Tätä näkymää riittää silmänkantamattomiin näillä tienoilla. Uudistamisessakaan ei ole ongelmia.
Tätä näkymää riittää silmänkantamattomiin näillä tienoilla. Uudistamisessakaan ei ole ongelmia.
Metsänhoito
Samanlaisia alueita on P-karjalassa eikä hirviongelmaa ole. Ongelmat alkavat heti kun tullaan rehevämpien alueiden sisällä sijaitseville männyn kasvatus maille. Raivauksesta huolimatta.
Se on täsmälleen juuri näin, kuten Miikkam sanoi!
Taitavat olla luonnon taimikoita kun eivät hirville kelpaa. Minulla on tuossa hirvieläinvahingon arviokirja
Taimikon tiheys ennen vahinkoa 2200 kpl/ha
Ehjät taimet kpl/ha 560
Lievästi vaurioituneet taimet kpl/ha 813
Pahoin vaurioituneet taimet kpl/ha 827
Noista tulee yhteensä se 2200 kpl/ha.
Ja korvaus on 218,50 €/ 1,3 ha.
(Arvioinnin kustannus oli 230,00 €. Senhän saa takaisin kun korvattavaa löytyi. Muuten olisi sekin mennyt tappioksi.)
Syynä pieneen korvaussummaan on se että muokatulle ja istutetulle alueelle nousi mukavasti luonnontaimikkoa joka korvaa noita tuhottuja.
Luonnontaimista ei käsitykseni mukaan ainoatakaan ollut syöty vaikka niitä oli samoissa laikuissa. Olin mukana koko arvioinnin ajan pyörittämässä sitä nelimetristä keppiä ja laskemassa taimia kaikki 15 koealaa joten tässä ei nyt puhuta luukosta eikä huhuista. Melkolailla hukkaan meni se 1700 € jonka sijoitettiin taimiin muokkaukseen ja istutukseen.
Mutta onhan tuo jalostettu istutustaimi huomattavasti herkullisemman näköinen kuin luonnontaimi. neulasetkin kuin sembramännyssä. Muutaman kilometrin päässä kohtasi istutettua rauduskoivutaimikkoa myös täystuho. Onneksi en tehnyt siitä ilmoitusta. kaikki syötiin jo alle 10 millisenä. Sellaisia ei korvata. katsotaan että ne vielä toipuvat.
Kankaita riittää Humpista Jyväskylään asti.
Mutta onko se sitten niin, että rehevämpien aluiden neulasissa on jotain, mikä kankailta puuttu? Vai onko hiekkakankailla pihkaa enemmän?
Tässä ollaan aiemmin kertomani hirvien talvehtimisalueen laidalla. Toinen lisäkuva aukeaa suoraan ko alueen ytimeen. Kaikki kuvat on otettu 400 metrin säteeltä.
Hirvitiheys oli suurimmillaan 2000-luvun alussa,jolloin mainitsemani yli 140 yksilöä laskettiin läheiseltä suolta. Sen verran hirvien olemassaolo on vaikuttanut uudistamiskuvioihin ,että suoalueen välittömään läheisyyteen on istutettu vähän kuusta mäntyjen sekaan. Toisaalta polkupyörän takana horisontissa häämöttävästä taimikosta käytiin erikseen kaatamassa päätehakkuussa unohtuneet sippikuuset moottorisahalla kumoon. Näissä kuvissa on pelkkiä istutuskohteita ja viikon takaisissa on osalla käytetty siemenpuu-uudistamista. Siemenpuita ei ole enää 2000-luvulla jätetty.
PS. Ihan komeasti ovat taimikot lähteneet kasvuun ilman kemeroitakin .Josko siinä olisi yksi syy nykyiseen hirvien harvalukuisuuteen. Toimenpiteiden ajoitus on osunut nappiin.
Syöntialueet ovat harvoin aivan teiden ja aukkojen laidoissa. Kuvien alueiltakin saattaa löytyä myös hirvituhokohtia.
