Mitä tehdään jatkossa?

Kyseessä on turvekangas. Siis ohutturpeinen suo on ojitettu ja alkanut kasvaa hyvin mäntyä. Kuviolle tehty ensimmäinen harvennus talvella 2021. Metsäsuunnitelman mukaan puut ovat 75-vuotiaita.
Kuvio kasvoi aluksi hitaasti, mutta muutamana viime vuotena kasvu näyttäisi kiihtyneen.
Minulle arvoitus miten tuollainen uudistuisi luontaisesti ja paljonko puita voisi/pitäisi olla.
Kelo ja kanto taitavat olla ajalta ennen soistumista?

Kommentit (17)

  1. Olisko tuosta tarkempia tietoja? Milloin ojitettu, paljonko puuta nyt, tukkiprosentti?

  2. Ikää n 75 v. Ojitettu n 1975. Puuta nyt n 120 m3/ha. Tukki% ennen harvennusta oli 25. Nyt selvästi suurempi.

  3. Heikkokasvuinen varputurvekangas voi olla melko hankala uudistettava . Ei ainakaan luontaisesti lähde juuri mitään , jos ei muokata , ja jo muokauskin voi olla liian kallis investointi. Jos saisi päätehakkuun jälkeen hieskoivikon alkuun , niin sen alle voisi syntyä sitten seuraava havupuusukupolvi itsekseen. Laikuttainen lannoitus ja kylvö/luont. voisi olla yksi mahdollisuus saada nopeutettua uudistumista, jos innostusta riittää.

  4. Eipä se mikään tuottavuuden huippukohde ole. Ojituksen vaikutusta ei pysty tosin laskemaan ilman tietoa, minkälainen puusto ennen ojitusta tuossa oli. Jos alkupuusto olisi ollut harvennuspoistuman suuruinen, niin puutahan se olisi puskenut kolmisen mottia vuodessa ojituksen jälkeen. On se tietysti kitumaata enemmän, mutta niin vähän, että esim. keinollista uudistamista ei kannata edes harkita. Muutama siemenpuu ja uudistustoimet olisivat siinä.

    Jos taas luottaa 75-vuotiaan puuston kasvunlisäykseen, niin lannoitus voisi tuossa kohtaa tulla kysymykseen, kun kasvunlisäys olisi pitkälti tukkipuuta. Jos tuon ikäinen puusto ei reagoisikaan lannoitukseen tai puusto on suunnitelmassa ilmoitettua vanhempaa, niin lannoituskin voi olla hukkainvesstointi.

    Ehkä pitää vaan hyväksyä, että metsissä on noita heikkotuottoisiakin alueita. Toisaalla enemmän ja toisaalla vähemmän.

  5. Ojathan tuossa on eläkeiässä, toki todellinen kunto ei tässä selviä. Ojitusmätästys ja luontainen/ tehostaa kylvöllä jos tuohon haluaa panostaa. Omat riskinsä siinäkin taimien selviämisen kanssa.

  6. Siemenpuut, muokkaus ja tehostaa kylvöllä. En tiedä onko taloudellisesti kannattavaa mutta uskon että maapohja saattaa muokkautuu ajankanssa paremmin puuta kasvavaksi. Olispahan silloin puuaines valmiina.

  7. Nykyinen metsä on syntynyt luontaisesti jo ennen ojitusta. Kyllä
    luontainen uudistus onnistuu jatkossakin, ovathan olosuhteet nyt aiempaa paremmat. Kasvu näyttää vielä kohtuulliselta. Siis antaa olla tuollaisena ja kun uudistuksen aika koittaa siemenpuut alueelle, hakkuun jälkeen maanmuokkaus ja odottelua. Siemeniä voi heitellä varoilta avuksi.

  8. Katselin kantoja. Ojituksen jälkeen läpimitta on tullut usein kaksinkertaiseksi, parhaimmillaan 3-kertaiseksi. Siis ojitus on tehonnut hyvin.
    Ainakin osa ojista toimii hyvin. Hirveää motivaatiota niiden perkaukseen ei yleensäkään ole. Saati sitten, kun asustetaan kesäisin alavirran puolella.

    Lähinnä mietiskelin tuhkalannoittamista. Kovin opimistinen en olisi luontaisesta uudistumisesta. Minulla on toinen tosin rehevämpi kohde, johon istutettiin männyt mättäisiin 2 vuotta sitten. Ne voivat hyvin, muttei luonnontaimia ole tullut juuri lainkaan.

