Huippuosaajaksi en ilmoittaudu. Voisihan tuota kai raivurillakin koittaa, terävyys ja haritus kuntoon. Kuva ei ole ihan kuvaavimmasta päästä. Kelpo sekametsän ainekset tuossa lienee. Kuusia joutunee vähentämään reilusti ja samalla nuo ohuimmat koivun räipät pois. Mahd. ”aukkopaikkoihin” jättäisin koivuja ja tasaisesti kuusiakin. Oikean reunan pihlajiakin sinne tänne. Tekopökkelön aineksiakin luultavasti löytyy monen tyyppisiä.
Itse en ole vielä kokeillut ms:n kaatokahvaa, mutta harkinnut kyllä. Tuollaisissa kohteissa voisi olla hyvä raivurin kaverina/jälkeen. Joskus olen tehnyt polttorankoja (ha:n peräkärriin) tuon tyyppisestä metsästä, jos on sattunut tuommoinen ”unohtumaan” tien viereen.
Työtä tässä on. Onneksi syvemmällä vähän helpompaa. Ajattelin aihetta vähän laajemmin,kun metsämme on ajautumassa ”monimuotoisempaan” tilaa niin kenellä on vara korjata tämä virhe. Yksittäiseltä metsänomistajalta kyllä, kun ei laske työlle hintaa. Vieraalla teetettynä kallis.
Paksuoksainen risukarhimallin mäntykin kaatuu r-sahalla kun sahaa useammalta puolelta. Polttopuuksi nuo ylisuuria oksia kasvavat ylispuut , jos niitä ei kovin paljon ole pystyssä. Muuten näyttäisi olevan kuuselle sopiva kasvupaikka joten niistä ja koivuista voisi saada sopivan tulevaisuuden metsän.
Eipä tuossa muuta voi kuin suosia ylimpia latvuslerroksia ja niittää välipuut sekä alikasvos pois että koneellinen puunkorjuu on joskus mahdollista. Olettaen että tämä kuva kertoo lahjomattomasti koko kuvion tilanteen.
Sikari. Ei kai se ihan niin mene, että tuo kuvassa on monimuotoisuutta ja viimeiseen asti sliipatut ei ole. On siinä harmaan sävyjä välissä.
Mo:t kyllä hoitaa ”ilmaiseksi” omalla työllään. Motiiveja voi olla monia: mukavampi silmälle, parempi kasvukunto, jne. Ainakin omissa kohteissa (usein ryteiköt ilman noin isoja mäntyjä) olen ajatellut että kun sen NMH:n tekee vaikkapa sekametsää tavoitellen nyt, niin helposti 15-20 v saa tintit siellä aika rauhassa pesiä ennen kuin seuraava moottorikäyttöinen laite samaan kohtaan tulee.
Suhteellisiahan nämä monimuotoisuudet on, ainakin osittain. Jos omasta näkökulmasta tuollainen olisi tarpeeksi pienialainen, antaisin kokonaan olla. Jos ”iso”, saattaisin silti jonkun nurkan jättää rauhaan. Suurimmksi osaksi laiskuuskysymys. En ryhtyisi tuosta ”kunnostamisesta” maksamaan: saanto saattaa jäädä aika vähäiseksi ja miten kovaan iskuun se siitä loppupelissä muuttuisi. Jos sen ajattelee supertehokkuuden kautta niin sitten varmaan tarttee ”rajumpaa” käsittelyä. Jos ympäristöasiat kiinnostaa niin siinäkin on vielä niitä sävyjä.
Vieraalla teetetty raivaus on kallista. Mutta yksi ve. on tehdä vain välttämättömin ennakkoraivaus korjattavien puiden tyviltä ja e-puukorjuu sen jälkeen. Jäävä puusto säilyy paremmin kuin rytistelemällä risukon seassa motolla sokkona. Pikkumotolla ja sen lyhyemmällä puomilla näköetäisyys säilyy parempana kuin norm. moton 10-11 m ulottovuudella ja 20 m ajouraväleillä.
Eihän tuo kuvan perusteella näytä erityisen pahalta. Jos kohde on Kemera-kelpoinen, ei vieraalla teetettynäkään ole erityisen kallis, kun verottajakin vielä sponsoroi osaltaan. Kuusivaltaiseksi varmaan jää ja koivuja sekapuuna. Räkämännyt nurin!
