Ihan niin kuin olisi yritetty jatkuvaa kasvatusta männyllä. Jätetty paljon ohuempia puita ajatuksella, että isommat voi ottaa seuraavassa hakkuussa ja ohuemmat jäisi sitten lihomaan. Nyt vain ne hoikemmat katkoi lumi.
Minä näen tuossa kuvassa tasaikäistä mäntyä ja kuusta, ja männikkö on päässyt riukuuntumaan ja harvennettu myöhässä. Kurki ehkä näkee tässä jotain eri-ikäisyyttä ja jatkuvaa kasvatusta. En tiedä nyt sitten, ovatko nämä punaiset vai vihreät lasit tällä kertaa.
Mäntyjen oksaisuus viittaa siihen, että laatua on yritetty parantaa tiheässä kasvattamalla. Ihan ok, mutta menetelmän valinta on laadun suhteen 30 vuotta myöhässä. Tuloksena on hoikkarunkoisia tupsulatvoja, joilla on tosiaan suuri riski kärsiä lumituhoista ja joissa oksaisuus ei enää karsiudu ja vaatimattoman paksuuskasvun takia häviä.
Valoisuuden puolesta vaikutelma on kuten jk:ssa, mutta kyse taitaa olla pienistä latvuksista ja lumituhojen tekemästä lisäharvennuksesta. Kaatuneiden lisäksi lumi on tehnyt kuviolle aika monta tekopökkelöäkin. Karuhko kasvupaikkatyyppi ei taida alikasvoskuusikkoa jaksaa elättää. Mänty puolestaan kaipaa harvempaa puustoa päällensa kasvaakseen alla luontaisesti. Ei siis tule tuosta jk-metsää.
Jean S osuu oikeaan. Kuvassa on alue ,joka on harvennettu liian myöhään. Aluskasvostakin on ollut ennen hakkuuta runsaasti ,joten hoitamattomasta metsästä on ollut kyse.
Lumituhot ovat koetelleet erityisesti ”liputangoiksi” kehittyneitä puita. Kun ei ole kunnon juuria ,ei tule latvustakaan . Paksuuden suhde puun pituuteen ei myöskään muodostu parhaaksi mahdolliseksi ja puu katkeaa helposti. Alueeta löytyi myös juuristoltaan ja oksistoltaan toispuoleisia maahan tuupertuneita runkoja. Näin kehittyneet rungot tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa jo harvennusvaiheessa ,jotta niitä ei tarvitse keräillä myöhemmin luonnonvoimien kaatamana. 10-15 motin hehtaaripoistuman keräileminen ei ole taloudellisesti hyvää bisnestä tekijälleen eikä metsänomistajalle.
Harvennukset kannattaa tehdä ajoissa ja ennakkoraivaus niin huolella ,että motokuski näkee jokaisen rungon tyvelle asti voidakseen valita oikeat rungot poistettaviksi. Myöhemmin luonnontuhon kohteeksi mahdollisesti joutuvat tyviväärät ja elinkevottomat puut kannattaa poistaa jo harvennuksen yhteydessä reippaalla kädellä. Kuvassa kaatuneet tai katkenneet puut olivat pääasiassa edellä mainittuja. Joitakin hyvin kehittyneitäkin runkoja oli kaatunut dominoilmiön seurauksena. Tuhopuuta kertyi tältä kohteelta pari sataa kuutiota.
Otsikon aiheeseen lisäsisältöä toi hetki sitten yli pyyhkäissyt ukkosmyräkkä. Vastarannan järeä kuusikko on kuin tykistökeskityksen jäljitä. Taisi olla vielä suojeltu alue. Mitä lie tapahtunut ympäristössä ,jonne silmä ei kanna.
Edelliseen kommenttin liittyen myrsky teki ”avohakkuuta” 4-5 hehtaaria ja kaateli puita rantamökkien pihapiireistä useita runkoja/kiinteistö. Yksi pihavarastokin näytti saaneen täysosuman.
Nuo kuvan tapaukset lisääntyy tulevaisuudessa. Varsinkin jos erehdytään seuraamaan ”biosukkoja/-akkoja” ym, jotka kilvan
on vaatimassa hakkuiden vähentämistä hiilinielun lisäämisen nimissä. Harvennushakkuita on paljon järkevämpää ja edullisempaa tehdä etukäteen eikä jälkikäteen luonnontuhojen jälkeen. Sama pätee myös tarpeellisiin päätehakkuisiin.
Kevätmyrskyt on hankala yhtälö kaikille, myyjälle ja ostajalle. Puunostajat on jo tähän aikaan suunnitelleet hakkuumääränsä ennen sahojen kesälomaseisokkia.
Tukkivarastot sahoilla minimoidaan ennen kesäseisokkia, eli kasteluun ja sahauksen aloitukseen otetaan vain tarvittava määrä tukkeja.
Myyjälle kesätuulenkaadot tuottaa myös päänvaivaa, kerätäkkö vai ei. Jos tuhopuuta on n. 10- 15 m3 / ha, saako tekijän, ostajan ja meneekö tukitkin kuiduksi, vai jättääkö ne metsään ja ottaa riskin tuhohyönteisistä ja kerää tuulenkaadot seuraavassa harvennuksessa.
