Rankalla kädellä muokattu männylle aikoinaan istutettu palsta näyttää nyt tältä.
Rankalla kädellä muokattu männylle aikoinaan istutettu palsta näyttää nyt tältä.
Metsänhoito
Oliko nyt niin, ettei raivaamattomuus ollutkaan tällä kertaa syynä puulajin vaihtumiseen ??
Olisit vetänyt sen sekundamännikön samaan asentoon.
Olisiko ollut taas liian rehevä männylle. Vuosikasvujen perusteella oli. Reipas muokkauskin lisää kasvuvoimaa. Vielä lisäksi jokin ravinnehärö muutamasta kuusiturilaasta päätellen. Usein se on boorin puute.
Jatkumo kuvalle ”Pieleen meni..” palsan toisesta reunasta ,kun hakkuu on tehty. Viimeinen lisäkuva kohdistuu suuntaan,josta em pääkuva on napattu.
Tässä on tehty ensimmäisiä mätästyskokeiluja peltoa metsitettäessä. Reippaasti maata siirrellen on saatu aikaiseksi valtavat mättäät ja vastaavan suuruiset kuopat. Mättäisiin iskettiin männyt ja oletettiin ,että hyvin pärjäävät. Ei haittaa heinä eikä vesakko…ehkä. Jälkimmäisen suhteen oltiin väärässä . Rajusti siunaantui hiestä ,mutta ilmeisesti jo tuossa vaiheessa mäntyjen laatu oli niin huono ,että alue jätettiin raivaamatta ja päädyttiin kasvattamaan hiekset vähin kustannuksin päätehakkuuikään. Hieskoivikoitahan ei suositusten mukaan tule harventaa .Kuvasta käynee myös ilmi ,miten tehokas tappaja etukasvuinen koivikko on. Puulajisuhteet 20/80 koivun eduksi alunperin männylle uudistetulla alueella. Hehtaarikertymä 130 mottia ja kaikki 95 prosenttisesti kuitua. Näitä asioita kannattaa miettiä ,jos on aikeissa luistaa taimikonhoidoista…..raivaussaha on ollut tälläkin lohkolla käynnissä,tekemässä ennakkoraivausta.
Samoihin aikoihin kuvan palstan kanssa mätästettiin lähistöllä uudistusala , johon istutettiin kuusta. Se on ollut onnistunut toimenpide ja syntynyttä metsää voi vain ihailla. Tilan isäntä viisastelikin aikoinaan pinta-ala erotuksen ollessa käytössä,että toivottavasti verottaja ei huomaa ,että voitan yhden vuoden puuston kasvussa ,kun talvella hakatulle aukolle istutetaan 2-vuotiset taimet. Taimikot myös hoidettiin ja hoidetaan edelleen tunnollisesti. Ei ihme , että siellä on puuta puolet enemmän ,kun kuvan palstalla ja arvokasvu parhaimmillaan.
Nyt meni kyllä jesseltä yöunet.
Ei ollenkaan! Koivuhan kasvaa tuohon asentoon parissakymmenessä vuodessa ja todellisen tuottajan lähtöpanos nolla. Kaksikymmentä vuotta ja kaksikymppiä motti+kemeraa toinen samanverran, mitä ihmeen valittamista tuossa olisi? Viisi tonnia parinkymmenen vuoden välein on yhtä kuin kertaa kolme kun kuusikkoa kasvatellaan kuuteenkymppiin vähintään.. Ilman harvennuksia, ilman turhia tuhrauksia..
Hieskoivikoitakaan ei suositella jätettävän harventamatta. Ohje on vain erilainen kuin muiden puulajien kanssa. Ei hieskoivuvesakko kasva kunnolla täystiheänä. Harvennuksenkin voi tehdä myös eh-vaiheessa, jos kasvupaikka -ja puiden laatu on tarpeeksi hyvä tai tarkoitus on vaikka saada alikasvos- kuusikko .
No. ..tuolla myöhemmissä kuvissa käy ilmi ,miten yrityksessä saattaa käydä. Ainakin maaperän ravinnetilaan kannattaa perehtyä ennen sitä yritystä. Ikävä huomata 20-30 vuoden kuluttua ,että alalla kasvaa muutama tasalatvainen kuusi ,jotka ovat leveitä ,kun hurja turkki.
Täällä ei tarvii uneksia kahdenkympin kuutiohinnoista koivulla 15 voi olla lähempänä. Toisekseen ei taida kemeraa tulla päätehakkuusta. Kolmanneksi jos kuusen kasvu on se 60 v niin tuleehan sillä jo harvennustuloja parikin kertaa. Niistä viimeisestä vielä ihan mukavasti.
Jotenkin minun ja jessen matematiikka eroaa aika paljon, mutta väliäkös sillä jos tyytyväisiä ollaan.
