Metsänhoitoa korvessa

Aiemmin käsittelemätön joskus ojitettu korpi (1,3 ha), karumman laidan mustikkaturvekangas, ojat ummessa, mutta puusto on haihduttanut. Kaadoin hieskoivut maahan lahoamaan ja tein niistä tekopökkelöitä. Toiveissa on, että mustikka alkaa marjoa. Koivut olivat iältään yli 60 v, niiden kasvu olematon. Jäävä puusto saa muuten nyt olla. Tällainen rasi maassa suojelee kanalintupoikueita pedoilta hyvinkin seuraavat 20 vuotta.

Kommentit (45)

  1. pihkatappi

    Tuo onkin mukava kuulla, että maahan rydöksi kaadettu puusto onkin tärkeä elinympäristö. Usein on tuntunut että se ei miellytä ketään. Nostelithan risut pois muurahaispesien päältä, minulla nimittäin sellainen sisäsyntyinen tapa että kaikista pienimmät ja vaatimattomimmat yritetään huomioida. Sama juuri kanalintujen lymyilypaikkojen suhteen, usein kaatuneen puun juurakon noustessa ylös kasvaa paljon pientä lehtipuuta juurakon ympärille ja siellä on kanalinnun lymypaikka. Fsc sertifikaatissahan kaikki maapuiden ympärykset pitäisi jättää metrin matkalta raivaamatta, mutta tuo juurakon kohta on helpommin ymmärrettävissä, kun näkee että se on suojapaikka.

  2. Mikäpäs siinä.Hyvä noin jos omistaja on tyytyväinen.
    Annas olla kun klusterin moto-yrittäjä (EI myhistyksen..!) on paksun lumen aikaan harventanut tureikkoa johon on jäänyt tuollaiset kannot ja tekemättömät puut on sotkettu telan alle??!
    Isot kuvat MT:ssa ja hinausuhka käräjille.

  3. pihkatappi

    Onkohan nuo kannot tulevia tintin pesä pökkelöitä. Maallikko tekisi hiukan korkeampia pökkelöitä.

  4. Tekopökkelöitä? Aivan liian lyhyitä tekopökkelöiksi. Tuollainen hävityksen kauhistus sopisi hyvin jos ajattelisi perustaa luonnonsuojelualueen, talousmetsässä tuollaista tappiolliseen tuottoon johtavaa toimintaa ei ymmärrä.

  5. pihkatappi

    Nämä olisi hyviä kuvia vaikkapa luontolehteen, miten talousmetsässä voi huomioida monimuotoisuutta ja vaikkapa niitä kanalintuja tinttien lisäksi. Saattaisi sielläkin lukijoilla olla mielipiteitä pökkelöiden pituudesta ja maaston kulkukelposuudesta, jos kohta jotkut ylistäisivätkin.

  6. Tämä turvemaan kuvio on kaukana metsäteistä. Tässä voisi harjoittaa sitä jatkuvapeitteistä metsätaloutta. Osalla kuviota kasvoi pinotavarakokoista kuusta koivujen ahdistamana. Koivut poistamalla kuuset voivat lihoa ainakin yhden tukin rungoiksi. Sitä kautta tulee kuitattua nyt menetetty jonkinlainen kantorahatulo.

    Joku saa tämän aikanaan päätehakata. Kiertoaika saa olla tässä paljon yli sata vuotta. En ala koskaan harjoittamaan nykyistä metsätaloutta, jossa kiertoaika on männiköissäkin 60 vuotta.

    Yhden metrin kanto kelpaa kolotiaiselle vielä hyvin. Tiedän mistä puhun. Puolitoistametrinen olisi ehkä parempi, mutta on vaikeampi ja vaarallinen tehdä. Osa näistä kannoista tietenkin kantovesoo.

  7. Kulkeeko tämän työn tekijä vielä vapaana?

  8. Sitä minäkin ihmettelin!

  9. Visakallo

    Tässä tuntee itsensä kovin köyhäksi, kun näkee mitä joillakin on vaaraa tehdä!