Hyvin yleistä on ,että tuhot keskittyvät talvisin juuri teiden varsille. Teiden ,joiden varsia ei ole raivattu. Kuvan teiltä vesakko lakaistaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Olen kieränyt pitkin talvea tätä suoaluetta (20 km lenkki) työn merkeissä. Viimeisen kahden viikon aikana ei hirvien jälkiä ole näkynyt lainkaan. Vielä kymmenen vuotta sitten törmäsi uusiin jälkiin aamuin illoin…tai oikeammin jotoksiin. Tästä huolimatta taimikot voivat keskimääräistä paremmin. Tämän olen todennut läpi linjan ,taimikon etureunasta takimmaiseen kolkkaan.
Olen joskus ihan uteliaisuuttani mennyt tuollaisen hienon näköisen taimikon läpi sen toiseen laitaan eli isompaan metsään rajoittuvaan. Noh, siellä ei sitten aivan noin loistavaa enää ollutkaan. Hirvet ottavat turvaa isosta metsästä ja käyvät sen laidassa syömässä tuollaisessa taimikossa aivan samoin kuin hoitamattomassakin.
On jo tullut selväksi, että satapäinenkään hirvikarja ei ole kyseisiä taimikoita tuhonnut. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että jossain muualla taimikoida syödään. Ongelmaan ei voi olla ainoana ratkaisuna raivaussaha. Jokainen tietää mikä olisi se paras ratkaisu.
Nyt kirjoitat näin ”Vielä kymmenen vuotta sitten törmäsi uusiin jälkiin aamuin illoin…tai oikeammin jotoksiin.”
Mutta kun edellisen sivun taimikkokuvan tekstissä lukee näin:
suorittava porras 6.3.2020, 19:03
”Vuosien 2011-2013 tietämillä metsästystä todellakin vähennettiin , kun paikoin jahtimiehille ja naisille oli tarjolla pelkkää raitista ilmaa ja ne vähätkin hirvet keskenkasvuisia mullikoita.”
suorittava porras 2.1.2013, 20:19
”…niin , meillä hirvikanta on aika ”tasainen”.
Tällä hetkellä ei löydy edes jälkiä. Ei ole löytynyt moneen viikkoon.”
Metsästys oli aika voimakasta ,näillä kulmilla 3-4kertaista nykyiseen verrattuna ajanjaksolla 2000-2012. Vuosi 2013 oli oikeasti hiljainen ja kertomani mukainen. Erityisesti se hiljaisuus kohdistui omille jahtimaille . Pyyntiä rajoitettiin lähes koko maassa. Moni ei käyttänyt edes myönnettyjä pyyntilupia omiin havaintoihinsa perustuen. Planter kaivelee vain ne luken käppyrät esiin. Niistä ilmenee kehitys vuodesta 2000 tähän päivään.
Minä olen esittänyt aikanaan mielipiteitä ja kokemuksia ,joita kerätty tieto vahvistaa. Nyt hirvikannat ovat selvässä laskussa kohti asetettuja tavoitteita. Lieneekö sitten toimintatavoissa kehittämisen tarvetta paikallisella tasolla ,kun VS 2:n kohdalla vähän kivestää. Eivät käytä edes niitä lupia ,mitä saavat.
Jatkan vielä , että kuvien vaikutuspiirissä olevien kolmen rhyn:n alueella kaadettiin enimmillään lähes 1200 hirveä/vuosi vuosina 2002-2003 ,jonka jälkeen kaatomäärät putosivat reippaasti . Pohjalukemat samoilla alueilla tehtiin vuonna 2014 , jolloin tehtiin alle 350 kaatoa näillä kolmella paikkakunnalla yhteensä.
Tienoot ovat olleet välillä hirviä tulvillaan , mutta silti on saatu mänty kasvamaan.Mäntyä on istutettu ujostelematta sinne , minne kuuluukin. Tosin on todettava , että pienaukkoja ei harrasteta .(alle kolmen hehtaarin kuviot ovat pienaukkoja 🙂 )
Suorittavan info kovin ristiriitaista kuten Planterin esimerkistä näemme. Saman toki olemme havainneet jo monesti. Kannattaisi ehkä lukea jopa MTK:n uusi metsien kehityssuuntautuminen suorittavankin. Nyt sielläkin on saatu edes jonkinsortin julkilausuma jossa painotetaan hirvikannan pienentämistä koko valtakunnassa että saamme tuhokestävämpiä metsiköitä ilmastonmuutokseen.
Suorittavan manttaaleilla on niin fiksuja hirviä, etteivät koske taimikoihin. Keskittyvät syömään pelkästään tien laitoja. Noiden kuvien tien reunojen katselukin aiheuttaa nälkiintymistä.