Jo aiemmin harvennetun metsän tuulenkaadot tuottaa vajaatuottoisuutta ja arvokasvutappioita kiertoajan loppuun.
Kuvassa on talven lumituhokohde. Vastarannalla puolestaan eilen syntynyt usean hehtaarin murrokko ja aukko. Sen korjaaminen vaatii kiireellisiä toimia . Satoja(1000? )motteja puuta pitkin ja poikin pirstaleina on erittäin ikävä tilanne tähän aikaan vuodesta. Toivoa sopii ,että ainakin vakuutukset on kunnossa ja omistajien pumppu kestää sulatella vahingon aiheuttamia taloudellisia tappioita ja mielipahaa.
Viime talven lumitohot kurittivat tällä suunnalla metsiä kovalla kädellä. Hoidetut männiköt pääsivät vähimmällä, mutta kuusikot ja koivikotkin kokivat kovia jokseenkin riippumatta siitä, miten ja milloin niitä oli, tai ei ollut käsitelty. Motot kiertävät parhaillaankin tuhoalueita. Puuta kertyy erittäin paljon, sillä tuhot ovat kohdistuneet pääsääntöisesti täysikokoisiin tukkimetsiin. Jopa 40 cm paksuiset rungot ovat katkenneet kuin tulitikut.
No mitä on suorittava mieltä, jos tuossa oli tai olisi ollut kuusialikasvosta ennen harvennushakkuuta, olisiko kannattanut säästää 100-300 tainta / ha? Sitten kasvaisi edes jotain lähivuosikymmeninä.
Aikanaan kuviolla on ollut niin tiheä kuusiakuskasvos ,että se on haitannut mäntyjen kehittymistä kestämään tuulia ja tuiskuja . Tuolle maapohjalle kuusi sopii huonosti. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus laatuaan ,mutta oppia siitä kannattaa ottaa ja näin olen erään ison toimijan kohdalla nähnyt viime vuosina tapahtuvan .
Olen seurannut kuvan palstaa korkeammalla sijaitsevan viime kesänä toiseen kertaan harvennetun ja alusta alkaen hoidetun männikön tilannetta. Silmiin ei ole osunut siellä yhtään lumen murtamaa puuta ,vaikka alue on iso. Harventelivat sitä useamman kuukauden.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Ihan niin kuin olisi yritetty jatkuvaa kasvatusta männyllä. Jätetty paljon ohuempia puita ajatuksella, että isommat voi ottaa seuraavassa hakkuussa ja ohuemmat jäisi sitten lihomaan. Nyt vain ne hoikemmat katkoi lumi.
Itse oisin sahannut moottorisahalla kuiduksi ja tienvarteen. Eihän noissa ole edes paljon karsittavaa.
Minä näen tuossa kuvassa tasaikäistä mäntyä ja kuusta, ja männikkö on päässyt riukuuntumaan ja harvennettu myöhässä. Kurki ehkä näkee tässä jotain eri-ikäisyyttä ja jatkuvaa kasvatusta. En tiedä nyt sitten, ovatko nämä punaiset vai vihreät lasit tällä kertaa.
Mäntyjen oksaisuus viittaa siihen, että laatua on yritetty parantaa tiheässä kasvattamalla. Ihan ok, mutta menetelmän valinta on laadun suhteen 30 vuotta myöhässä. Tuloksena on hoikkarunkoisia tupsulatvoja, joilla on tosiaan suuri riski kärsiä lumituhoista ja joissa oksaisuus ei enää karsiudu ja vaatimattoman paksuuskasvun takia häviä.
Valoisuuden puolesta vaikutelma on kuten jk:ssa, mutta kyse taitaa olla pienistä latvuksista ja lumituhojen tekemästä lisäharvennuksesta. Kaatuneiden lisäksi lumi on tehnyt kuviolle aika monta tekopökkelöäkin. Karuhko kasvupaikkatyyppi ei taida alikasvoskuusikkoa jaksaa elättää. Mänty puolestaan kaipaa harvempaa puustoa päällensa kasvaakseen alla luontaisesti. Ei siis tule tuosta jk-metsää.
Jean S osuu oikeaan. Kuvassa on alue ,joka on harvennettu liian myöhään. Aluskasvostakin on ollut ennen hakkuuta runsaasti ,joten hoitamattomasta metsästä on ollut kyse.
Lumituhot ovat koetelleet erityisesti ”liputangoiksi” kehittyneitä puita. Kun ei ole kunnon juuria ,ei tule latvustakaan . Paksuuden suhde puun pituuteen ei myöskään muodostu parhaaksi mahdolliseksi ja puu katkeaa helposti. Alueeta löytyi myös juuristoltaan ja oksistoltaan toispuoleisia maahan tuupertuneita runkoja. Näin kehittyneet rungot tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa jo harvennusvaiheessa ,jotta niitä ei tarvitse keräillä myöhemmin luonnonvoimien kaatamana. 10-15 motin hehtaaripoistuman keräileminen ei ole taloudellisesti hyvää bisnestä tekijälleen eikä metsänomistajalle.