  9. Onko muuttuma vai todellakin kangas? En osaa laskea noita kannattavuuksia mutta luulisi että noin nuori metsä kannattaa kasvattaa vielä kymmeniä vuosia varsinkin turvemaalla. Jos muokataan ja istutetaan ja pari kertaa harvennetaan vesakot pois jne, kumpi tuottaa euroja enemmän seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana, kasvatus vai uudistaminen? Yllättävän voimakkaita esakoitumista ovat saaneet aikaiseksi matästämällä ja uudelleen ojittamalla, hirvet tykästyneet istutustaimiin jne. Onko se metsäasiantuntijoilta pois jos esittäisivät laskeölman kysymykseesi mitä kannattaa tehdä?

  10. Suunnitelman mukaan turvekangas, mutta varmaan paikoin myös muuttumaa. Tietysti tarkoitus onkin kasvattaa käuan. Tuollaiset rämeet taitavat olla suometsien yleisin suotyyppi ja siksi peraatteessa kyselin.
    Tietysti myös siksi, että onko näkemyksiä tai kokemuksia tuhkalannoittamisesta

  11. Vähän hatusta vetäistynä vois sanoa, että koska ojituksesta on noin kauan, ja kasvu on alkanut elpymään vasta vähän aikaa sitten, niin ei ole kuivatus enää toiminut kunnolla mutta puut hahduttaneet sitten jo niin hyvin että kasvavat paremmin. Turvekangasta ollut tod. näk. mutta alakanut sitten soistumaan uudelleen .

  12. Olisiko siis tuhkalannoituksen pakikka? Minus oleellista on, ettei sitä soistumista päästäisi alkamaan uudelleen.

  13. Voisi tuhkalla olla hyvä vaikutus kasvuun. Lisää haihdutusta joten kunnostusojitukseen ei ehkä ole tarvetta sen jälkeen pitkään aikaan.

  14. ”..Minulle arvoitus miten tuollainen uudistuisi luontaisesti ja paljonko puita voisi/pitäisi olla..:”
    Harvennuksen jälkeen riittävässä valossa ajo-uriin yleensä sikiää männyn taimet.
    Kun aluetta uudistaa, miksei korjuukoneilla voisi ajaa sammal ja kuntta litteäksi tiivistyen aina raideleveys kerrallaan tasaisesti koko alueen? Kuin ajo-urilla tehdään ”muokkaus”. Siemenpuut tai kylvö tai yhdessä.

  15. Siitähän sen näkee, kun seuraa jonkun aukontapasen taimettumista.

  16. metsä-masa

    Terveyslannoituksen tekisin tuhkalla, joka on terästrtty boorilla, käyttömäärä 4000-5000 kg / ha. Tuhkan vaikutusaika n. 15-20 vuotta, lannotus parantaa kasvuolosuhteita 1 luokan paremmaksi vaikutusaikanaan.

    Avohakkuun jälkeen uudistamisketju, kevytmuokkaus ja kylvö, kylvön voisi tehdä muokkauksen yhteydessä tai hankikylvönä, jos kuvio- on n. 5 hehtaaria tai suurempi.

    Turvekankaalla männyn juuristo on pinnanmyötäinen ja siten huono kestämään syksyn sateita ja myrskyjä. Tuulenkaatojen korjuu ojitetulta- alueelta on työkäs-savotta, kesäkelissä ojitus hidastaa siemenpuiden hakua ja talvella tuulenkaadot on lumen peittämiä !

  17. Niin no kysehän on oikeastaan turvekerroksen paksuudesta eli siitä, missä syvyydessä kaliumia sisältävä kivennäismaa on.
    Asiaa voisi tutkia lapiolla (esim. jostain ojanpenkalta/pohjalta) tai neulasnäytteellä, ennen kun tilaa lannoitteita. Yksi villi veikkaus olisi, että ensimmäinen kasvupyrähdys olisi tullut ojituksesta ja jälkimmäinen siitä, että juuret ovat tavoittaneet pohjamaan, kun juuret ovat kasvaneet pituutta ja lahonnut turvekerros on painunut kasaan.

    Typpituhkaa voi tietysti levitellä varmuuden vuoksi, niin kauan kun sitä vielä sattuu saamaan, itselläni on vähän epäilystä siitä, että tuotteen valmistus saattaisi loppua.

Metsänhoito Metsänhoito