Hetken voi kestää. Osa koivuista alkaa olla sen verran lahon oloisia että niiden kaatuessa voi valoa paikoin maanpintaakin tulla. Ei tuossa orakkaita ole näkynyt, kiinteistörajan toisella puolella kyllä.
Ei taida olla kovin aktiivinen metsätalouden suhteen omistaja. Joten eiköhän tuota luonnon poistumaa tule koivuista. Kuuset sitten joskus tulevaisuudessa paikkaa kasvullansa kunhan vahvimmat nujertavat heikommat naapurit. Aikaahan se tietysti vie.
Mitä tarkoitetaan luonnontilaisella metsällä? Kuvassa näyttäisi kyllä olevan jonkin aikaa käsittelemättä ollut alue, mutta luonnontilaiseksi sitä ei voi raivauksessa/harvennuksesta syntyneistä kannoista päätellen kutsua. Täysin luonnontilaiset metsät vahvalla maapohjalla ovat monesti lähes kulkukelvottomia ryteikköjä.
Mitä kukin sitten luonnontilaisella käsittää. Istutettu talousmetsä muuttuu tietyissä tilanteissa luonnontilaiseksi kun asiaa määrittää suojelu intressit omaava taho. Suomestakaan ei sellaista paikkaa löydy jossa ei ihmisen jälki jollain tapaa näkyisi. Mutta vaikka minä kuvaa zuumailen 9x suuremmalla resoluutiolla olevasta kuvasta, mitä tänne lehteen lähetetty kuva on en kyllä löydä lahoavia kantoja harvennuksesta saati raivauksesta. Eikä niitä paikanpäältäkään löydy. Mutta siihen ihmisen jälkeen, niin olettaisin paikan olleen aikoinaan lehmihakana. Kymmeniin vuosiin tuossa ei ole tehty mitään, ainakaan laajempia toimenpiteitä. Yksittäiset puuthan kantaa vaikka olalla pois siitä jälkiä jäämättä.
Tosiaan luonnontilainen on hiukan kyseenalainen nimitys. Minulla on samanlainen lehmihakakuusikko joka on kyllä istutettu. Tässä on kovasti tasaikäinen metsä mitä erittäin harvoin on luonnon toimesta ja aiempi sukupolvi on korjatti pois tai ne on syöty laidunnassa.
Kerrn yksi tikkamies käytti samaa nimitystä vanhasta 04 metsästä. Kun sanoin että katsohan nyt tämä on harvennettu jäi sitä ihmettelemään. Luontonäkemys syntyy kun luontoa lukee.
Niin, eräälläkin suojelualueella ihmiset ihailevat mahtavaa suojelukuusikkoa, jossa voi hyvin patikoida tuulen hennosti viilentäessä oloa. Todellisuudessa ko. 350 m3/ha kuusikko on siksi niin valtavaa, että se oli vielä 70-luvun lopulla normaalia talousmetsää…muuten olisi läpipääsemätöntä tikukkoa.
Kyllä totaalisen koskemattomassa kuusikossa on hyvin sekakokoista puuta ja alla ei kasva kuin sammalta, korkeintaan. Vasta kun tuho tulee, sitten kenttäkerros alkaa vihertämään. Oikeastaan moni liian myöhään harvennettava istutuskuusikko pääsee siihen tilaan.
Samalta sienireissulta tähän olisi voinut laittaa kuvan luonnonsuojelualueella olevasta suon ja kallion välistä joka on hyvin samantapaisen näköistä. Haapojen alle kuusettunut, riukuuntunut ja josta puuttuu pienet ja isot kuuset. Onko suon vesitaloudessa tapahtunut joku muutos joka on luonut hyvät taimettumisolosuhteet ja suht tasaisen puuston? Sitä ei pystyne jälkikäteen sanomaan.
Niitä ruskea pohjaisia ryteikköjäkin matkaan mahtui. Ja vihreämpi pohjaisia hoidettuja metsiä.
Otsikossa puhutaan luonnontilaisesta kuusikoitumisesta. Oli kuvion historia mikä tahansa, koskemattomana tuon kuusikoituminen etenee luonnontilaisesti. Makuasia sitten on se, milloin kuvion voidaan sanoa olevan luonnontilainen. Turkulaiseksi voi sentään päästä 50 vuodessa (savossa ei edes tätä mahdollisuutta ole), mutta ehkä metsässä ei noin helpolla pääse. Ehkä sitten voidaan puhua luonnontilaisesta, kun hoidetut puuyksilöt ovat pääosin poistuneet ja puusto koostuu pääosin luontaisesta materiaalista. Toisaalta onko asialla mitään merkitystä? Vaihtelua on luonnossa paljon ja siihen haarukkaan mahtuu moni luontoarvot huomioiva talousmetsä ja rästikohdekin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luonto
Hetken vielä kestää, jotta valo pääsee maan pinnalle saakka ja monimuotoisuus kohentua. Mahtaako tuolta löytyä edes orakkaita?
Tuossa alkaa olla jo luonnonpoistuma suurempi kuin vuosi- kasvu. Tai ainakin lähivuosina, jos ei uudisteta.
Hetken voi kestää. Osa koivuista alkaa olla sen verran lahon oloisia että niiden kaatuessa voi valoa paikoin maanpintaakin tulla. Ei tuossa orakkaita ole näkynyt, kiinteistörajan toisella puolella kyllä.
Ei taida olla kovin aktiivinen metsätalouden suhteen omistaja. Joten eiköhän tuota luonnon poistumaa tule koivuista. Kuuset sitten joskus tulevaisuudessa paikkaa kasvullansa kunhan vahvimmat nujertavat heikommat naapurit. Aikaahan se tietysti vie.
Mitä tarkoitetaan luonnontilaisella metsällä? Kuvassa näyttäisi kyllä olevan jonkin aikaa käsittelemättä ollut alue, mutta luonnontilaiseksi sitä ei voi raivauksessa/harvennuksesta syntyneistä kannoista päätellen kutsua. Täysin luonnontilaiset metsät vahvalla maapohjalla ovat monesti lähes kulkukelvottomia ryteikköjä.
Mitä kukin sitten luonnontilaisella käsittää. Istutettu talousmetsä muuttuu tietyissä tilanteissa luonnontilaiseksi kun asiaa määrittää suojelu intressit omaava taho. Suomestakaan ei sellaista paikkaa löydy jossa ei ihmisen jälki jollain tapaa näkyisi. Mutta vaikka minä kuvaa zuumailen 9x suuremmalla resoluutiolla olevasta kuvasta, mitä tänne lehteen lähetetty kuva on en kyllä löydä lahoavia kantoja harvennuksesta saati raivauksesta. Eikä niitä paikanpäältäkään löydy. Mutta siihen ihmisen jälkeen, niin olettaisin paikan olleen aikoinaan lehmihakana. Kymmeniin vuosiin tuossa ei ole tehty mitään, ainakaan laajempia toimenpiteitä. Yksittäiset puuthan kantaa vaikka olalla pois siitä jälkiä jäämättä.
Tosiaan luonnontilainen on hiukan kyseenalainen nimitys. Minulla on samanlainen lehmihakakuusikko joka on kyllä istutettu. Tässä on kovasti tasaikäinen metsä mitä erittäin harvoin on luonnon toimesta ja aiempi sukupolvi on korjatti pois tai ne on syöty laidunnassa.
Kerrn yksi tikkamies käytti samaa nimitystä vanhasta 04 metsästä. Kun sanoin että katsohan nyt tämä on harvennettu jäi sitä ihmettelemään. Luontonäkemys syntyy kun luontoa lukee.
Niin, eräälläkin suojelualueella ihmiset ihailevat mahtavaa suojelukuusikkoa, jossa voi hyvin patikoida tuulen hennosti viilentäessä oloa. Todellisuudessa ko. 350 m3/ha kuusikko on siksi niin valtavaa, että se oli vielä 70-luvun lopulla normaalia talousmetsää…muuten olisi läpipääsemätöntä tikukkoa.
Kyllä totaalisen koskemattomassa kuusikossa on hyvin sekakokoista puuta ja alla ei kasva kuin sammalta, korkeintaan. Vasta kun tuho tulee, sitten kenttäkerros alkaa vihertämään. Oikeastaan moni liian myöhään harvennettava istutuskuusikko pääsee siihen tilaan.
Samalta sienireissulta tähän olisi voinut laittaa kuvan luonnonsuojelualueella olevasta suon ja kallion välistä joka on hyvin samantapaisen näköistä. Haapojen alle kuusettunut, riukuuntunut ja josta puuttuu pienet ja isot kuuset. Onko suon vesitaloudessa tapahtunut joku muutos joka on luonut hyvät taimettumisolosuhteet ja suht tasaisen puuston? Sitä ei pystyne jälkikäteen sanomaan.
Niitä ruskea pohjaisia ryteikköjäkin matkaan mahtui. Ja vihreämpi pohjaisia hoidettuja metsiä.
Otsikossa puhutaan luonnontilaisesta kuusikoitumisesta. Oli kuvion historia mikä tahansa, koskemattomana tuon kuusikoituminen etenee luonnontilaisesti. Makuasia sitten on se, milloin kuvion voidaan sanoa olevan luonnontilainen. Turkulaiseksi voi sentään päästä 50 vuodessa (savossa ei edes tätä mahdollisuutta ole), mutta ehkä metsässä ei noin helpolla pääse. Ehkä sitten voidaan puhua luonnontilaisesta, kun hoidetut puuyksilöt ovat pääosin poistuneet ja puusto koostuu pääosin luontaisesta materiaalista. Toisaalta onko asialla mitään merkitystä? Vaihtelua on luonnossa paljon ja siihen haarukkaan mahtuu moni luontoarvot huomioiva talousmetsä ja rästikohdekin.