On niitä onnistuneitakin esimerkkejä olemassa alikasvoskuusikon kasvatuksesta koivikon alla vaikka kuviisi tuleekin näköjään aina niitä epäonnistuneita. Pittää tietää mitä tekee ja missä, eihän se muuten onnistu metsän kasvatus kunnolla juuri milloinkaan. Esmes juurikääpäkuusikon jälkeen sopii yhden koivusukupolven kasvatus kuin nenä päähän.
Kun Jeessi tekee kahdenkymmenen vuoden välein viiden yonnin tilin!!!!!! Niin paljonkos se tekeekään vuotta kohti?
Lähes mahona on maa maannut noilla tekijöillä.
Niin, Jätkä paljonkos se kuusen tili tekee vuotta kohti. Koita alkaa laskea niitä vuosia vaan ihan harjoituksen vuoksi. Kyllä siitä koivun enskarista saa Kemerat aivan yhtä hyvin ja sen voi tehdä pikkasen alle parikymppiseenkin hieskoivikkoon. Ja pitääkin tehdä. Jos sitten muutaman vuoden päästä tekeekin avohakkuun on silti hyvä raha tullut lyhyellä kasvatus-eli siis valmistusajalla. Ja parikymppiä päätehintana on aivan mahdollista, jopa e-puuna.
Mitä tuolle alueelle on tarkoitus tehdä?
Kannattaisi ainakin laittaa hirviaidat ympäri ennen seuraavaa istutusta. Voi käydä muuten sama kaava taas.
jeesi tarjoilee edelleen ainakin puoliksi tosissaan rehevälle maalle kuitupuun kasvatusketjua vaihtoehdoksi? 20 vuoden välein saatu 5000 euroa kuitu- ja tai energiapuusta ei ole kilpailukykyinen normaalin raudus- tai kuusikasvatusketjun kanssa, koska jälkimmäisistä saadaan toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa myös tukkia (hakkuut esim. vuonna 30, 45, 60).
Niin se vain tässä tapauksessa raivaamattomuus muuttuikin suorittavan jutuissa hyveeksi! Aivan uskomatonta takinkääntöä!
Ra-koivikosta saa tukkia jo suht. lyhyen kasvatusajan jälkeen. Koivulla jalostushyöty on suurin. Vähintään 35 % uusilla alkuperillä, saattaa olla nykyään jo sitä parempikin. Päätehakkuu olisi siis parhaassa tapauksessa n. 30 vuotiaana, kun vuosikasvu/ha on siihen asti parempi kuin millään muulla kotimaisella puulajilla. Luontaisten alkuperien puilla kuusi menee koivun ohi n. 40 vuotiaana tai vähän sen jälkeen.
Ko-kuidun hinnan parannuttua koivun kasvatuskin on ihan kilpailukykyinen ve. vaikka ko-tukin hinta onkin melko huono edelleen.
Jos lehtikuusi kelpaisi paremmin kuitupuuksi, sen kasvatus suht.harvassa n. 30 vuotiaaksi antaisi myös melko hyvän lopputuloksen. Muilla puulajeilla ei juuri päästä samaan käyttöpuun kasvuun siinä ajassa.
Hyvä tarkennus Puukilta: koivun ja lehtikuusen kiertoaika on lyhyempi kuin kuusen ja männyn.
Totta, että koivun kiertoaika on lyhyempi kuin kuusen. Toisaalta kuusen hehtaarikasvu on selvästi suurempi koivun, koska laatukoivu joudutaan kasvattamaan tosi harvassa. Sekin on totta, että koivun keskihinta on selvästi alhaisempi kuin kuusen. Harvennuskuidut ovat liki samanhintaisia, mutta päätehakkuukuusirungon läpihinta on luokkaa 55 euroa/m3, mutta päätehakkuukoivurungon parhaimmillaankin n 40 euroa/m3.
Olen täällä muutaman kerran yrittänyt tuoda esiin, että männikön vaihtuminen hieskoivikoksi on hirven aiheuttamista metsävahingoista kallein. Hyvin sitkeästi yrittää suorittava senkin tosiasian kääntää ympäri, mutta siinä tuli lopulta eteen se ongelma, että alkoi puhua itseään vastaan.
Jos ko päätehakkuu tehdään vaikka 20 vuotta ennen kuin kuusikon, niin 3,5 %:n korkotasolla se 40 € ehtii kasvaa n. 80 €:ksi. Toisaalta kuusikon ha-saanto on silloin myös parempi. Ts. 55 läpihinnalla puuta pitää olla kuusikossa n. 1,5 x enemmän kuin 40 läpihinnan koivikossa 20 vuotta aiemmin.
No nyt saatiin Puukilta hyvä esimerkki siitä, mihin korkolaskua kannattaa käyttää. Se osoitti (?), että hyvin hoidettu rauduskoivikko on kilpailukykyinen kuusikierron kanssa, erityisesti jos korkovaatimus on korkea.
