Nyt kaivataan neuvoa, mitä olen tehnyt väärin. Kaikki lehtivesa on putsattu pois eli mänty on saanut kasvaa ilman varjostusta. Kuitenkin se on melko pahasti syöty. Elossa toki, mutta varmasti kasvu kärsii, kun ei ole neulasia kuin vähän latvassa.
Nyt kaivataan neuvoa, mitä olen tehnyt väärin. Kaikki lehtivesa on putsattu pois eli mänty on saanut kasvaa ilman varjostusta. Kuitenkin se on melko pahasti syöty. Elossa toki, mutta varmasti kasvu kärsii, kun ei ole neulasia kuin vähän latvassa.
Metsänhoito
Juuri tuon takia olen uudistanut männikköni kylvämällä.
Kuvassa näyttäisi, että hirvi on tehnyt pystykarsintaa mikä on vain positiivinen asia.
Latva ehjänä puu pärjää.
Alaoksat pois hirvi korkeudelta eipä juuri haittaa.
Hirvi syö hirvi alueella mitä on, voisi olla hyvää sallia lehtipuiden olemassa olo:)
”…tehnyt väärin..” Miksi näkymä on noin harvaa oksikkuudestakin päätellen ?
Niin vähän tuossa on aina suo siellä vetelä tässä. Jos jättää lehtipuun vesoja, se houkuttelee hirviä, mutta jollei jätä, kaikki syönti kohdistuu havupuihin. Tuossahan on tilanne varsin hyvä, kun latvat ehjiä. Rauhassa saa ensiharvennukseen asti kasvaa vesakkoakin alle, niin vain tehostaa karsiutumista, täydentää (jos tarve) ja parantaa ravinnekiertoa.
Törmäsin vastaavaan näkyyn hieman kookkaammassa taimikossa kymmenkunta vuotta sitten hirvien talvehtimisalueella. Tänään paikalla kasvaa siisti ja täystiheä kolmeen metriin asti oksaton nuori männikkö odottamassa ensiharvennusta. Hirvien toteuttama pystykarsinta on onnistunut erinomaisesti eikä ennakkoraivaustakaan tarvita, kun hirvet ovat hoitaneet senkin puolen ihan mallikkaasti.
Tuossa tehnyt hyvän työn.
Paremmin hirvi näköjään hoitanut taimikon tässäkin tapauksessa kuin yksikään metsuri. Kävin alkuviikosta omaa taimikkoani tarkastamassa usean vuoden tauon jälkeen ja samanlaista jälkeä oli myös siellä hirvet tehneet. Olin tyytyväinen työn jälkeen, vaikka hieman olisivat harvemmaksikin saaneet laittaa.
Monesti hirvivahingoista keskusteltaessa arvostellaan keskeneräistä työtä. Kun vähän maltetaan odottaa ,tilanne ei näytä enää lainkaan pahalta.
Olisiko jopa vedettävä johtopäätös ,että lääke metsuripulaan ja maanomistajien haluttomuuteen raivata taimikoitaan olisikin kasvattaa reippaastihirvikantaa. Nykyiselle määrälle ”raivausurakka” on liian iso.
Kasvu heikkenee ja tyvitukin laatu kärsii, kun nuo harvassa asennossa kasvaneiden mäntyjen tanakat sivuoksat eivät karsiudu helposti pois, vaan pysyvät pitkään rungossa kiinni. Parempi tulos tulee kylvämällä jos on korkea hirviriski: ohuet sivuoksat ja särkymävaraa. Tiheyttä on vain muistettava pudottaa ajoissa ennen kaupallisia hakkuita – jokaisessa taimikonhoidossa vähitellen.
Minun mittapuuni mukaan todellisen hirvituhon raja kulkee latvan tai rungon katkaisussa. Yleensä pahimmat tällaiset tuhot tulevat juuri äskettäin hoidettuihin taimikoihin. Toki kuvassa jotkut enää vain 1/4 rungon pituudesta olevat latvatupsut alkavat myös olla hirvituhon rajoilla.
Tuore lehtipuun raivauskanto on kuin hunajaa hirvien sieraimille. Pari vuotta liian myöhään ja syyspuolella tehty raivaus vain parantaa houkuttelevuutta. Hirvi on jo tottunut käymään palstalla eikä malta lopettaa vierailuja , kun tuoksut vetävät puoleensa.
AJ:n kannalla vahvasti. Kyllä noin huonolaatuisista rungoista on ri ole iloa kuin hirvelle.
Minulla hirvet söivät juuri noin taimikon alaoksat. Seuraavana talvena kalusivat rungon kuoret jopa ympäri ja latvoja katkoivat. Kannattaa seurata ensi talvena ettei niin tapahdu tai Tricoa syksyllä myös runkoihin.
Jos latvat ovat säilyneet ehjinä, niin ei tuossa ole vahinkoa tapahtunut. Muutaman vuoden päästä näyttää hyvältä.
Raivasin viikko sitten kylvömännikköä, johon jätin viisi vuotta sitten aukkokohtiin koivuja, käytännössä kaikki koivut oli katkottu ja ne oli pudotettava tällä kertaa pois. Mäntyjä ei ollut syöty eikä ihme kyllä haapaakaan. Nyt tietysti jännittää, ovatko ne männyt seuraavana ruokalistalla. Onneksi ei ole hirvien talvilaidunta.
Näinhän se valitettavasti on, että ehdottomasti varmin tapa houkutella hirvet männyntaimikkoon on jättää sinne kasvamaan koivuja tai muita lehtipuita, sanokoon nykyiset lehtipuusuositukset mitä tahansa. Pahimmassa tapauksessa hirvet ottavat tällaisen taimikon lehtipuiden kesäsyöntien jälkeen myös talvilaitumekseen kun vaihtavat talviruokavalioon enemmän männylle.