  10. Mietiskelin, että oppivatko pedot tunnistamaan sellaisen paikan, jossa saalista on usein tarjolla. Siis käyvätkö ensiksi katsastamassa Lintumiehen ”suojapaikan”? Siis kääntyykö hyvä tarkoitus itseään vastaan?
    Minun silmille tuo näyttäisi harvennuskohteelta, josta poistaisin hontelot männyt. Tietysti pienen kohteen puiden myynti saattaa olla mahdotonta.
    Jos olisin päätynyt kaatamaan koivut, niin en olisi kaatanut kaikkia vaan jättänyt muutaman, jolloin olisi saattanut syntyä uusi kuusitaimikko niiden alle.

  11. Ei tuo nyt puun tuoton kannalta niin kovin kummoinen tappio ole. Isoimpiin aukkoihin olisin itse jättänyt muutaman koivun pystyyn jo senkin takia, että haihduttavat vettä paremmin kuin havupuut. Mutta jos ei ole liian märkää , niin muiden puiden kasvu paranee vähän ja korvaa koivujen kasvua.

  12. Tuon pihkatapin ehdotuksen vois kyllä just just ymmärtääkin. Mutta kuten todettu että ”on kaukana metsäteistä” ja jos kuvia ei omistaja lähettele, ei sinne piiperotkaan ikinä uskalla eksyä.

  13. Periaatteena on, että poistetaan tuottamaton puusto eli ns. löysä pääoma. Sitten päätetään, mitä poitetuille tedään. Noin 15 mottia kaadoin maahan. Kuljetusmatkaa lähimmälle tielle olisi ollut yli 500 metriä. Siitä vielä puuliiteriin 3 km. Hieskoivu pysyy turvemaalla sitkeästi hengissä vaikka sata vuotta, mutta ei tuota vuosikymmeniin enää mitään. Koivu on tässä vaiheessa metsässä metsänhoidollisessa mielessä roskapuu. Voi olla, että alkaa paikka vähän nyt lisää soistua. Toisaalta juuri siten voi alkaa tulla sitä kuusen taimiainesta maahan.

    Esimerkiksi supikoira on varsin kömpelö eläin. Metsiin kaikkialle avatut ajourat ovat sille kuin valmiita polkuja. Luultavasti ainakin se karttaa pitkään tällaista ryteikköä.

  14. Olen kyllä sitä mieltä että tuo ei ole mikään kanalintujen suojelukuvio. Kuviossa pitää huomioida myös hyvä pakenemismahdollisuus. Minusta tuossa ei sitä ole. Jos 15 mottia on vain poistuma niin onko tarpeen tehdä mitään.

  15. Niinpä niin, siinä tavoitellaan monia muitakin asioita. Mutta antaa olla. Tämä on vähän väärä foorumi.

  16. Visakallo

    Jos on nähnyt noin paljon vaivaa tuottamattomien puiden maahankaatoon, niin eikö olisi ollut järkevämpää tehdä koko alueeseen kunnollinen harvennushakku ja jättää siinä tarvittavat pökkelöt pystyyn? Olisi luonnonhoidon ohessa tullut hieman rahaakin.

  17. Mottimasa

    Kuitupuun arvottomuudesta puhutaan, mutta sain viimetalven hankinta (kuitu/energiahakkuusta) 125 kiintoa n.4000€ kaikkien kulujen jälkeen. Myin pystyyn tukkivaltaisen 250 kiinnon aukon jossa n.25 kiintoa kuitua sain siitä n.12 000€. Sama määrä hankintakuitua olisi siis 8000. Mielestäni 4000 ero tukin ja kuidun välillä on varsin pieni.
    Tuossa on toki hyvin pienestä määrästä kyse, mutta kuva ihmetyttää todella mitä on tuolla metsän raiskauksella on haettu, tintit eivät noin lyhyeen kantoon pesi, korkeintaan joku toukka ja sieni, mustikkaa tuohon saa odottaa 100 vuotta, supikoira on enemmän peltojen asukki kuin korpien, kanalintu ei tuosta hyödy. Moni kiroaa tuon läpi pyrkiessään. Ei jatkoon.

