Motokuskin ratkaisu

Koivun toinen haara korkealta poikki. Herättää kaksi kysymystä:

1. Miksi katkaistaan toinen haara, jonka seurauksena jäljellejäävä haara lahoaa?

2. Miksi katkaistu noin korkealta?

Kakkoskohtaan voisin arvata, että ajatus on ehkä ollut että laho leviää hitaammin elävään haaraan kun katkaistaan korkealta. Näitä oli muitakin hakkuulla.

Taustalla näkyy motokuskin toinen ratkaisu, 20cm paksun haavan kaato ja pätkimättä jättäminen.

Kommentit (19)

  1. Voi olla niin , että motolla ei saa tuon lyhyempää kantoa tehtyä.
    Mutta molemmat pois tai sitten jätetään molemmat pystyyn.
    Erään kunnan asemakaava-alueella on harvennettu rantapuita samalla tyylillä. Ei oikein toimi .

  2. metsä-masa

    Onko harvennuksen puusto ollut aukkoista ja harvaa, koska kasvatettava runko on haluttu jättää lahon riskilläkin täyttämään pohjapinta-alaa ?

    Poistettava runko pitkään kantoon on varitoimi, kuljettaja varoo ylisahausta.

    Onkohan haavan käsittely ollut egoajattelua ?

  3. suorittava porras

    Kun tuon homman tekisi jo taimikkovaiheessa ei tarvitsisi päivitellä konemiehen ratkaisua. Itse otan nykyään molemmat tai ei kumpaakaan. Kuvan puu joko kaatuu ennemmin lumen painosta tai tarpeeksi lahottuaan myöhemm

  4. suorittava porras

    …myöhemm

  5. suorittava porras

    …myöhemmin.
    ..viestit karkaa ennen aikojaan

  6. Jos siinä aukkopaikka on niin kai siinä kuidun kasvattaa?

  7. Tuo korkea kanto johtuu siitä että kuski ei halunnut kouran tekemää kolhua jäävään puuhun. Kuski halusi että toinen puu on sellainen että sen voi jättää. Tuon olisi voinut tehdä myös niin että napilla kouran terät auki ja sahaus samalla. Mutta silloin ei toimi ylisahauksen raja vaan saha olisi todennäköisesti tehnyt naarmun jäävään puuhun. Noin minäkin tein kun halusin toisen jättää. Monesti noita kakshaaraisia oli niin paljon että oli pakko alkaa niitä jättämään. Parempihan se olis että molemmat voisi ottaa mutta aina ei ole mahdollista että tiheys ei liikas kärsi. Eihän sillä ole väliä onko kanto liian pitkä tai lyhyt. Eipä sillä ole merkitystä toisen puun ikään.

  8. Olisi vain vetänyt molemmat samalta kohtaa. Olisi heti mettänomistaja käsittänyt että V….taa nyppiä laihoja koivuja! Sehän tuntu olevan minullakin ääni koneen ja miehen. Ennemmin vedettiin 20m-20m ala kolmelle surkealle männyn saitalle kuin yhtään raudusta jotka alalla oli. Kaikki vedettiin pois ja siellä on maastossa jäänyt kuituna nekin.

  9. Ei ole konekuski ollut hereillä, kun on opetettu metsien käsittelyä. Kyllä aina kuusella ja koivulla on vain kaksi vaihtoehtoa: Molemmat, tai ei kumpaakaan.
    Kun motolla saa haaran max 10 sentin tynkään, niin ihme on, jos ei paripuuta saa tehtyä yksirunkoiseksi nätimmin, vaikka päin PCeetä sekin on.

  10. Mottimasa

    Kyykkymotolla tuon haaran olisi katkaissut aivan tuolta tyvestä poikki ja toinen jäisi kasvamaan, sen pienen mahdollisen lahon mikä ei estä kuidun syntymistä tai 90% täysin terveen 35€ koivukuitu kiinnon tuolta paikalta korjaisi 40 vuoden päästä ennemmin kuin katsoisi paikalla aukkoa. Mitä nuita on katkonut niin ainakaan vielä 20 vuotta myöhemmin viereinen kaveri ei ole ollut laho.