Puukin ohjeilla leimikko säilyy kokonaan ilman vaurioita ,kun ei ole sellaisille kysyntää. Vielä vähemmän ,jos rupeaa korjuukaluston suhteen liian ronkeliksi. Parempi antaa olla noineen ja antaa perikunnan päättää seuraavasta liikkeestä 40 vuoden kuluttua. Silloin odottaa kuituvaltainen päätehakkuu.
Raivurilla pienet ensin kenttään ja sitten kyykkymotolla/kahvoilla sopivaan asentoon. Itekseen tuo ei tietysti tuu, mutta puuta sen verran että on varaa valita jätettävät. Mukavan sekametän saa
Kemeraa ei vielä saa. Käytetty edellisen omistajan aikaan. Suorittava ei tiedä puunkasvusta mitään,jos tätä vielä 40v kasvattaa ja saa vain kuitua? Toki ei varmaan muutkaan tiedä,että tarvitaanko edes sitä.
Soon paljon paremman näkönen jo nyt, kun on tehty ed. mainituilla ohjeella. Jos ei onnistu suorittavan mailla,niin muualla saattaa onnistua, ja onnistuukin.
Kemera käytetty edellisen omistajan aikaan??? Tehty ilmeisesti taimikonhoito energiapuun korjuuna noin 10 vuotta sitten ja tuossa on tulos. Hukkaan heitettyjä tukia . Jälki on tuommoista , etukasvuinen koivuviidakko repäistään pois taimikosta ja odotetaan muutama vuosi.
Äkkiseltään kuvan perusteella näyttää siltä, että aikoinaan kuuselle uudistaessa muu roju on jäänyt raivaamatta. Osa on nyt ylispuita.
Jos kuusikko on kehityskelpoinen ja riittävän tiheä : Koivuraipat ym. kenttään. Jos ylispuut eivät pilaisi kuusten latvoja, poistaisin ne eh:n yhteydessä.Osan tarvittaessa sahalla kaataen,karsien.
Ei huippuosaajan kommentti, mutta kyllä noitakin on tullut kapisteltua ja lopputulos vuosien saatossa korjaantunut kummasti. Sutta kanttuvei ja alkaa tukkimetsän tarpeet paljastua.
Nyt harventaa niin, että seuraava toimenpide on tehdä motolla harvennushakkuu. Siihen taas liittyy joko tuon kuvion koko, kasvatettavien runkojen koko ja muut palstan kuviot. Täytyy siis koittaa harventaa niin, että seuraavaan hakkuuseen saa mielekkään leimikon. Hehtaarin tai parin ensiharvennus ei sellainen ole. Pitää saada muitakin kuvioita mukaan. Tästä kokonaisuudesta siis riippuu raivauksen harvennuvoimakkuus. Liian tiheäksi jätetty pitäisi harventaa liian aikaisin ja liian harvaksi jätetty voisi järeytyä, kun muita kuvioita jo pitäisi hakata.
Tosiaan, 225 mm raivurille on tuossa sopivaa työmaata. Hyvin kaatuu sellaisetkin yksittäiset rungot, joiden ympärille ei sormet ylety.
Jos tuosta saa jätettyä kasvatuskelpoisen sekametsän, ei luontoarvoja tarvitse enempää miettiä tai jättää osa alueesta käsittelemättä. Hoidettu sekametsä on talousmetsässä erinomainen juttu luonnon suhteen.
Tuollaiseen raivaussahan kaa en lähde. Jos kuva jotainkin kertoo siinä on monenkin ajan poltinpuutarpeita ja jos ei ole anna kasvaa vielä. Mitään järisyttävää tuossa ei ole eikä tule.
Yksi kuva kertoo vähemmän kuin viisi kuvaa. Tekisin tuohon ns. ennakkoraivauksen ja koneellinen energiapuuhakkuu parin vuoden kuluttua. ”Metsä tehdään niistä värkeistä, mitä on käytettävissä, eli siihen tulisi täystiheä sekametsä. Polttopuita ei varsinaisesti kannata kasvatella, niitä tulee aivan riittävästi normaalilla aikataulullakin sivutuotteena. Jokainen polttopuukuutio on pois ainespuun määrästä, jos metsä on hoidettu asianmukaisesti.
Jätkän kanssa samalla linjalla, ettei metsänkasvatus voi olla vain omien polttopuiden kasvatusta. Jos kyseessä olisi pihametsä lähellä tai jos olisi oma lämpölaitos niin asia olisi tietenkin toisin.
Kun on yli 23 vuotta ollut hakelämpölaitos, eihän sillä polttopuun kasvatuksella vain sitä varten voi olla järkeä. Kourassa valmiina jo oleva latvus muun hakkuun yhteydessä karsittuna on kaikista vähätöisin. Oksat ja neulaset ovat hyvää ravintoa metsiin, puuaines talteen.
Noinpa juuri mehtäukko. Mutta nyt olikin kuvan puuston tarpeen ja teon arvioinnista kyse. Mielestäni kuva kertoo pitkään villinä kasvaneesta palstasta ja siitä kyllä poltettavaa irtoaa. Itsekkin kaadan nyt tuollaista vain maahan kun kuljetusmatka on turhan pitkä kotiin. Lähempääkin löytyy.
Onhan sikarin kommentti tosi ja suomihan on oikein hölmöläisten luvattu maa. Miksi hävittää esim. hyvä toimiva öljylämmitys sähkölämmityksen tieltä? Kun yllätykset kuitenkin ovat juuri sähkön riittävyys ja hinta. Joka alkaa kummasti kuumottaa kolmenkymmenen asteen pakkaskelissä. Se öljy olisi siellä tankissa kuitenkin se varma toimija.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Eipä tuosta yhdestä kuvasta juuri tolkkua saa mutta ihan normaali nuoren metsän kunnostus tai ennakkoraivaus.
Huippuosaajaksi en ilmoittaudu. Voisihan tuota kai raivurillakin koittaa, terävyys ja haritus kuntoon. Kuva ei ole ihan kuvaavimmasta päästä. Kelpo sekametsän ainekset tuossa lienee. Kuusia joutunee vähentämään reilusti ja samalla nuo ohuimmat koivun räipät pois. Mahd. ”aukkopaikkoihin” jättäisin koivuja ja tasaisesti kuusiakin. Oikean reunan pihlajiakin sinne tänne. Tekopökkelön aineksiakin luultavasti löytyy monen tyyppisiä.
Itse en ole vielä kokeillut ms:n kaatokahvaa, mutta harkinnut kyllä. Tuollaisissa kohteissa voisi olla hyvä raivurin kaverina/jälkeen. Joskus olen tehnyt polttorankoja (ha:n peräkärriin) tuon tyyppisestä metsästä, jos on sattunut tuommoinen ”unohtumaan” tien viereen.
Työn iloa!
Pauli
Samaa mieltä edellisten kanssa. Noista on tullut parsittua metsiä. Herkästi vaan jää ylitiheäksi.
Työtä tässä on. Onneksi syvemmällä vähän helpompaa. Ajattelin aihetta vähän laajemmin,kun metsämme on ajautumassa ”monimuotoisempaan” tilaa niin kenellä on vara korjata tämä virhe. Yksittäiseltä metsänomistajalta kyllä, kun ei laske työlle hintaa. Vieraalla teetettynä kallis.
Paksuoksainen risukarhimallin mäntykin kaatuu r-sahalla kun sahaa useammalta puolelta. Polttopuuksi nuo ylisuuria oksia kasvavat ylispuut , jos niitä ei kovin paljon ole pystyssä. Muuten näyttäisi olevan kuuselle sopiva kasvupaikka joten niistä ja koivuista voisi saada sopivan tulevaisuuden metsän.
Eipä tuossa muuta voi kuin suosia ylimpia latvuslerroksia ja niittää välipuut sekä alikasvos pois että koneellinen puunkorjuu on joskus mahdollista. Olettaen että tämä kuva kertoo lahjomattomasti koko kuvion tilanteen.
Sikari. Ei kai se ihan niin mene, että tuo kuvassa on monimuotoisuutta ja viimeiseen asti sliipatut ei ole. On siinä harmaan sävyjä välissä.
Mo:t kyllä hoitaa ”ilmaiseksi” omalla työllään. Motiiveja voi olla monia: mukavampi silmälle, parempi kasvukunto, jne. Ainakin omissa kohteissa (usein ryteiköt ilman noin isoja mäntyjä) olen ajatellut että kun sen NMH:n tekee vaikkapa sekametsää tavoitellen nyt, niin helposti 15-20 v saa tintit siellä aika rauhassa pesiä ennen kuin seuraava moottorikäyttöinen laite samaan kohtaan tulee.
Suhteellisiahan nämä monimuotoisuudet on, ainakin osittain. Jos omasta näkökulmasta tuollainen olisi tarpeeksi pienialainen, antaisin kokonaan olla. Jos ”iso”, saattaisin silti jonkun nurkan jättää rauhaan. Suurimmksi osaksi laiskuuskysymys. En ryhtyisi tuosta ”kunnostamisesta” maksamaan: saanto saattaa jäädä aika vähäiseksi ja miten kovaan iskuun se siitä loppupelissä muuttuisi. Jos sen ajattelee supertehokkuuden kautta niin sitten varmaan tarttee ”rajumpaa” käsittelyä. Jos ympäristöasiat kiinnostaa niin siinäkin on vielä niitä sävyjä.
edelliseen: Pauli
Vieraalla teetetty raivaus on kallista. Mutta yksi ve. on tehdä vain välttämättömin ennakkoraivaus korjattavien puiden tyviltä ja e-puukorjuu sen jälkeen. Jäävä puusto säilyy paremmin kuin rytistelemällä risukon seassa motolla sokkona. Pikkumotolla ja sen lyhyemmällä puomilla näköetäisyys säilyy parempana kuin norm. moton 10-11 m ulottovuudella ja 20 m ajouraväleillä.
Eihän tuo kuvan perusteella näytä erityisen pahalta. Jos kohde on Kemera-kelpoinen, ei vieraalla teetettynäkään ole erityisen kallis, kun verottajakin vielä sponsoroi osaltaan. Kuusivaltaiseksi varmaan jää ja koivuja sekapuuna. Räkämännyt nurin!
Puukin ohjeilla leimikko säilyy kokonaan ilman vaurioita ,kun ei ole sellaisille kysyntää. Vielä vähemmän ,jos rupeaa korjuukaluston suhteen liian ronkeliksi. Parempi antaa olla noineen ja antaa perikunnan päättää seuraavasta liikkeestä 40 vuoden kuluttua. Silloin odottaa kuituvaltainen päätehakkuu.
Raivurilla pienet ensin kenttään ja sitten kyykkymotolla/kahvoilla sopivaan asentoon. Itekseen tuo ei tietysti tuu, mutta puuta sen verran että on varaa valita jätettävät. Mukavan sekametän saa
Kemeraa ei vielä saa. Käytetty edellisen omistajan aikaan. Suorittava ei tiedä puunkasvusta mitään,jos tätä vielä 40v kasvattaa ja saa vain kuitua? Toki ei varmaan muutkaan tiedä,että tarvitaanko edes sitä.
Soon paljon paremman näkönen jo nyt, kun on tehty ed. mainituilla ohjeella. Jos ei onnistu suorittavan mailla,niin muualla saattaa onnistua, ja onnistuukin.
Kemera käytetty edellisen omistajan aikaan??? Tehty ilmeisesti taimikonhoito energiapuun korjuuna noin 10 vuotta sitten ja tuossa on tulos. Hukkaan heitettyjä tukia . Jälki on tuommoista , etukasvuinen koivuviidakko repäistään pois taimikosta ja odotetaan muutama vuosi.
Veikkaanpa että raapaistu vain se kemera muttei energiaa.
Äkkiseltään kuvan perusteella näyttää siltä, että aikoinaan kuuselle uudistaessa muu roju on jäänyt raivaamatta. Osa on nyt ylispuita.
Jos kuusikko on kehityskelpoinen ja riittävän tiheä : Koivuraipat ym. kenttään. Jos ylispuut eivät pilaisi kuusten latvoja, poistaisin ne eh:n yhteydessä.Osan tarvittaessa sahalla kaataen,karsien.
Eipä tuo työtä kummempaa…
Raivuriin 225 tuplahammasterä ja antaa soittaa. Itse kun tekee niin saa sellaisen jäljen/metsän millaisen haluaa…
Ei huippuosaajan kommentti, mutta kyllä noitakin on tullut kapisteltua ja lopputulos vuosien saatossa korjaantunut kummasti. Sutta kanttuvei ja alkaa tukkimetsän tarpeet paljastua.
Nyt harventaa niin, että seuraava toimenpide on tehdä motolla harvennushakkuu. Siihen taas liittyy joko tuon kuvion koko, kasvatettavien runkojen koko ja muut palstan kuviot. Täytyy siis koittaa harventaa niin, että seuraavaan hakkuuseen saa mielekkään leimikon. Hehtaarin tai parin ensiharvennus ei sellainen ole. Pitää saada muitakin kuvioita mukaan. Tästä kokonaisuudesta siis riippuu raivauksen harvennuvoimakkuus. Liian tiheäksi jätetty pitäisi harventaa liian aikaisin ja liian harvaksi jätetty voisi järeytyä, kun muita kuvioita jo pitäisi hakata.
Tosiaan, 225 mm raivurille on tuossa sopivaa työmaata. Hyvin kaatuu sellaisetkin yksittäiset rungot, joiden ympärille ei sormet ylety.
Jos tuosta saa jätettyä kasvatuskelpoisen sekametsän, ei luontoarvoja tarvitse enempää miettiä tai jättää osa alueesta käsittelemättä. Hoidettu sekametsä on talousmetsässä erinomainen juttu luonnon suhteen.
Muuten edellisten linjoilla, mutta lisäksi tinteille tekopökkelöitä koivuista.
Tuollaiseen raivaussahan kaa en lähde. Jos kuva jotainkin kertoo siinä on monenkin ajan poltinpuutarpeita ja jos ei ole anna kasvaa vielä. Mitään järisyttävää tuossa ei ole eikä tule.
Yksi kuva kertoo vähemmän kuin viisi kuvaa. Tekisin tuohon ns. ennakkoraivauksen ja koneellinen energiapuuhakkuu parin vuoden kuluttua. ”Metsä tehdään niistä värkeistä, mitä on käytettävissä, eli siihen tulisi täystiheä sekametsä. Polttopuita ei varsinaisesti kannata kasvatella, niitä tulee aivan riittävästi normaalilla aikataulullakin sivutuotteena. Jokainen polttopuukuutio on pois ainespuun määrästä, jos metsä on hoidettu asianmukaisesti.
Jätkän kanssa samalla linjalla, ettei metsänkasvatus voi olla vain omien polttopuiden kasvatusta. Jos kyseessä olisi pihametsä lähellä tai jos olisi oma lämpölaitos niin asia olisi tietenkin toisin.
Kun on yli 23 vuotta ollut hakelämpölaitos, eihän sillä polttopuun kasvatuksella vain sitä varten voi olla järkeä. Kourassa valmiina jo oleva latvus muun hakkuun yhteydessä karsittuna on kaikista vähätöisin. Oksat ja neulaset ovat hyvää ravintoa metsiin, puuaines talteen.
Noinpa juuri mehtäukko. Mutta nyt olikin kuvan puuston tarpeen ja teon arvioinnista kyse. Mielestäni kuva kertoo pitkään villinä kasvaneesta palstasta ja siitä kyllä poltettavaa irtoaa. Itsekkin kaadan nyt tuollaista vain maahan kun kuljetusmatka on turhan pitkä kotiin. Lähempääkin löytyy.
Nopeasti kääntyi Jeessin kelkka. Ennen siihen meni aina kolme vuotta!
Tähän tahtiin, jos sähkön hinta nousee niin maalämmön hyöty menee kalliiseen sähköön. Polttopuukin saattaa tulla vielä arvostukseen.
Onhan sikarin kommentti tosi ja suomihan on oikein hölmöläisten luvattu maa. Miksi hävittää esim. hyvä toimiva öljylämmitys sähkölämmityksen tieltä? Kun yllätykset kuitenkin ovat juuri sähkön riittävyys ja hinta. Joka alkaa kummasti kuumottaa kolmenkymmenen asteen pakkaskelissä. Se öljy olisi siellä tankissa kuitenkin se varma toimija.