Ensinmäisen kerran minäkin tähän ikään suorittavalta kuulin, että hirvet syövät mäntyjä vain teiden laidoissa. Kyllä meidän hirvet aloittavat syönnin hoidetuissa taimikoissa vasta muutaman kymnmenen metrin päässä tiestä. Vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, ettei suorittava motokuski ole siellä taimikoiden sisällä käynytkään. Ei siellä kyllä käy hirvimiehetkään. Taimikoiden sisällä liikkuvat vain raivaajat ja joku eksynyt marjastaja.
Tuo minun alussa mainitsemani syöty taimikko sijaitsee aivan yleisen maantien laidassa vielä semmoisena pitkänomaisena suikaleena tien suunnassa. Ei siinä ole autoliikennekkään häirinnyt vaikka ei ole ollut elukoilla lainkaan näkösuojaa.
Olisikohan semmoinen 70 x 180 metrin istutusalue eli ihan siinä ohiajavien ihmisten silmäin alla taimet maistelivat.
ja tosiaan – kerrataan vielä – istutustaimet syötiin mutta luontaisesti syntyneet säästyivät jopa samoissa laikuissakin.
Samanlainen havainto luin pystykorvalla. Itsekin pyörin onkivapa kädessä, kun takastaja merkkasi vahingot. Kaksi kertaa olen tehnyt vahinkoilmoituksen ensimmäisen ja viimeisen. Samoin kävi tällekin taimikolle, istustustaimet (keskimäärin 1,5m pitkiä) oli vahingoitettu lähes kaikki, mutta alla oli siemensyntyisiä terveitä tulossa ja ne laskettiin ”kehityskelpoisiksi”. Korvaus oli 136€ /ha.
Mutta eihän niistä luontaisista tullut mitään täydennystä, kun kasvoivat isompien alla, isompien varjossa kasvaneina nekin syötiin myöhemmin. Olisi ehkä pitänyt päätehakata kaikki istutustaimet ja yrittää jatkaa tasakokoisilla luontaisesti syntyneillä.
Miten aiot jatkaa?
Minulla tuo syöty taimikko oli vain 0,4 metriä pitkä kun ne syötiin heti nuorena. Istutus 2017 ja hirvieläinvahingon arviointi 2019 joten luonnontaimikko ei ole paljon pienempi. Saatan, jos korona tai muu ei nujerra, käsitellä nuo syödyt pikku leikkurilla yksilöllisesti toivossa että saisi jonkinlaisen rungon. Mutkahan jää sinne lähelle maanpintaa. Tulee lyhyt lumppi. Ja syksyllä sitten aion voidella kaikki taimet Tricolla. Vahinko on tapahtunut, uutta istutusta ei tule eikä muuallekaan. Sen rauduskoivutaimikon käsittelen myös Tricolla jos sitä ei ole syöty uudelleen syksyyn mennessä. Molemmissa istutusalueissa on runsaasti koivunalkuja. Saa niistä jonkinlaista sekametsää kehitettyä. onneksi ei ole leipä eläkeläisellä kiinni metsänviljelyn onnistumisesta. Vieressä on reilu 9 hehtaaria harvennettua ja tuhkalannoitettua petäjikköä lihomassa tiheyhdessä 850-900 runkoa/ha. Siitähän se tili tehdään eikä kestä kovin kauankaan jos tuhkalannoituksen kasvunlisäyspuheet pitävät paikkansa. Onhan siinä jo reilut 1100 kuutiota varttumassa. Seitsemän kuution hehtaarikasvulla siinä olisi seitsemän vuoden päästä 1630 kuutiota ja vuonna 2034 olisi puupääomaa 2070 kuutiota ja lähes kaikki tukkia.
Olen laskenut eri kasvunarvoilla matrisin josta näkee että esimerkiksi 9 m3/ha kasvulla tukki? puuta olisi jo 2377 kuutiota. Arvo semmoisella 50 euron kantohinnalla jo noin 120 000 euroa. Kun osaa tehdä taloudellisia laskelmia kuten minä osaan, niin voi ennustaa jopa tulevaisuuttakin. Sitä en tiedä olenko minä tiliä kuittaamassa kun ikää on silloin 88 vuotta. Joku sen kuitenkin kuittaa.
Paljonko oli taimikoiden pinta-ala? Entä tapahtumahetki?Vuosi ,vai 10 vuotta sitten?
Tämän päivän hirviriskit voi käydä tarkistamassa alueittain luken sivuilta.
Edellinen kysymys Planterille
Noin kymmenen vuotta sitten, mäntytaimikoiden pinta-ala oli noin 10 ha. Kun oli tarkastettu istutettu osuus 2,5 ha, ajoin tarkastajan sillä mittakepillä pois taimikosta, kun sanoi ettei siihen luontaiseen osuuteen saisi korvausta, kun seassa näkyy oleva riittävästi kunnollisiakin taimia….parin vuoden päästä ei enää ollut.
Tunnen kyllä oman metsäni tuhoriskit paremmin kuin Luke, eikä enää kiinnostakaan. Taimikkojen teko on omasta puolestani taputeltu, sillä hirvet eivät ole vähentyneet, lisäksi on tullut kamala määrä valkohäntäpeuroja ja naapuritkin istuttavat kuusta, joten mäntytaimikon perustaminen on ikäänkuin ruokintapaikan teko.
Suurimmassa osassa maatamme hirvitilanne on muuttunut merkittävästi kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta. Viimeisen kolmen vuoden aikana hirvikanta on ollut rajussa laskussa. Tavat käsitellä taimikoita ovat samaan aikaan kehittyneet suuntaan ,jolla vahinkoja voidaan ehkäistä ennakolta. Tuloksista on yksi laaja-alainen esimerkki yllä näkyvissä kuvissa. Ymmärrän kyllä varsin hyvin ,miltä tuntuu ,kun kovalla työllä aikaan saatu taimikko tuhoutuu. Ei kai liene käynyt lopulta niin ,että ajettuasi vahinkoja tarkastaneen virkahenkilön kepillä käpälämäkeen ,annoit samalla toiminnallasi samansisältöisen viesin myös alueesi hirvestäjille. Tämän seurauksena ovat kiertäneet maasi kaukaa. Ei tupata ,kun ei tykätä.
Hyvässä hengessä on tehty yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa. Ei ole hirvituhotarkastajan vika, jos ministeriö on laatinut tarkastusohjeet, joilla ei korvata todellisia vahinkoja.
Tarkastajalle totesin, ettei meidän kannata ajaa peräkkäin kahdella autolla tarkastettavaan kohteeseen, kun samasta suunnasta lähdettiin. Hain hänet toimistolta, tarjosin päivällä eväät, kahvit ja ajoin pois (autolla en kepillä) päivän päätteeksi takaisin toimistolle. Saattoi olla, että kuittasi vielä kilometrikorvauksetkin. Tyytyväinen oli.
Eräs kaivinkonekuski teki niin halvalla hommia, etten käsittänyt miten kannattaa. Pakko oli viedä konjakkipullo, kun juttujen mukaan tärpätti maistui. Sanoi ettei näin ole koskaan ennen käynyt. Suhteet pitää hoitaa, yleensä porkkanalla. Keppiä ei käytetä metsästäjiinkään, ainoastaan ”riistaherroihin”.
Suorittava porras: ”Viimeisen kolmen vuoden aikana hirvikanta on ollut rajussa laskussa.”
Näin kerrottiin vuonna 2012, 2016, 2019…
Niinhän se menee metsästäjien arvion mukaan. Jos ne arviot pitäisivät paikkansa ja kaadettaisiin hirviä määrä, jonka metsästäjät ovat kaataneet ja haluavat kaataa, olisivat hirvet tapettu kolmessa vuodessa sukupuuttoon. Ihan metsästäjälehdessä asia on otettu esille:
https://aijaa.com/BSMCji
Aikaisemmin ehdotin vapaata hirvenmetsästysoikeutta metsänomistajille. Metsästystutkinnon suoritus, jos ei ennestään ole. Käytettyjä hirviaseita saa halvalla.
Perustan heti hirvenlihaan erikoistuneen kaupan jos tuo toteutuu. Kyllä lähtee minulta rahanpuute ja asiakkailta nälkä. Pari osaaikaista nylkijää ja lihanleikkaajaa voisi saada paikan. Kuten täältäkin ilmenee niin asiakkaita kyllä piisaisi.