  18. Mottimasan linjoilla sitten niin sata kuin olla voin. Kyllä meitä näköjään joka lähtöön metsissä taaplaa, voi hyvä jessus sentään!

  19. Niin se on tuo kaikkien kulujen jälkeen vähän tulkinnanvaraista. Paljonko laskee itselle palkaksi? Sitten voi verrata pystykauppaan.

  20. Mottimasa

    Kun ei tee hakkuita leipätyökseen, vaan harrastuksena omaksi ilokseen ja liikunnan kannalta ei tarvitse omalle työlle maksaa palkkaa, eikä pyrkiä koviin päivätuloksiin, ainoastaan tilillä näkyvä merkitsee. En pyörälenkille lähtiessäkään ajattele paljonko 2 tunnin lenkki maksaa omasta ajasta, sehän on harrastus. Ja maksaisipa itselleen kuinka kovaa palkkaa tahansa niin raha jää aina itselleen, mutta vieraalle maksettaessa sama kuin kaivoon heittäisi.

  21. Edelleen juuri noin kun Mottimasa edellä toteaa.

  22. Hyvän tilin olet tehnyt, kun 125 motin kuitu/energiapuusta 4 k€ .
    Keskihinta 32 € bruttona. Entäs moottorisahan bensat ym. ja metsäkuljetuskulut ? Kaikki harrastukset maksaa mutta jotain kulujakin tulee hankintasavotassa väkisin, joita ei voi ohittaa , jos verrataan kannattavuutta pyatykauppaan. Energiapuulla hyvä hinta siellä päin, jos saa yli 3 kymmppiä tienvarressa. Täällä päin saa tuskin 2 kymppiäkään.

  23. Mottimasa

    Sai siitä kuidusta 35€ ja energiapuusta hakeyrittäjä maksoi 26€, mhy olisi maksanut 21€. Alle 5 kiintoa oli tukkeja. Ajo ja hakkuu kulut n. 400. Ei se kovin paljoa alle 4000 jäänyt mikä oli siis noin hinta samoin kuin pystykaupan hinta.

  24. Osakkeenomistajana on mukavaa kun ihmiset harrastavat osinkojeni eteen. Puu on taas tänään halpaa ja voi illalla hyvillä mielin kallistaa päänsä tyynyyn.

  25. Mottimasa

    Toiset harrastavat pyöräilyä ja tukevat pyörätehtaiden osinkojen saajia, toisille on henki ja elämä hikoilla moottorisahan kanssa, siitä saa vähän palkkaakin. Nyt on kuidun hinta puonnut 30 tietämille.

  26. MIISU4F

    Luultavaksi kuvien otsikko olisi toiminut paremmin LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HOITOA metsässä.

    Lahoava koivu maapuunahan on erittäin tavoiteltu! Moni kääpälaji ja harvinainen kuoriainen tarvitsee lahoavaa lehtipuuta.

    Mitä olen raivannut, niin kaatuneissa lehtipuissa on isoja kääpiä ja paljon koloja. Tikat hakanneet ötököitä. Muurahaiset alkaa jossain vaiheessa pesiytymään niihin.

    Ihmisen silmä on tottunut liian siistittyyn ja kliiniseen näkymään. Tuollainen rytö kyllä on monimuotoisuudelle oikein hyvä.
    Mitä sitten, jos koivuista olisi muutaman energiapuu/polttopuu-roposen tai hyödyn saanut. Jos aloittajalla ei ole halua tai tarvetta nyt muutoin harventaa metsäänsä, kai se on hänen oma asiansa.