Ensiharvennuskuusikosta kertyy puuta n 60 m3/ha, mutta koivikosta ehkä 40 m3. Seuraavasta harvennuksesta kertyy kuusta 70 m3/ha, josta tukkia 20 m3, mutta koivua taaskin vain 40 m3/ha, mistä tukkia 5 m3. Koivikko harvennetaan vielä 3. kerran, josta kertyy kuitua 30 ja tukkia 10 m3.
Kuusikon päätehakkuussa kertyy puuta 350 m3/ha ja koivikon päätehakkuussa 200 m3/ha.
Laskepa Puuki kannattavuus.
Meillä on koivikoita luokkaa 10 ha, joten luvut perustuvat oikeisiin havaintoihin.
Korkolaskenta on sinällään lahjomatonta, mutta se ei valitettavasti aina ota huomioon kaikkia muuttujia. Esim. hyvin hoidettu rauduskoivikko vaatii onnistukseen paljon enemmän työtä ja kustannuksia kuin kuusikko. Pahimmillaan koivikon tuotto jää vain murto-osaan ennakoidusta. Hirvi kun ei ole edes ainoa koivun tuholainen.
Visakallo. Niin! Hyvinhoidettu rauduskoivikko vaatii enemmän työtä? On toki totta, että hyvä rauduskoivikko vaatii hyvällä pohjalla lyhyin välein hakkuukoneiden käntiä metsässä, mutta harvennuksia tehdään kuitenkin vain saman verran kuin kuusikoissakin.
Timppa. Surkeasti on koivikot kasvaneet teillä. En kehtaisi tuollaisten lukemien takana henskeleitä läpsytellä.
Nuo ovat aivan yhtä pyöreitä heittoja kuin mikä tahansa metsässä tapahtuva laskelma. Ne pitää hiukan suuntaa antavina paikkansa mutta kyllä muuttujia on paljon ja luotan edelleen lyhyen kierron tulon maksimointiin. Ihminenkin on kovin lyhyessä kierrossa, ei siinä montaa vertailupuusukupolvea kasvateta. Muistaisin että Timpan metsälöt ovat Tampereen suunnalla ja täällä main on esim. Metsäliiton paikallispäällikkö, Rauman siis sanonut ettei täälläpäin suomea koivua kannata kasvattaa. Ei saa hyvää tukkilaatua. Mutta jos mennään idän puolelle suomea koivu on hyvää laatua ja siitä saanto on komeaa. Nämä ovat pikkasen alueellisia, mutta monesta muustakin kiinni olevia asioita. Voi kuusikkokin epäonnistua suht täydellisestikkin.
Koivujen kasvu ja tuotto riippuu tietysti tapauksesta, mm. kasvupaikasta ja jalostettettujen taimien lisäkasvusta. Mielenkiintoista on esim. se, että ra-koivun ja kuusen kasvujen erot suhteessa toisiinsa vaihtelee paljon myös riippuen paikan lämpösummasta. Esim. 1300 dd-lämpösumma-alueella näytti taulukon mukaan kuusikon ja ra-koivikon keskikasvu olevan sama 70 vuoden ajalla. 1100 dd-alueella ero on n. 2 mottia/v. 1000 dd-alueella 1 motin/v kuusen hyväksi. Ra-koivikoissa on tukkipuuosuus MT-kankaalla suurempi kuin kuusella ensimmäiset 50 vuotta istutuksesta E-Suomessa. (Motti-ohjelmisto, Tapion mh-suosituksilla) .
Puukin laskelma hyvä ja kertoo sekin miten oikeassa olen tuossa puun hinnoittelumaailman euron/vuosikasvatuspalkkiossa. Toimii.
Minun tapauksessani istutettiin lehtikuusta ja koivikko tuli, siis ei jalostushyötyä. Nimimerkit näkivät tapauksen. Energiaharvennuksessa lähti 100 mottia ja enskassakin muistakseni komiat 70 mottia. Iloisesti kasvaa koivikko.
Helposti unohtuu sekin, että koivutukin latvaläpimitta pitää nykyisin olla jopa 20 cm, kun kuusella se on 15 tai 16 cm. Siinä on tukkikasoissa melkoinen ero, vaikka hakkuupoistuma olisi sama!
Voin kokemuksesta sanoa, että jokaisessa koivukaupassani olen joutunut valitettavasti pettymään, mutta kuusikaupoissa en.
Enpä minä läpyttelekään. Nuo luvut ovat 30-50 vuotta sitten istutetuista koivikoista. Varmastikin nykytaimilla parempia.
Vanhin koivikko kasvoi aluksi liian tiheässä, mitä en ymmärtänyt, mutta eivät ammatti-ihmisetkään.
Onhan koivikkoja mukava katsella peltojen reunoilla. Pitää sen verran muutenkin huolehtia asioista, että edelleen löytyy vastiketta Keski-Suomen maakuntalaulun sanoille ”Laaksojen liepeillä koivikkohaat”
Näille hakamaille meidän koivikot onkin perustettu. Niiden paras etu on, että alkukasvun nopeuden ansiosta voittavat heinän ym.
