntaan, jossa ei ole oikeaa tietoa Suomen olosuhteista ja metesänhoitotavoista. FSC:n satojen ha:en aukoista esim. Venäjällä hakatut puut kelpaa hyvin useimmille ostajille muka paremman ls:n nimikkeen alla olevina.

  8. Minusta ely keskus on tehnyt hyvän päätöksen. He ovat katsoneet asiaa luonnonsuojelu edellä. Eihän tuollaisilla 10 m suojavyöhykkeellä jota voi varovaisesti harventaa ole mitään merkitystä. Kun varovainen harvennus on hyvin laaja käsite. Harvennus suojavyöhykkeillä voi muuttaa pienilmasto hyvinkin paljon. Jos sertifikaatissa määritetään luonnonsuojelu kriteerit niin eihän sitä voikkaan ajatella puunmyynnin tai metsänomistajan maksimihyödyn kannalta. Asiaa pitää ajatella minusta kohteen luonnonsuojellusin perustein. Että ne säilyy tai niitä vahvistetaan.

  9. Kyllä noissa molemmissa kuvissa on puron pienilmasto tuhottu jokatapauksessa. Aivan turhaa touhua jos tuollainen lopputulos hyväksytään muka puron luonteen ja ilmaston pelastamiseen. Olen kyllä Miisun kannalla, pitäisi jäädä parikymmentä metriä molemmin puolin ja siitä vain poimimalla isompia puita pois.

  10. Sama 10 m suositus se on PEFC:ssä lampien rannoilla kuin FSC:ssäkin. Ei pienilmasto säily kyllä siinäkään tapauksessa, kun suuri osa puustosta kaatuu tuulissa. Jos kohde on hankalassa paikassa, kaatuu isot puut helposti myös 20 m. alueelta. Järjen käyttö pitäsi olla sallittua. Isot kuuset märällä pohjalla ei yleensä pysy pystyssä missään, kun ympäristöön tehdään hakkuu. Pienilmasto palautuu kyllä yleensä takasin entiselleen jonkin ajan kuluttua, kun alikasvos pääsee kasvuun.

    Paras suoja rantavesille on tutkim. mukaan muokkaamaton vyöhyke + puustoinen rantavyöhyke yhdessä (n. 20m yht.) . Se ei vain ole kummankaan sertin suosituksiin asti päässyt.

  11. MIISU4F

    Katsoin työohjeista. Meillä on Pefc ja FSC. Suojavyöhykkeet: Järvet ja lammet 10 m. Joet ja purot 15m. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset joet, purot ja lähteet 20 m. Luontokohteita, säästöpuutyhmiä tai niiden lähiympäristöä ei käsitellä.
    Kuvan kohteessa ei ole edes sitä kymmentä metriä.

  12. Ei löytynyt rautakaupasta ”pienilmastoa mittaavaa mittaria”.
    Kertokaapas nyt miten mitataan pienilmasto ja miksei koko ilmasto teille riitä. Miksi pyrkiä johonkin pienempään, jos on isompaakin tarjolla.

  13. pihkatappi

    Metsuri kuitenkin jättänyt ennakkoraivaamatta ainakin osan noron varresta, kun joku keppi on pystyssä.

    Kohtelu metsäfirman tapauksessa on todellakin eri, eli sertifikaatin menetys voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen koko yhtiössä. Eli jos tällaisia virheitä löytyy kerralla paljon, firman kannalta hyvä jos selviävät muutaman miljoonan sopimus sakolla.

  14. Jos kuvan juopero on sulamisvesistä hetkellisesti täyttynyt, mikä puro se semmoinen on tai norokaan? Vanha vetämätön oja.

  15. arto

    Tulva aikaa. en luokittelisi puroksi. Ojalta näyttää.

  16. MIISU4F

    Maastossa käymättä ja tietämättä historiaa, pelkän kuvan perusteella raiskioista, ei voi luetettavasti päätellä puro- tai vanha ojastatusta. Usein vanhemmissa kartoissa lukee mikä se on ollut alunperin mutta kaikkiin karttaohjelmiin tiedot ei välttämättä siirry. Jos FSC sta aletaan joustaa vähä joka kohteella ja mutu tutnumalla, ei tulos ole hyvä. Oli yhtiö tai yksityinen. Hakkaajallakin on vastuunsa ottaa selvää jos ns *törmää* epäselvään vesiuomaan.
    Toivottavasti aloittaja saa selville asian oikean laidan, että kumpi on kyseessä.

  17. Eipä tarvitse näitä kuvia katsellessa ihmetellä, miksi metsäpuolen sertifikaateille tai metsälain valvonnalle ei anneta kauheasti painoarvoa metsäalan toimijoiden ulkopuolella. Tai eipä sertifikaattisäänöksillä ole mitään merkitystäkään, jos asenne leimikoilla on tämän tyyppinen. Tässä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus luontokohteen säilyttämiseen aika pienellä uhrauksella ja ympäristötuen kautta olisi saanut myös jotakin korvausta uhrauksistaan.