    Koivut olisivat vieneet paljon ravinteita ja energiaa pystyssä ollessaan kasvunsa lopettaneinakin. Nyt niistä tulee ravinteita takaisin maahan. Jos metsässä kulkija ei osaa kiertää muutamaa kaadettua runkoa, on kulkijassa vikaa. Huonojalkaisten ei ehkä kannata lähteä samoilemaan, voihan tulla vastaan ihan tuulenkaatorytöjäkin..

    Mieluummin varmasti lehtipuuta poikki ja maapuiksi kuin havupuita, kun havupuista leviää ennen kuivumista kirjanpainajat ja muut tuholaiset. Noissa viihtyy ne isojen petokoppiaisten lajit, joka syö muiden puiden tuholaisia pois.

  27. Voihan sitä rahojaan kulkeissaan metsään heitellä jos sitä liikaa tuntuu olevan. Siitähän tuossa kyse on. Lehtipuukuitu on lähes saman hintatason tavaraa kuin havupuunkin joten hienoa että jollain on tuohon touhuun varaa. Mottimasan hinnat hankintana pitää paikkaansa joten aika touhua on. Kyllähän tuolla matkalla jota lintumies mainitsi vielä kannattaa tienvarteen kuskata. Ehkä enempi kyse metsästäjän mainosluonteisesta tempusta. Kun ei osaa edes tekopökkelöitä tehdä. Kyllä firma ainakin minulle teki huomattavasti korkeammat pökkelöt. Koivu vie ja tuo ravinteita tuon ikäisenä aika tasapainoisesti. Tekee hyvää lehtihumusta puiden hyödynnettäväksi. Lehtipuuvastaisuus tuossa toiminnassa paistaa ja todella tylysti. Hakkuussahan olisi aivan samaa maatumaan jäänyt oksista ja latvuksesta. Yksi tekopökkelö oikean korkuisena tuollaiseen pienaukkoon toimisi huomattavasti paremmin ja maisema jäisi kuljettavaan kuntoon.

  28. MIISU4F

    Kenen siellä tarvitsee kulkea?

    Elikot pärjää kyllä. (Elikot pärjäisi kyllä maailmassa ilman ihmistä paremmin) Tekopökkelö ja maapuut on molemmat arvokkaita elinympäristön rikastajia. Maapuitten seassa voi jänönpoikasetkin lymyillä kanalintujen lisäksi. Kyllä lintu kuin lintu tuolta pakoon pääsee tarvittaessa.

    Sehän onkin mukavaa, että joillain metsänomistajilla näemmä on varaa jättää paljon lahoa maapuuta! Jotenkin kaikki ovat niin ahneita ja nuolee palstat puhtaaksi kaikesta.

    Joskus saisi jäädä reilumpia jättöryhmiä. Maapuu ei ole pökkelöä huonompi ollenkaan. Tuohonhan syntyy aikojen saatossa myös uusia puita ja voi toimia iäisesti säästöpuuryhmän paikkana. Ei siitä tarvitse kulkea eikä pidäkään ajaa läpi eikä saada taloudellista tuottoa. Eiköhän tuolla metsiä riitä käveltäväksi.
    Kysymyshän on monimuotoisuudesta ja lehtilahopuun määrän lisäämisestä ko palstalla. Hänellä on lehtipuita ollut siellä tähän asti muhevoittamassa vuosikymmeniä. Olishan syysmyrksykin voinut katkoa tai kaataa vanhat koivut.

  29. MIISU4F

    Tein tien varressa taimikonhoitoa, missä koivut oli katkottu tuollein tapeiksi, tosin rungot viety korjuussa pois. Niin yhden tuollaisen kannon sisus oli lähes kokonaan hävinnyt ja juurenniskassa oli iso kolo. Sisälle oli kimalaiset tehneet järjettömän ison pesän. Sitä ei auttanut jäädä kauaksi aikaa ihmettelemään. Kimalaiset rauhaarakastavia kun ovat, eivätkä helposti pistä, olivat kuitenkin hermostuneet raivuustani siinä lähellä, niin kuvaa en jäänyt ottamaan. Niitä tuli sekä juurenniskan kolosta, että pesän katon kautta.