Jätkälle vastaan, että koivunkasvatuksessa lisätyö ja -kustannus tulee hirvisuojauksesta. Lumimittarin tuhoamat koivikot ovat todella karua katsottavaa! – Oletteko nähneet niitä?
Tässä linkki lumimittarituhoista:
https://yle.fi/uutiset/3-11413919
Huonosti on minunkin koivukaupat tuottaneet, kuitua on tullut eniten. Kuusikon ensiharvennuksessa jo muutama prosentti tukkia, koivikosta nolla. Raudusketjuun kirjoitin 45v koivikon tarinan, tänne voin kertoa 45 kuusikon uudishakkuun , joka viime viikolla tehtiin.
Kuusikkokuvion osa on sama, josta keväällä kirjoitin tuulenkaatosavotan neljästi tehtyäni. Kesällä tuli viides sato, joten myin aukoksi. Hakkuussa tukkiprosentti oli 84%, vaikka keskenkasvuisena hakattiin. Nyt saanto 200 mottia ha+ 50 m3 keväällä. 45 v kierron lopputulos ha on ainespuuta 450 kuutiota. Olin itse istuttamassa 15v kyseistä kuusikkoa muokkaamattomaan maahan.
No onhan se vaatimattomasti reilut kolme kertaa enemmän ,kun kuvassa. Harmi vain ,ettei saanut kuvaa tästä palstasta ennen ennakkoraivausta. Melkoinen törkypesä.
Tuolla edellä tuli jälleen todistettua ,että eräät kovaan ääneen hirvivahingoista vaikertavat eivät edes tunnista metsän tilaan vaikuttavia asioita. Niitä on monta muutakin ,kun hirvet . Tässä tapauksessa tarkistin tilanteen asiasta perillä olevista lähteistä ja saamani tiedon mukaan hirvillä ei ole mitään tekemistä puuston huonon laadun suhteen. Ympärillä olevat hyvin onnistuneet uudistusalat vahvistavat käsitystä.
Visan viesteissä on muutakin epäjohdonmukaista. Hän väittää ,että hoitorästejä ei hänen metsissään ole. Vastikään kuitenkin kehui heilutelleensa raivaussahaa vuoden sisällä yli 30ha:n alalla ja kertoi talkoissiin osallistuneen muitakin. Enää ei ehkä rästejä löydy , mutta vielä vuosi sitten niitä on taatusti ollut…hirvi on niistä tykännyt.
Ja mitä raivauksiin tulee ,en ole niiden suhteen kääntänyt takkiani ,enkä käännä.Kommentissani totesin ainoastaan ,että hieskoivikot kasvatetaan käsittelemättä päätehakkuuseen asti. Tässä on tehty niin,koska vesakon turmelemasta männiköstä ei olisi saanut sitäkään vähää( 130m3/ha) ainespuuta, kun kuvan kuitukoivikosta. Melkoinen määrä latvusmassaa jäi raiteisiin. Ei kerätty energiaksi sitäkään.
Saapa nähdä kertyykö ystävämme Jessen energiapuukohteelta sataakaan mottia ainespuuta ,kun päätehakkuun aika koittaa. Kuvista päätellen ei kerry eikä kemerakaan kartuta tilipussia siinä vaiheessa.
Suorittava tuli jälleen kerran todistaneeksi, että muuntaa asioita aina itselleen sopivaan suuntaan. Minulla ei ole ollut hoitorästejä metsissäni. Eläkkeelle jäätyäni olen vain nyt tehnyt itse ne työt, joita aikaisemmin tekivät nuoremmat. Vuosittainen raivausala on ollut jo vuosikymmenet 10-20 ha. Lumeton viime talvi toki lisäsi raivausalaa tavallista suuremmaksi, mutta siinäkään ei ollut kysymys rästien purkamisesta. Olisi hyvä, jos suorittava voisi käydä täällä paikanpäällä tutustumassa, niin ei tarvitsisi niin usein turhaan vääntää näistä asioista. Käsittelemättä jätetyn hieskoivikon päätehakkuun haluaisin minäkin joskus vielä suorittavan tekemänä nähdä!
Hyvää ajatusten vaihtoa, Kiitos. Historian katsaus vuoteen 2000 kun kuitupuusta maksettiin 150 mk kuutio eli noin 26€. Tämän päivän hinta pitäisi olla rahanarvonnousulla muuttaen puolitoista keltainen eli 38€ kuutio. Sellun hinta on samana aikana yli kaksinkertainen. Myymekö tänään puuta alihintaan, alle tuotanto kustannusten?