Harvennukset kannattaa tehdä ajoissa ja ennakkoraivaus niin huolella ,että motokuski näkee jokaisen rungon tyvelle asti voidakseen valita oikeat rungot poistettaviksi. Myöhemmin luonnontuhon kohteeksi mahdollisesti joutuvat tyviväärät ja elinkevottomat puut kannattaa poistaa jo harvennuksen yhteydessä reippaalla kädellä. Kuvassa kaatuneet tai katkenneet puut olivat pääasiassa edellä mainittuja. Joitakin hyvin kehittyneitäkin runkoja oli kaatunut dominoilmiön seurauksena. Tuhopuuta kertyi tältä kohteelta pari sataa kuutiota.
Otsikon aiheeseen lisäsisältöä toi hetki sitten yli pyyhkäissyt ukkosmyräkkä. Vastarannan järeä kuusikko on kuin tykistökeskityksen jäljitä. Taisi olla vielä suojeltu alue. Mitä lie tapahtunut ympäristössä ,jonne silmä ei kanna.
Männikkö tosiaan näyttää siltä, että metsän omistaja on nukkunut onnensa ohi jo kymmeniä vuosia sitten. Kaippa siinäkin on kytätty KEMEROita?
Edelliseen kommenttin liittyen myrsky teki ”avohakkuuta” 4-5 hehtaaria ja kaateli puita rantamökkien pihapiireistä useita runkoja/kiinteistö. Yksi pihavarastokin näytti saaneen täysosuman.
Nuo kuvan tapaukset lisääntyy tulevaisuudessa. Varsinkin jos erehdytään seuraamaan ”biosukkoja/-akkoja” ym, jotka kilvan
on vaatimassa hakkuiden vähentämistä hiilinielun lisäämisen nimissä. Harvennushakkuita on paljon järkevämpää ja edullisempaa tehdä etukäteen eikä jälkikäteen luonnontuhojen jälkeen. Sama pätee myös tarpeellisiin päätehakkuisiin.
Kevätmyrskyt on hankala yhtälö kaikille, myyjälle ja ostajalle. Puunostajat on jo tähän aikaan suunnitelleet hakkuumääränsä ennen sahojen kesälomaseisokkia.
Tukkivarastot sahoilla minimoidaan ennen kesäseisokkia, eli kasteluun ja sahauksen aloitukseen otetaan vain tarvittava määrä tukkeja.
Myyjälle kesätuulenkaadot tuottaa myös päänvaivaa, kerätäkkö vai ei. Jos tuhopuuta on n. 10- 15 m3 / ha, saako tekijän, ostajan ja meneekö tukitkin kuiduksi, vai jättääkö ne metsään ja ottaa riskin tuhohyönteisistä ja kerää tuulenkaadot seuraavassa harvennuksessa.
Jo aiemmin harvennetun metsän tuulenkaadot tuottaa vajaatuottoisuutta ja arvokasvutappioita kiertoajan loppuun.
Kuvassa on talven lumituhokohde. Vastarannalla puolestaan eilen syntynyt usean hehtaarin murrokko ja aukko. Sen korjaaminen vaatii kiireellisiä toimia . Satoja(1000? )motteja puuta pitkin ja poikin pirstaleina on erittäin ikävä tilanne tähän aikaan vuodesta. Toivoa sopii ,että ainakin vakuutukset on kunnossa ja omistajien pumppu kestää sulatella vahingon aiheuttamia taloudellisia tappioita ja mielipahaa.
Viime talven lumitohot kurittivat tällä suunnalla metsiä kovalla kädellä. Hoidetut männiköt pääsivät vähimmällä, mutta kuusikot ja koivikotkin kokivat kovia jokseenkin riippumatta siitä, miten ja milloin niitä oli, tai ei ollut käsitelty. Motot kiertävät parhaillaankin tuhoalueita. Puuta kertyy erittäin paljon, sillä tuhot ovat kohdistuneet pääsääntöisesti täysikokoisiin tukkimetsiin. Jopa 40 cm paksuiset rungot ovat katkenneet kuin tulitikut.
No mitä on suorittava mieltä, jos tuossa oli tai olisi ollut kuusialikasvosta ennen harvennushakkuuta, olisiko kannattanut säästää 100-300 tainta / ha? Sitten kasvaisi edes jotain lähivuosikymmeninä.
Aikanaan kuviolla on ollut niin tiheä kuusiakuskasvos ,että se on haitannut mäntyjen kehittymistä kestämään tuulia ja tuiskuja . Tuolle maapohjalle kuusi sopii huonosti. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus laatuaan ,mutta oppia siitä kannattaa ottaa ja näin olen erään ison toimijan kohdalla nähnyt viime vuosina tapahtuvan .
Olen seurannut kuvan palstaa korkeammalla sijaitsevan viime kesänä toiseen kertaan harvennetun ja alusta alkaen hoidetun männikön tilannetta. Silmiin ei ole osunut siellä yhtään lumen murtamaa puuta ,vaikka alue on iso. Harventelivat sitä useamman kuukauden.