  30. Mites Miisun aika äärijyrkkään ideologiaan mahtuu että itse raivaa niitä puskia työkseen siisteiksi metsien aluiksi? Itse jotensakin miellän tuon vastakkaiseksi mielteeksi siihen mitä tekee työkseen. Olisikohan metsänomistaja mielissään jos esimerkiksi raivauksella tekisit tällaisen raiskion työmaallesi. Taikka jopa työnantajasi.

  31. Gla

    Nuo pökkelöt kelpaa aikanaan hyvin hömötiaiselle. Itsekin olen joskus tuo mittaisia lahoja koivupöllejä pystyy nostellut ja sitonut puihin kiinni. Ei siis kannata vähätellä niitä ja kun itse tekee, pitempien tekopökkelöiden katkominen alkaa olla vaarallista.

    Maahan kaadettujen rytöjen merkitystä luontoarvoille en ole osannut koskaan edes ajatella. Ainoastaan lahopuun osalta ja joskus olenkin raivauksissa yms. yhteyksissä pyyhkäissyt ylöspäin sojottavia oksia rungoista pois kulkemisen helpottamiseksi. Täytyy tässäkin asiassa miettiä, kannattaako ajattelutapaa korjata. Toisaalta jos risut tarjoaa suojaa, sehän kannattaa kääntää talousmetsien eduksi. Harvennuksilla ja rästikohteiden raivauksissa tavaraa kohtalainen määrä kertyy.

    Näissä kuvissa tuskin rahan arvoista määrää olisi maahan kaadetuista kertynyt, joten taloudellisuuden kannalta nykyinen ratkaisu tuskin on huono. Tuollaista raivaustahan tekee varsin nopeasti, joten ajallisestikaan kyse ei ongelmasta ole. Motolle tuo olisi ollut varsin tuottamaton työmaa ja kun rahaa ei olisi tullut, kannattaa miettiä koneiden jätettävälle puustolle aiheuttamien vaurioiden riskiä suhteessa hyötyyn.

    Kiinnostava ajatus siis kaiken kaikkiaan. Valmista mielipidettä ei minulla kuitenkaan tuon sotkun luontoarvoista lahopuuta lukuunottamatta ole.

  32. Visakallo

    Emme tiedä ko. alueen kokonaispinta-alaa, mutta kuvan perusteella valtapuina olevilla mänyillä näyttäisi olevan harvennus-, tai siemenpuuhakkuun tarve. Tuollaisenaan kuvan metsä ei kovin paljoa edelleenkään tuota, vaikka kasvunsa lopettaneet koivut on lyöty maahan. Näkemykseni voivat tuntua yksipuolisilta, mutta se taas johtuu siitä, että olen palstan keskustelijoista niitä harvalukuisia, joilla metsä on elinkeino.

  33. MIISU4F

    Jees V: Kyllä pomo varmaan ihmettelisi, jos raivaussahalla saisin 60 vuotiasta koivua ketoon =D =D

    Tottahan taimikot raivataan kasvukuntoon aina huolellisesti mutta säästöpuuryhmät jätetään käsittelemättä. Olen parhaillaankin töissä varhaisperkuu -palstalla, missä jo hakkuissa jätetty isohkohaapa/koivu/harmaaleppäryhmä ja josta kaatunut valtava koivu. Ihailin jättimäisiä kääpiä ym siinä. Tikat rouhineet reikiä. Raivataan siitä ympäri kyllä. Toki vaikka sopivaan kohtaan saa jättää vaikkapa pihlajan tms sopivan siihen maapuunkin viereen, linnut tykkää.