Tuo hakkuuhan antoi puolessa kasvatusajassa sen mitä antoi runsaan haaskauksen kera. Jos suorittavakin alkaisi huomioira kasvatusiän eli tuotteen valmistumisajan olisi hiukan vähemmän ehkä takki levällään asiantuntemuksessaan. Metsäkupsan 45 kasvatusvuoden satsi on aivan samansuuntainen jos se olisi vedetty nurin kesken kasvatuksen parikymppisenä. Tuskin olisi tiliä tuonkaan vertaa tuloillaan. Kummastelen vaan missä ne lahot koivut? (ja miten suorittava ne on todentanut ennen kaatoa kun tuomio oli päätehakkuu)
Tuon parempilaatuista hieskoivikkoa en ainakaan ole koskaan tavannut omilla hakkuilla. Männyt näytti aivan normihirvientäystuhorääpiltä kyllä.
suorittava porras: ”että eräät kovaan ääneen hirvivahingoista vaikertavat eivät edes tunnista metsän tilaan vaikuttavia asioita.”
Tuo nyt on jo aika paksua jopa suorittavalta! Ainakin minä olen kaikki nämä vuosikymmenet ollut alueen hirvenmetsästäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä, ja olemme yhdessä nähneet ja kokeneet hirvien aiheuttamat vahingot metsille. Joukkomme koostuu puuntuottajista sekä metsäammattilaisista.
Jos ja kun näköjään iso firmakin hakkaa omat metsänsä tuossa iässä sellupuuta saadakseen ja halpana pitääkseen niin eipä ole ihme Pekka Porrassalmen kummastelu hinnasta. Lisäksi tuota tavaraa tuli taas ihasteltua melkoinen letka esim. Lahden ratapihalla viime mökkireissulla. Kouvolan ratapihaa ei kovin paljoa viitsi mennä enää katselemaan. Siellä koivukuituralli Venäjältä on aivan käsittämättömässä mallissaan.
Niinpä niin….Visakallo näkee kuvissa juuri sen käsittelemättömän hieskoivokon päätehakkuun toteutettuna….jos vain ymmärtää tai haluaa ymmärtää näkemänsä. Tulokset ovat mitattua tietoa. 2,5 ha:n alalta puuta keskimäärin 130m3/ha. Kohde tien varressa eikä alueella ole todettuja hirvituhoja.
Männikkö on perustettu hyvässä uskossa isoihin mättäisiin istuttaen. Mättäät on rakennettu ajan hengen mukaan ,jossa kivennäimaa on pyritty saamaan kasvualustaksi . Tässä tapauksessa kivennäsmaa on ollut aika syvällä turpeen alla ja lisäksi ravinteiltaan köyhää. Mänty on ollut nykytiedon perusteella tuhoon tuomittu jo silloin. Isoihin mättäisiin ja paremmalle kasvupohjalle levittäytynyt koivu on täydentänyt tuhot. Samaan aikaan sijoittunut toimintamalli ,että puuta kasvaa riittävästi ilman taimikonhoitoja vie tulosta edelleen väärään suuntaan. Monen vuoden viiveitä koivun valtaamassa taimikoissa ei hoidon suhteen kärsi olla. Nämä kaikki asiat on myöhemmin huomioitu ja tehty asiat paremmin tämän omistajan mailla. Ympäristö kertoo ,että suunta on muuttunut ja oikea.
Kuvassa on esimerkki lehtipuiden vaikutuksista. Olen nähnyt lukuisia tapauksia ,jossa vesakko on onnistunut nitistämään kuusentaimikonkin. Mänty on paljon helpompi nakki tässä suhteessa. Taimikoiden hoitamattomuus johtuu monessa tapauksessa inhimillisistä tekijöistä. Ei enää kyetä tai ymmärretä tehdä hoitotöitä silloin ,kun kuuluisi. Pahinta ymmärtämättämyytyä edustaa taimikonhoidon laiminlyönti ja viivästyttäminen isomman kemerapottin toivossa. Koivuvitelikko kasvaa ihan yhtä nopeasti niissäkin tapauksissa merkittäviä tuhoja aiheuttaviin mittoihin. Tuki on laiha lohtu ,kun metsä on pilalla.
Metsä EI ole pilalla koivun valtauksesta. Eikä kemera ole laiha lohtu! Kummia omia mielipiteitä jotka eivät perustu mihinkään. Tuon koivikon kasvatusta ei olisi mikään estänyt, tuon terveempää koivikkoa ei ole missään maankolkassa koska hirvet kuitenkin vioittavat sekä koivut että männyt. Suorittavan maailmaan ei mahdu metsästä puhuttaessa kuin mänty tai kuusimetsä. Mutta aika ja tavat muuttuu jota suorittavan ei koneensa puikoissa tietenkään tarvii enää välttämättä nähdä mutta lehtipuu tulee jäädäkseen metsän kasvatukseen. Sille ei yksi konehemmo mitään voi.
Tuon uskon Jessen kohdalla. Toivottavasti muut ovat viisaampia.
Pahinta ymmärtämättämyytyä edustaa taimikonhoidon laiminlyönti ja viivästyttäminen isomman kemerapottin toivossa.