  11. Olet jätkä oikeassa että kumpikin olisi joutanut ottaa pois. Mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Jos alueella on riittävästi hyvänlaatuisia yksittäisiä koivuja tai muita puita niin ilman muuta kumpikin pois. Tein paljon harvennuksia joissa oli sellaisia metsiä että istutettu kuusikko oli kuollut koivujen alle kun taimikonhoidot olivat jääneet tekemättä tai olivat huonosti tehty. Sitten kun piti metsä tehdä tällaisista koivuista niin jotenkin se oli hoidettava. Yksi konsti oli kuvanlainen ratkaisu.

  12. Niin vielä. Kyllä sillä motolla saa sen kannon 10 cm tynkään. Mutta vaarana on ylisahaus tai sitten puun kolhiminen. On eri asia katkaista kaadetun puun haara 10 cm pätkään kun kaataa kaksihaarainen puu ilman toisen puun kolhua. Tämä kuski oli varmistanut ettei ainakaan kolhuja tule eikä sahaa vahingossa jäävään puuhun. Se on myös totta että manuhakkuussa tuon saa helposti lyhyempään kantoon ilman vaurioita.

  13. Minulla oli vastaava tehty kuuselle ja vioitettu vielä jäljelle jäävää. Kaadoin itse sitten jääneen haaran syyspakkasilla ja kuorin moottorisahalla.

  14. ”Kyykkymotolla tuon haaran olisi katkaissut aivan tuolta tyvestä poikki ja toinen jäisi kasvamaan, sen pienen mahdollisen lahon mikä ei estä kuidun syntymistä tai 90% täysin terveen 35€ koivukuitu kiinnon tuolta paikalta korjaisi 40 vuoden päästä ennemmin kuin katsoisi paikalla aukkoa. Mitä nuita on katkonut niin ainakaan vielä 20 vuotta myöhemmin viereinen kaveri ei ole ollut laho.”

    En mitenkään jaksa uskoa, että tuollainen ratkaisu olisi millään tapaa perusteltavissa. Metsikkö ei varmasti ole tuon yhden koivun varassa, tai jos on, niin se on todella pieni. Niin pieni, että siinä ei ole ollut tilaa kahdelle.
    Kun kaikki – Lukuunottamatta Jeessiä – takuulla käsittävät, että tuossa nuo kaksi ovat kasvaneet yhteensä saman verran litroja kuin siinä kasvava yksinkin, niin miksi?
    Jos ja kun alueella on useita tuollaisia ”Paripuita”, niin onko muka järkevämpää rassata kaikista toinen pois, vai joka toinen pari pois? Minusta samaan tulokseen pääsisi molemmilla tavoilla, mutta ilman lahon mahdollisuutta. Puuthan tulevat kuitenkin olemaan kuitua.

  15. Tuosta jääneestä saa kuvassa vaikutelman aika suorasta koivusta. Joten ei se automaattisesti kuiduksi jää. Voi hyvin varttua tukiksi asti.

  16. Mottimasa

    Tuossahan on päädytty ottamaan toinen pois, todennäköisesti on ollut huono. Nuitahan saattaa kasvaa 5 samassa nipussa ja hyvä kuusentaimikko alla, yksi niistä viidestä voi olla lähes tukkiainesta ja loput neljä jättiläisen kiikkutuolin jalkoja latvat lähes maassa, miksi tehdä aukko paikalle jossa mahtuu hyvä puu kasvamaan lisää litroja? Vai jättäisitkö kaikki 5 kasvamaan ja tuhoamaan alta kuusikon? Tuossa näyttää tuo kaadettu haara olleen hyvin kallellaan.

  17. Mottimasan kanssa samoilla linjoilla. Yleensä eivät näytä lahoavan, kun ovat kuitenkin omilla juurillaan olevia puita. Vai ovatko kantovesoista kehittyneitä?! Jos ovat, ja herkkiä lahoamaan, niin kai siinä kantopinnassa se laho näkyisi.