  18. Hakkuuoikeuden haltija on vastuussa pystykaupoissa leimikon säästöpuiden jättämisestä ja muista luontokohteista huolehtimisesta.

    Tuossa voisi olla kyseessä myös erilainen tulkinta ojan ja noron luonnontilaisuuden välillä eri henkilöillä. Yksityisellä maalla leimikon ostaja on tulkinnut sen olevan luonnontilaisen kaltainen ja yhtiön leimikolla on tulkittu toisin.

  19. metsä-masa

    Metsä- ja luontokohteiden tulkinta on kaikille toimioille viimekädessä sama. Ilmeisesti tässä tapauksessa se ison metsäfirman hakkaama alue on tulkittu muuksi kuin arvokkaaksi luontokohteeksi.

    Isolla toimialla on yleensä käytössään ympäristöpäällikkö tai vastaava taloon palkattuna joka hoitaa ja ohjaa ympäristöön liittyvää toimintaa. Motonkuljettajan oma valtaisaksi toiminnaksi hakkuun toteuttamista en oikein usko.

    Kuvassa voi olla vanhan, vanha oja, joka on mahdollisesti kaivettu alkujaan jopa lapiolla tuomaan ympäristön tulvavesiä pois ja estämään soistumista laajemmalla- alueella. Joskus olen myös huomannut talvikorjuun aikaan metsäkoneen raiteen painuneen vaihtelevassa maastossa ja syntytäneen tulvavesien purkautumis uoman.

    Kumpuileva ja mäkinen maasto kuljettelee tulvavesiä laajalta valuma-alueelta sinne missä maasto on laskevaa, ainakin kevät tulvan ja joskus myös syksytulvan aikaan.

    Nykyisin puhutaan ja kirjoitetaan paljon puunkorjuusta ja luonon turmelemisesta hakkuun aikaan. Silloin mukana on myös niitä jotka käy harvakseltaan metsässä, eikä aina ole tietoa mistä on kysymys, nähdään vain vettä, eikä huomata esimerkiksi tätä tulva-aikaa !

  20. pihkatappi

    Niin, ei tuo puro ole, noro kuitenkin. Tulkinta on naapurin yksityismaalla tehty suojavyöhykkeen puolesta, minusta ei tuossa asiassa ottaa eri kantaa, kun aina firmalle tärkeämpi on se ympäristö kuin muutama lisämotti. Ison firman metsissä usein motokuski tulkitsee, kaikkea informaatiota ei kartoilla ole ja kukaan ei palstoja etukäteen kävele nauhoittamassa. Yksityisille tehtäessä nauhoitetaan enempi etukäteen. Ainakin fsc sertin mukaan hakattaessa on niin paljon huomioitavaa, että hakkuukoneen kuljettajan ne päätökset on tehtävä.

  21. Tuohon kun tekee kaivinkoneella kunnollisen ojan, höpinät purosta loppuu ja metsä alkaa kasvaa.

  22. pihkatappi

    Mitä hyötyä olisi tämän notkon pohjaan kaivaa oja. Tuossa viistää rinne molemmilta puolilta aika jyrkästi notkon pohjalle noroon, ojan merkitys rinteen puuston kasvulle aivan mitätön ja tasainen ala olisi tässä pitänyt jättää suojavyöhykkeeksi. Meille kävi joskus motomies sanomassa jostain kaivetusta ojasta, että jättäkää raivaamaton suojavyöhyke, kun se oja on kaivettu aikoinaan noron kohdalle ja näitä vastaavia firman mailla monimuotoisuuteen tähtääviä toimia tulee vastaan joka päivä. Jokaikinen kangasmaan pienialainen kosteikko jätetään käsittelemättä, niissä on tulkinnanvaraa enempi, jos niitä on oikein paljon, mutta noro pitäisi olla itsestään selvä säästöpuuston paikka.

  23. metsä-masa

    Kenttätyötä tekeville metsätoimihenkilöillä on nykyisin hyvät apuvälineet tehdä tarkennuksia mahdollisiin luonnontilaisen kaltaisiin puroihin ja noroihin esimerkiksi sen ympäristö asioista vastaavan kanssa.

    Puhelin ja Garminin tiedokeruu laitteet on siihen jo hyvä apu, kun halutaan varmistaa, joko kuvina tai videoina kasvia ja kerroksellisuutta alueella, metsäluonnon arvokkaiden elinympäristöjen säilymiseksi. Säästö kuviosta voi myös piirtää karttaa ja liittää se korjuuntyömaakarttaan, joka motolla näkyy hakkualueen rajana.

    Metsänmyyjän kannalta hankalin tilanne on jos leimikontekijä tai suunnittelija on epävarma mahdollisesta luontokohteesta ja rajaa kuvion varmuuden vuoksi pois hakattavasta alueesta !