Pikkusen olen erimieltä, jos sulla on hyvin kasvavat maat, voit aivan hyvin viivästyttää taimikonhoitoa ja antaa kasvaa tiheinä rauhassa ensiharvennukseen… Tiedän että konekuskit ei näistä tykkää, kun vastassa onkin tiheänä kasvanut ensiharvennuskohde, näkyvyys on kopista huonompi kun harvoissa kohteissa, olen ollut kopissa istumassa.. Mutta näistä saadaan erinomaisia metsiä ja metsänomistaja saa kemerat sekä puista enemmän rahaa, vaatii konekuskilta ammattitaitoa, kärsivällisyyttä ja että motivaatio on kohdillaan.. Onneksi näitä kuskeja on olemassa ja paljon!
Viimeksi olivat jopa mielissään kun pääsivät minulle tekemään! Ei tarvinnut kotona maata päätteli yksikin joka oli jo sitä hetken tehnyt. Koronan alkuahan siinä silloin mentiin. Ja siihen tosiaan jäi kuusi/koivu/mäntysekametsä jonka oikeellisen harvennustiheydenkin Kemeran tarkastaja kävi hyväksi toteamassa. Luotan ammattilaiseen.
Viimeksi olivat jopa mielissään kun pääsivät minulle tekemään! Ei tarvinnut kotona maata päätteli yksikin joka oli jo sitä hetken tehnyt. Koronan alkuahan siinä silloin mentiin. Ja siihen tosiaan jäi kuusi/koivu/mäntysekametsä jonka oikeellisen harvennustiheydenkin Kemeran tarkastaja kävi hyväksi toteamassa. Luotan ammattilaiseen. Kuvan kohteella voisi jopa Metsäkeskus hiukan kummeksua päätehakkuuta jos sattuisi silmään.
Voin kertoa Aplille,että paras tapa sammuttaa kuljettajan motivaatio on toimia esittämälläsi tavalla ja saada hyväkin kuski tekemään huonoa jälkeä. Asian voi tarkistaa tilastoista ,joista ilmenee ,missä olosuhteissa metsälle on aiheutunut eniten korjuuvaurioita. Hyvissä olosuhteissa onnistuu huonokin kuski ,huonoissa ei hyväkään.
Metsäuutisten mukaan valtion ja yhtiöiden hakkuut lisääntyivät, yksityisten ei…
Sellufirma hakkuutti aukoksi omistamansa keskenkasvuisen selluleimikon. Eipä yllätä, saivat kuitupölkkyä tuontipuuta halvemmalla…
Ja suorittava hakkasi eikä lavettia tilattu. Ei yllättänyt sekään…
Se paremman kemerapotin vartoilu oli entisen metsälain aikaista hommaa . Kun ehdot oli mitä oli, niin sen takia piti odottaa taimikon kasvua käypiin mittoihin. Nythän on lait muuttuneet sen osaltakin. Varhaisperkaustuki tuli mukaan ja sitä kannattaa käyttääkin . Rehevillä kohteilla tosin ei aina riitä yksi varhaisperkaus ja varsinaista th:a ei voi tehdä edelleenkään tarpeen mukaan vaan vasta aikarajan jälkeen.
Th:jen ha-hinnat on nousseet paljon suhteessa puun kantohintaan joten kemeratuki on asiaankuuluva lisä ja hyvä sijoitus valtiolle verotulojen lisäämiseksi. Mo:en syyllistäminen tässä asiassa on ihan kohtuutonta huttua. Laittakoot metsäteollisuus itsekin lissää panostusta taimikoiden kannattavaan hoitoon & tiestön kunnossapitoon, koska saavat suurimman edunkin suomalaisen kuitupuun halvan hinnan muodossa.
Kemera voitaisiin minun puolestani lopettaa samana päivänä kun yksityiset metsäomistajat saisivat saman verokohtelun kuin muutkin.
Se että kemerat houkuttaa myymään ja kasvattamaan ensiharvennuksia energiaksi ei ole ollenkaan metsänomistajalle huonoa asia, ero siihen että kasvatettaisiin kuitupuuksi voi olla joskus yllättävän iso.. Ja olen sitä mieltä että ero tulleen jatkossa kasvamaan kun turvetta korvataan puulla jos 3 suurta ei halua nostaa kuitupuun hintaa.. Siinä mielessä turpeen verotuksen kiristyminen voi olla hyväkin asia.
KEMERA-Kiimassa olette jättäneet huomioimatta sen kasvutappion, joka on aiheutettu liikatiheydellä juuri niille puille, joita olisi voinut kasvattaa menestyksellisesti päätehakkuuseen ja laatu olisi myös hyvä.
Monet puhuvat puun oksien karsiutumisesta, kun ne kuolevat, kuivuvat ja lahoavat – jääden kuitenkin puun kylkeen niin, että parinkymmenen vuoden jälkeenkin oksa kestäisi hirttäytymisen, vaikka olisi hieman tuhdimpikin MO.
Puuki juuri selitti nykytilanteen, eikö mennyt ollenkaan Tapiotaatelintaapertajalle perille?