    Yksi istutuskuvio, jonka uudisalanraivasin, tänä vuonna istutin; niin keskellä on toistakymmentä järkälemäistä haapaa. Viime vuonna haavat oli pystyssä, nyt oli jo pari kaatunut ja onpa kaunista maapuuta!! Kauriit ja jänöt järsineet kuoret ja varmasti kestää vuosikymmeniä maatua. Haapa ja isot raidat on parhaimpia monimuotopuita.

    Kyllä meidän työnantajalla on lisäksi tuplasertifikaatit, jotka ohjaa tekemistä. Metsänhoitoa tehdään monimuotoisuus mielessä ja suojellaan paljon siellä, missä on järkevä suojella. Joka hehtaaria kohti pitää olla tietty määrä erikäistä/kokoista jättöpuuta ja saa olla maapuutakin. Mitä vain kivaa palstalta löytyy. Itse en tee suunnittelutöitä mutta raivatessa ennakko- ja uudisala varsinkin omilla huomioilla ja teoilla on suuri arvo ja merkitys jatkossa.
    Löytyy taimikoistakin kohtia, missä voi harjoittaa pienimuotoista monimuotoisuuden varjelua.
    Metsät omistaa yhtiö, joten ei tule yksittäisten metsänomistajien suunnalta koskaan painetta mihinkään tekemiseen.

    Minähän olen entinen äärivihreä mutta metsäalan koulutuksen ja viisitoista vuotta alalla olleena, olen oppinut, jotta metsänkasvatus ei ole vain yhden puun hoitoa. Saa ja voi ja pitääkin jättää monimuotoa. Esim tänä vuonna nauhoitin suojele-säästä nauhaa muunmuassa tammiin, metsälehmusryhmiin ja vanhoihin pihlajiin, ettei metsä-tai muokkauskone aja yli ja merkintä tulee myös työkarttoihin. Voi JeesV–tietäisitpä kuinka ankara olen raivaushommissa mutta jättöryhmä tms jätetään järjellisiin kohtiin kasvatettavan puuston siitä kärsimättä.

    Minusta on hienoa, että yksityiselläkin metsänomistajalla on nykyään vapaa kädet tehdä omia valintojaan metsänhoidossa. Taloutta tai luonnonhoitoa painottaen, ihan kuinka vain. Ja jos oikeasti on varaa jättää ylimääräistä luonnolle, on positiivista.

  34. Gla

    Harvennustarvetta tosiaan näyttäisi olevan. Mutta koska kuviolla on myös erirakenteisuutta, aukkoa tai siemenpuuhakkuuta en tekisi, vaan antaisin puuston tasaantua harvennuksen avulla. Mutta edelleen voi spekuloida maahan kaadetyujen osalta. Omistajan tavoite on täyttynyt ja kun nyt harvennusleimikossa olisi jäljellä pääasiassa järeää mäntyä, saattaa kantohinta olla korkeampi kuin jos koivut olisi kuuluneet kauppaan. Tietysti kertymä jää pienemmäksi, mutta vaikutus euroihin todennäköisesti aika pieni.

  35. En nyt sitten tiedä mikä on kuvan hämäystä mutta kuuskymppistä noista koivuista ei käsittääkseni saa aikaan. Jos puoletkin on ikää. Kuvasta päätellen aivan normaalia kuitukoivua jota nyt vetelee lähes millä vain kättä pidemmällä. Lahovikaahan ei näy joten nuoresta koivikosta kyse. Kuuskymppinen olisi ränsistynyttä kuivalatvaista ja puoliksi lahoa tuollaisessa paikassa. Vaikka yleinen metsän ikä olisi kuuskymppiä kaikki puusto ei välttämäti sitä ole.

  36. MIISU4F

    Oli se nuorempaa tms. en ala saivartelemaan tuon asian kanssa.

    Lehtimaapuita ja lahopuuta tarvitaan.