  24. Minusta noiden kahden kuvan perusteella ei ole mitään epäselvää. Noro mikä noro. Se että mitä myöhemmin löytyy kuvien ulkopuolelta saattaa muuttaa asian ihan muuksi. Meillä on ohje että vähintään 50 m pitää olla luonnontilaisia että suoja-alue muodostetaan. Joillain voi olla jotain muuta tai ei mitään.

  25. No ei todellakaan kaikki norot ja ojat tarvitse suojavyöhykkeitä. Sehän on aivan mieletöntä touhua. Miksi keskelle kangasta ei jätetä suojavyöhykettä. Se että vettä virtaa jossain ei ole mikään syy jättää puita pystyyn. Kyllä sinne uusi metsä tulee.

  26. Jos kuvan juoperossa on vettä tuonkin verran heinäkuun poutajaksoina, ollaan noron kanssa tekemisissä. Nyt näkyy kuvassa sulamatonta lunta vielä rinteillä. Jos sille linjalle mennään, noroja ja vettä on joka potero ja metsät täynnä.

  27. jpjulku

    Miksi seurakunta höpisee sertifikaateista, kun sillä ei ole kysymyksenasettelun kanssa mitään tekemistä? Sertifikaatit ovat yksityisiä sopimuksia, niitähän voi olla kaikillä minkälaisia tahansa.
    Mutta onko tämä metsälain 10§:n mukainen kohde? Ja onko naapuri`(ja mahdollisesti hakkuun toteuttaja) siis syyllistynyt kriminalisoituun tekoon? Siinä on kyse vähän eri järeysasteen asiasta kun sertifikaattihöpinät. Minun mielestä tuo kyllä näyttäisi metsälain 10.2§:n 1) kohdan mukaiselta norolta. Noro määritellään vesilain 3 §:ssä. Määritelmän mukaan norossa ei tarvitse virrata jatkuvasti vettä. Tai jos virtaa, se ei olekaan enää noro, vaan puro. Tuhannen taalan kysymys on, onko uoma luonnonuoma vai aikanaan kaivettu. Jos ei ole kaivettu, niin asia näyttää naapurin kannalta huonolta.

  28. Seurakunnalle ei kuulu kyllä pätkääkään nuo kriminaali-asiat. Sertitkään ei nyt ole ”minkälaisia tahansa”.
    Kuvien perusteella on tunnetusti tyhjää ratkoa täällä mitään.

  29. jpjulku

    Mehtäukko ei tainnut nyt aivan ymmärtää.

  30. Jp oikeassa. Kyllähän tuossa vahvasti vääryyttä kärsinyt osapuoli voisi ympäristöhallinnon haastaa katselmuskäynnille. Sillähän siitä selviää kuka oli tomppeli ja kuka ei.

  31. Mitä ei ymmärtänyt??

  32. pihkatappi

    Metsäkeskus tutki 16 km pienvesiä ja 1 km ei miellyttänyt:

    Eniten puutteita havaittiin edellisten vuosien tapaan pienvesien, kuten purojen, norojen ja lähteiden välittömissä lähiympäristöissä. Monessa talousmetsässä hakkuu ulottui liian lähelle pienvettä.

  33. pihkatappi

    Isolle mettäfirmalle fsc-sertifikaatti on tärkeä, ilman fsc-sertifikaattia asiakkaita putoaa paljon pois. Jos firmalla on talousmetsiä paljon, sertifikaatin menettäminen omista metsistä on taloudellisesti ja koko toiminnan kannalta valtava ongelma, kun taas metsälain rikkomisesta koituva haitta on todennäköisesti Metsäkeskuksen huomautuksen jälkipuinti. Voi tietysti sanktiota tulla 10 pykälän rikkomisestakin, mutta ehkäpä tämä riittää selvitykseksi, miksi sertifikaatti usein esiintyy FIRMAN metsään liittyvässä keskustelussa.

  34. Tuo on totta. FIRMAN metsään liittyvässä… tarkoittiko korjuufirmaa vai klusteria?
    Korjuufirmoillakin on esim ISO-laatusertifikaati. Joskus niillä ei ole mitään paino-arvoa kun kuski ajaa kuin päätön kana.

  35. pihkatappi

    Klusteria tarkoitin ja tässä vain metsänomistajana. Metsuri ja moto kuitenkin ne ”virheet” tekee, vastuun rajaus voi olla mitä vaan, mutta kuten totesit moto yrityksessä virhe on ihmisen tekemä ja klusterilla virhe kohdistuu usein koko yritykseen. Netissä on materiaalia, miten paljon näitä firman fsc-sertifikaatin poikkeamia on havaittu ja minkälaisia, eli noita tarkistavat fsc-sertifikaatin hyväksyttävyyden vuoksi.

Metsänhoito Metsänhoito