Tuo isomman kemerapotin vartoilu on valitettavasti ihan tätä päivää. Tilastot kertovat karua kieltään siitä ,että varhaishoidon tuki ei edelleenkään kiinnosta. Neuvonta-ammattilaisetkin kertovat maanomistajien viivyttelevän taimikonhoitoja pelkästään saadakseen myöhemmin isomman kemeratilin. Pikkuisen on käynyt mielessä sekin ,että neuvontaorganisaatio ei pane pahakseen moista menettelyä. Se tietää paksumpaa siivua myös neuvonnan tulomuodostukseen ,joka on pahasti aneemisessa tilassa.
On tietenkin hyvä ,jos energiapuukauppa käy ja nuori metsä saadaan ajoissa kuntoon , mutta usein näin ei käy. Ystävämme Jessenkin joutui odottamaan kyseistä kauppatapahtumaa seitsemän vuotta. Siinä ajassa ehtii hyväkin taimikko huonoon kuntoon ja työkustannukset kasvaa 100% tasaisella 10%:n kasvulla vuotta kohti työmäärään toimenpiteen viivästyessä. Ihme ,että moiselle toilailulle sponsorointihaluja riittää .
Varhaishoidon välttelyyn voi olla monta eri syytä. Yksi on ainakin se, että yhtiöt on nostaneet sen hinnan alkuvaiheesta liian korkeaksi. Yksikin firma mainostaa hinnat alk. 500 € /ha. Kun teetätin 5 vuotta sitten vh:n , niin hinnaksi tuli yrittäjällä n. 200 €/ha. Kuka maksaa helposta varhaishoidosta 500 ekua, kun sillä rahalla voi vaikka ostaa pohjoisesta hehtaarin taimikkoa ?
Oksapuun kannattaisi ottaa selvää ,miksi ”keskenkasvuinen” metsä hakattiin aukoksi.
Viimeistään siinä vaiheessa ,kun luonnon poistuma alkaa ylittää kasvun ,alue uudistetaan. Kuvassa on päivänselvä tapaus ja tilanne selviää sokealle reetallekin paikanpäällä . Männyt kuivuvat kivikossa pystyyn ja koivikon järeämmistä rungoiosta löytyy runsaasti lahoa. Tukkisaanto tästä syystä on lähes 0.
Samoin perustein raapaistiin talvella 14 ha taantuvaa kontortaa kumolleen ja vaihdettiin puulajia. Vastaavia toimia on tehty satojen /tuhansien hehtaarin aloilla. Ehkä tästä on saanut alkunsa päätelmä yhtiön avohakkuista keskenkasvuisiin metsiin. Perusteet toimenpiteeseen ovat kuitenkin vahvat. Virheet korjataan ja maapohja pyritään saamaan mahdollisimman pian tuottamaan tehokkaasti uutta ja laadukkaampaa puuta.
Mites se suorittavan työnantaja noin tyhmä on ollut että laittaa kasvuun metsiä jotka sitten keskenkasvuisina hakataan aukoksi? On aika omituista neuvoa noilta pohjilta. Ei minulla ainakaan ole yhtäkään uudistettu kesken kasvunsa. Tuokin että olisin jotain hakkuuta varronnut seitsemän vuotta???-en todella ole enkä edes tiedä mitä sekoilua tuo on.
Ja että luonnopoistumaa. Missä tuollaisessa metsässä sitä tulee? Kuvan metsä on nuorta kasvunsa parhaassa terässä olevaa koivikkoa. Metsäkeskus saisi ottaa tuollaiset hävityshakkuut käsittelyynsä. Katsokoot millä perusteella päätehakkuuseen on metsänkäsittelylupaa haettu ja käyköön paikanpäällä katsomassa. Nyt kun homma tuore.
Ja kornia että sama firma antaa vain harvennuksen minulle järeään kuuskymppiseen kuusikkoon. Meiltä jäseniltä ei voi ostaa kunnon hinnalla vaan pitää temputa osa kuusikosta halvemmalla taksalla. Loputhan sitten voi kyllä päätehakata oikeiden luonnotuhojen jälkeen.
Asiakkaamme tekee kokeiluita. Jotkut onnistuu ,toiset ei. Mätästystäkin opeteltiin pari vuosikymmentä ennen,kun toimenpiteillä päästiin toivottuun tulokseen. Aivan kuvan palstan vieressä kasvaa myöhemmin ja paremmilla opeilla uudistettu kuusi/mänty taimikko ,josta on kuvakin aikaisemman otoksen liitteenä. Kontortaa oli myös aikansa kokeiluja ,joka on käytännössä päättynyt järjestään ennenaikaiseen avohakkuuseen ja puulajin vaihtoon. Komeita taimikoita on kasvussa 40 vuotta sitten perustetun kontortametsän avohakkuun jäljiltä.