    Loppuvuodesta tein 2-harvennusta kuviolla, jonka ensiharvensin alkuvuodesta 2001. Apteerasin poisjoutavasta rungosta tyvitukin puun ollessa pystyssä ja vasta lunta polkiessani havaitsin, että avain kyljestä 18 vuotta nuorempi Burl on kaatanut nätisti toisen männyn. Mänty ei toki lahoa ota helposti, mutta pessimistisimpien näkökantojen mukaan puun olisi pitänyt kaatua jo monta kertaa vuosien saatossa lumikuorman alla.

    Sittemmin ensiharvennussavottani ovat painottuneet erikoiskohteille, joiden teko koneellisesti olisi vaikeaa. Eli mm. palstat, joissa on paljon puuryhmiä. Kun taimikon perustaminen on mennyt heikosti, on samoille juurille jätetty kaksi-kolme koivua tai mäntyä, jotta tavoitteellinen taimikon tiheys on saavutettu. Jos ottaa kaikki paikalta, tulee tehdyksi avohakkuu ja jos jättää joka toiseen kohtaan molemmat, kaatuvat ne vielä varmemmin myöhemmin, kuin jos tasaisesti otettaisiin toinen tai kaksi kolmesta pois.

    Konetyön jälki vaihtelee paljon näissä tilanteissa. Viimeisen viiden vuoden aikana toisessa ääripäässä on savotta, jossa jopa 40 cm etäisyydellä kaadettavasta puusta laippa oli yltänyt pystyynjätettävän rungon keskelle ja nämä oli kyllä luonnonolosuhteet kaataneet seuraavana talvena. Kymmeniä runkoja hehtaarilla. Toisessa ääripäässä taas hakkuu viime kesältä, jossa kylki kyljessä kasvaneista rungoista toinen oli otettu lyhyeen kantoon lähes millimetrintarkasti niin, että kaatosahaus oli katkennut kuoreen – joko kaadettavan tai pystyynjäävän. Näitäkin niin tiheässä, ettei tuurista voinut olla kysymys.

    Ilmeisesti koneet ovat erilaisia. Joissain karsintaterillä tai syöttörullilla tehdyn paksuusmittauksen mukaan maksimisahaussyvyys rajoitetaan katkaisemaan puu juuri ja juuri, toisissa taas automatiikka ei ole apuna ja sahaus on tehtävä ”käsivaralta”. Ja kuskin ammattitaito ja asenne tärkeimmät seikat.

    Panulle vielä terveiset: Hakkuukoneen kuljettaja on toiminut juuri oikein. Pystyynjäävä puu on säilynyt ehjänä ja siitä tulee melko varmasti vaneripuu.

  18. ”-Tuossahan on päädytty ottamaan toinen pois, todennäköisesti on ollut huono. Nuitahan saattaa kasvaa 5 samassa nipussa ja hyvä kuusentaimikko alla,”

    Kovin ovat pieniä vielä nuo kuusentaimet. (Eivät näy)
    Jos on kyse samassa juurakossa kasvavista männyistä, niin juuret eivät ole toispuoleiset, vaan jälkeenjäänyt runko käyttää myös poistuneen männyn juuristoa.
    Panun kuvassa jälkeenjäänyt koivu on tyveltään liian lenko vaneritukiksi ( vähintään puolentoista metrin pituisia suoria sorvipölliksi sopivia osia) Samoin siinä on noin silmien tasolla selkeästi runkovika, joka ilmeisesti esiintyy lahovikana rungon sisällä.
    Jos koivut lähtevät samasta juurakosta, on selvää, että lahoaminen alkaa heti.

  19. Jätkä: viimeksi kun vaneritukkia tein, laatuvaatimusten mukaan lenkouden maksimimäärä taisi olla 3 cm/m yli 25 cm puulla ja 1,5 cm/m pienemmällä. Mutta juuri tässä puutavaralajissa taitaa mitta- ja laatuvaatimusten vaihtelu ja niiden käytännön soveltaminen olla kirjavinta.

Puukauppa Puukauppa

Keskustelut

Kuvat