  37. Jota tulee kyllä runsaasti aivan tavismetsänkäsittelylläkin.

  38. Visakallo

    Asun aivan lehtipuuvaltaisen vanhan suojelualueen vieressä. Eri kokoista lahoa pökkelöä ja erilaisia kolopuita siellä riittää niin pystyssä kuin maassakin. 3500 m2 tontillamme on yhdeksän linnunpönttöä, joissa tänä kesänäkin oli kaikkissa asukkaat. Pönttöjä puhdistaessani tulin hieman miettelijääksi. Onko linnutkin tulleet meidän ihmisten tavoin niin mukavuudenhaluisiksi, ettei luonnonmukainen ympäristö enää kelpaakaan niille, vaan halutaan asua mukavammin ja vaivattomammin? Pöntöt ovat keskenään samanlaisia, mutta niiden sisustuksesta löytyi huomattavia elintasoeroja. Useimmissa pesän materiaalina oli sammalta ja heinää, joissakin rakennusvillaa, mutta yksi olikin sisustettu lähes pelkästään untuvilla!

  39. Visakallo oikeassa, kyllä lintu valitsee lähes sata aina ihmisen tekemän pöntön asunnokseen ennemmin kuin pökkelön. Olen tuon mökin nurkissa niin hyvin nähnyt. Nyt vasta sain omalle tontille pesiviä kun yhden pöntön tein omenapuuhun. Se varattiin het ja sieltä lähti onnistuneesti penikat maailmalle. Kolopökkelöitä olen jättänyt jo aiemmin mutta niihin mitään ole ilmestynyt. Tein jopa moottorisahan laipan kärjellä nakertaen yhteen koivupökkelöön kolonkin valmiiksi mutta eipä ole kelvannut. Rastaat kyllä löytää pesäpaikkansa mutta valitettavasti yleensä mökin ulkorakennusten kurkihirsien päältä nekin.

  40. Noissa kolopökkelöissä on sekin hupaisuus ettei ne aina lähde pehmenemään vaan kasvamaan uudeleen. Minulla lähes tukkikoon pökkelö kasvaa jo uutta latvaa kyljestä lähteneessä uudesta kasvusta. Taitaa olla aika tuurikauppaa jos joku lintu noista joskus jotain hyötyy. Viekää ennemmin pönttöjä metsiinne. vaikka harvempi tintti siellä metsässä pesii kuten ei varmasti tuossa kuvan mukaisessa ympäristössäkään. Metsien reunat ja mieluummin asutuksen lähistöt. Niissä ne linnut elelee.

  41. Visakallo

    Aloittaja toivoi mustikan marjovan alueella jatkossa. Se vaatisi kyllä koko puuston harventamista. Mustikka menestyy parhaiten hoidetuissa, ajallaan harvennetuissa metsissä. Mitä hoitamattomampi, sitä vähemmän löytyy marjoja ja sieniä. Täysin luonnontilaisissa metsisissä ei juuri kerättävää olekaan.

  42. Mottimasa

    Moottorisahalla saa aivan turvallisesti tehtyä parimetrisiä pökkelöitä kun tekee hyvän lovin ja sahailee toiselta puolelta sopivasti, lopuksi saha pois ja vängällä kampeaa nurin, olen näitä tehnyt jonkuverran. Asukkaita ei vain tule, mutta pönttöjä kun vie niin aina pesii

  43. Gla

    Visakallon kommenttiin tarkennus luonnontilaisten metsien mustikoista. Luonnontilaisuus ei ole lriteeri, vaan tiheys. Luonnontilaiset metsät ei läheskään aina ole tiheitä, mutta hoitamattomat talousmetsät yleensä ovat.

  44. Gla :n kanssa samaa mieltä. Kun pienimmät puut on kaadettu, korjuun kustannus alenee n. 1 – 1,5 € kuutiolta. Harvennuksessa se ero vastaisi melkein noiden 15 motin koivukuitupuiden kantohintaa. Jos ei ole esim. tarvetta tai mahdollisuutta tehdä koivupuista klapeja, niin voihan ne jättää vaikka supien haitoksi.

  45. Aika touhua on tämä raiskio.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat