Hakattiin kuvio, jossa hehtaarilla 200 kpl 125-v. mä , 28 kpl 100-v. ko, 70 kpl 70-v. ku. Yht 240 m3 Lisäksi mä ja kukuitupuita yht. 108 kpl ja kokuitupuita 343 kpl. Yht 57 m3.
Silloinen isäntä perusti sahan 1891, minkä jälkeen tästäkin on puut pääosin hakattu. Seuraava hakkuu oli halkosavotta 1916-21, mikä näkyy selvästi lustoissa. 1933 tehtiin tilakaupan vuoksi ylistukkipuuhakkuu, joka sekin näkyy muutamissa puissa.
Tässä yksi esimerkki jatkuvan kasvatuksen metsästä. Ei hääviä tuottoa.
Tälläisille puille hinta pitäisi olla ihan jotain muuta mitä se nyt on.
Tuliko tuossa 2. halkosavotta nyt, kuin on noin paljon sinistymää ?
…Vai onko juurikäävän torjunta-ainetta ?
Juurikäävän torjunta-ainetta. Tukkia 91,2 % tukkirungoista.
Noille puille pitäisi vain löytää arvoisensa käyttö.
E-Suomessa on ainakin pari erikoispuun ostajaa, jotka ostaa mä-laatutyviä. Muistaakseni mittana yli 30 cm rk-lpm ja oksatonta, suoraa ym .
Vientiin menee tukeista tehdyt tuotteet (saheet ) suurimmaksi osaksi. Tukkien ostohinnasta ei ole tietoa mutta varmaan paremmalla tasolla kuin kertalavojen valmistukseen kelpaavan satavaran aihioilla on norm. könttäkaupassa.
Meillä maksoi ylisuurien mäntyytukkien (pit. jopa 14 m) -ostaja satasen kiinto niistä tukeista. Pylväsmiesten auto kävi tukit hakemassa. Latvatukit menivät normaalitukkien seassa isolle ostajalle.
Paikallinen sirkkelimies osti sahalaitokselta liian suuret männyn tyvet ja maksoi niistä myös satasen kuutio – sahalaitoksen laanilta. Eli autokuljetus nosti hintaa jonkin verran ( n. 100 km) Kyllä hehkutti oksattoman männyn määrää: ”Kun sitä oksatonta alkoi tulemaan, niin sitä tuli ja tuli ja tuli”. Listahöylään parasta A-laatua – ja paljon. (Oma höylä)
Kuvista näkyy vain hidas kasvu. Laatuun vaikuttaa myös oksaisuus ja esim. hitaassa kasvussa vaaksan välein olevat oksat ei laatua paranna. Onko nuo oksattomia vai oksikkaita?
Yleensä 125 vuotiaan männyn tyvitukit on oksattomia, kun alunperin taimikot on syntyneet luontaisesti tiheinä ja karsiutuneet pitkälti jo ensimmäisten kasvuvuosikymmenien aikana. Riippuu tietysti kasvupaikastakin ja metsän aiemmasta käsittelystä miten hyvin karsiutuminen on tapahtunut.
Oikea hinta isoille tyvitukeille olisi n. 150 € / motti. Pitkälle kasvatusajalle pitää laskea lisähintaa ja laadukkaasta puusta ostajakin saa tehtyä arvokkaampaa jatkojalostetta.
Niin, ovatko 1800/1900-luvun taitteen luontaiset taimikot olleet yleensä tiheitä vai onko järeissä tukeissa oksat jääneet sisään ja nyt näyttää laadukkaalta tukilta?
Tänään olisi pitänyt ottaa kuva hitaasti kasvaneesta männystä, jossa oli 3 m sileää tukkia (mitä lienee ollut sisällä?), mutta sen jälkeen alkoi kuivat paksut oksat ja toisen tukin kohdalla elävät oksat. Ja niitä sitten riitti.
En usko, että tässäkään taimikko olisi ollut tasaisen tiheää. Jotkut puut olivat kasvaneet tasaisesti, mikä kertoo siitä, ettei niiden naapurustoa ollut harvennettu ainakaan ensimmäisen harvennuksen yhteydessä. Jossain tietysti oli siis ollut tihentymiö, jotka oli harvennettu kuten kuvista näkee.
Ainakin joissakin oli kuivia oksia aika alhaalta. Siis n 4 metristä. Sekaan kasvanut pienempi puusto näyttäisi tehostaneen mäntyjen karsiintumista ja siis hidastaneen kasvua.
Kasvupaikasta ja uudistumistavasta se varmaan pääosin on kiinni , miten tiheä taimikko alkuun syntyy. Kuivilla /karukkokankailla mä- taimia on tällä korkeudella ainakin usein paljon siemenpuuhakkuun jäljiltä. Paloaukeiden jälkeen on myös hyvin taimettuneita männikkökankaita. Laikuittaisia ne taimikot luontaisen uudistumisen jälkeen on, välillä tiheämmässä ja välillä harvemmassa .
Saman ikäinen männikkö on kotitilalla pystyssä. Viimeksi harvennettu 32 vuotta sitten. Oksatonta tyveä niissä puissa on 10 m kahta puolen, lyhyt kuivaoksainen osuus . Puista sai jo harvennuksen aikaan oksattomia tyvitukkeja . Ainakin oksatonta pintalautaa niistä tyvitukeista lähtisi nyt paljon. Puut on n. kuution puita.
Kaikki riippuu niistä aikaisemmista vaiheista. Toisissa vanhoissa männiköissä ne kaikkein parhaimmat puut on aikojen saatossa kerätty milloin minkäkin rakennuksen tai perinnön jaon yhteydessä. Jäljelle on sitten jäänyt sitä ei niin laadukasta tavaraa.
Viikonloppuna ajoin kasaan kuivan kankaan yli kuution mäntyjä joissa ei toisista puista lähtenyt yhtään tukkia. Toisista sentään sorvi tyvestä. Puusepälle olisi ollut oksatonta järeää ja lyhyttä tavaraa.
Ei välttämättä ole aina kerätty parhaita. Parhaita on usein myös säästetty jos tähellisempää käyttöä joskus tulee. Täällä vieläkin pystyssä puita joita jo ennen sotia säästeltiin hirsipuiksi.
Minulla oli tilaisuus ”tehdä tili” – tosin vain työnantajalle, kun sain kaupan ammattioppilaitoksen puutyö-osaston kanssa (Koulutetaan konepuuseppiä) . Samaan aikaan opetusmetsässä oli mittavat hakkuut. Koko kauppa oli lähemmäs 10 000 kiintoa. Saimme osto-Firmasta luvan ottaa sahattavaksi järeimpiä koivutukkeja ja loput menivät vaneriksi ja kuiduksi. Pyynti konepuolen jätkille oli, että meille yli 22 senttisiä, minimi 2,5 metriä, maksimi 6 metriä.
Mäntyä teimme sitten toisella peruaatteella, eli järeät raakkipölkyt meille ja optimipituus järeälle 3 metriä. Minimipituus 2,5m ja maksimi 6 m.
Tuppeen sahaus, jolloin pintoihin meni vain murto-osa normaalista. Lankut nosturilla kippikärryyn ja Ammattioppilaitoksen pihaan – kippi pystyyn.
Huippulaadun puusepänlaatua molemmat puulajit ja hinta 300 € + ALV.
Raaka-aineen hinta läpilaskien vain aavistuksen verran kuitupuun hinnan päälle.
Jos on paikallisia lankun käyttäjiä, niin kannattaa kysyä niiden tarpeita. Esim kasvatushakkuista löytyvät hieskoivut ovat erinomaisia, koska niissä ei ole ruskotäpläkärpäsen pilkkuja lainkaan. Upeaa tavaraa. Lenkous ja mutkatkaan eivät haittaa.
Muutaman kymmenen kilometrin siirto autolla ei ole kohtalonkysymys, kunhan lankuissa ei ole hiekkaa ja kiviä.