Energiapuutouhukin hakee vielä uomiaan. Taimikoiden on annettu mennä piloille ”kaiken pelastava”energiapuusavotta odotellessa. Yhtiöt ovat niistä touhuista luopuneet virheestä oppineena. Virheen voi tehä kerran tai korkeintaan kaksi. Kolmas kerta on jo tyhmyyttä. Jessen kohtaan tuo tyhmyyden määritelmä istuu varsin selkeästi. Mitään kehitystä ei näytä tapahtuneen. H
Tuohon kuusikon harvennuksen voi olla syynä tilan vähäiset hakkuumahdollisuudet. Ihan kaikkia Jessen maita ei ole luontoa parturoida sileäksi,kun tuo uudistaminenkin näyttää jäävän enimmäkseen Herran haltuun. Pelkkää haapaa ja lepikkoa kasvava asiakastila ei tee hyvää yhtiön maineelle.
Kuitupuun tarvitsija ja – kasvattaja tekee tuommosen korjuun kuten kuvassa näkyy. Hieskoivikkoakin voi hyvin kasvattaa edelleen eh:n jälkeen rehevillä mailla. Puut jätetään vain tiheämpään kuin ra-koivikon harvennuksessa. Suuri osa koivutukkipuista on E-Suomessakin hieskoivuja vaikka toisin yleensä luullaan.
Hieksen kasvatustiheyksiksi Tapion ohje on : Samat tiheydet kuin männylläkin.
Jps ja kun halutaan havupuuston sekaan enemmän tai vähemmän koivua, on oikea valinta hies – vaikka sitä ei oikein ainakaan istutettavaksi puuksi mielletä, ainakaan OMT:llä, eikä MT:lläkään.
Hieskoivussa ei juurikaan näy ruskotäpläkärpäsen täpliä, ehkä suurin laatuvika niillä on mutkaisuus, mutta siinä lyhyet katkaisupituudet auttaisivat kovasti.
Vai vähäiset hakkuumahdollisuudet! heh, keväällä oli viisi kauppaa auki, nyt kolme. Eikä tänävuonna varmasti suuria tapahdu. Kyllä joka vuosi on ollut aie kauppaa tehdä mutta suoritus onnahtelee pahasti. Eikä ole ainut vuosi kun näin on käynyt. Minulla on ehkä monipuolisin kasvatusketju puuston suhteen. Päätehakkuuta odottavia männiköitä löytyy. Harvennuksia kuusikoissa sekä männiköissä. Istutukset on aina hoidettu heidän kykenemänsä toimitusaikataulun mukaan. Nytkään ei ole uudistusrästejä muusta kuin yksi männyn istutusala Pohjois-Satakunnassa jossa eivät saaneet taimia kevään toimitukseen. Koivut sielläkin käytiin istuttamassa heidän metsurinsa toimesta.
Varmasti osassa suomea taimikoita ei kannatta kasvattaa tiheinä ensiharvennukseen, siellä missä kuitupuun ja energiapuun hintaero on mitätön +kemerat siellä omasta mielestäni kannattaa.. Vielä kun muistaa että energiapuuksi kelpaa kaikki puulajit ja ranka otetaan monesti 2cm kun kuidussa se on vaihtelee 6-7cm paikkeilla. Mutta jokainen toimikoon omaksi katsomallaan tavalla(:
Suorittava tuolla maalaili sellaistakin puppua ettei yhtiön asiakaskunnassa ole kovin hyvää mainosta pelkkää haapaa ja leppää sisältävät asiakastilat. Olen täysin erimieltä: ja perusteluni on että varmasti jokainen firman esim. tällaisessa esittelypäivän vietossa kulkeva vieras haluaa nähdä perinteisestä metsänkäsittelystä poikkeavaa ennemmin kuin tätä samaa ”tavispaskaa”. Jokainen on nähnt kuusi ja mäntymetsiä joka koossaan mutta kaikella tavalla uudet ideat kiinnostaa aina. Varsinkin jos potentiaalia tulevaan löytyy.
Takuulla ei kiinnosta, ellei niitä esitellä varoittavina esimerkkeinä ja kirsikkana kakun päälle: Raastuvassa pätkäisty tuomio.
Kysyttiinkö sinultakin jotain? Pidä vain Tapion taskumattisi lämpimänä ja pää kylmänä ja köyhänä.
Kerrothan Jesse toisillekin sen jälkeen ,kun esittelemäsi eepuu leimikko on pantu lihoiksi päätehakkuussa,paljonko alle sadan motin hehtaarikerymään jäätiin. Lakirajalle hakatusta enskasta tuskin päätehakkuussa sadan motin rajaa hätyytellään.
Katsotaan nyt ensin onko se e-puu vaiko normaali ainespuuhakkuu. se riippuu aivan loppuhintatasosta jolla kauppa tehdään. Kerron kyllä kuten aina.
Kuriositeettina on kerrottava ,että henkilö ,joka nuorena kloppina istutti tämän aukon isoja mättäitä kiroten , ajeli nyt hakatut puut kasalle ihmetellen mäntykatoa ja puuston kehnoa laatua .