Pentti Kurjen blogin innoittamana haen mielipiteitä kuvien kuvion mahdollisista tulevista toimenpiteistä. Metsään.fi ehdottaa heti tehtäväksi ensiharvennusta. Omaa toimintaani ohjaa metsätalouden kannattavuus. Siksi en olisi tuohon ehdotukseen tarttumassa.
Kyllä se harvennusta kaipaa. Olkoon ensimmäinen tai viimeinen, mutta metsä on jäänyt hoitamatta ja toinen vaihtoehto harvennukselle on avohakkuu.
Kerrankin aivan jätkän kannoilla. Ensiharvennus ilman muuta.
Koivut näyttää melko huonoilta, pois vaan. Ja jälkimmäisen kuvan perusteella myös kuuset pois.
Mikähän aloittajalla on mielessä, jos ei harvennus ole vaihtoehto?
Harvennusta tuo on siis kaivannut jo kauan sitten. Kysymys kuuluukin, että pysyvätkö puut pystyssä harvennuksen jälkeen? Itse suhtaudun siihen epäilevästi.
Tukkiahan tuosta ei ole koskaan paljoa odotettavissa. Kuitua kyllä kasvaa. Miettisin sitäkin vaihtoehtoa etten tee nyt mitään ja uudistan kohteen joskus myöhemmin.
Jos moton kuljettajalla jonkinnäköistä silmää jättöpuiden suhteen on niin kannattaisi ainakin ensin yrittää harvennus ja jos siitä alkaa tulla tuhoa perään niin kaikki pois.
Kuvien perusteella kaikki nurin, jos hinnat vain tuntuvat nyt sopivilta.
E-puun päätehakkuussa varmaan saa nyt 20,00 m3 aika helpolla.
Koivut pois ja nopeasti. Kuusissa on ainakin yli puolet vihreänä. ei vielä pahasti myöhässä. Männyistä ei oikein näe.
Lähinnä tässä kuviossa on kyse siitä, onko kasvattaminen taloudellisesti järkevää. Minusta puut ovat kasvatuskelvottomia. Siksi harventaminen ei ole vaihtoehto. Kyseessä on pieni ostopalsta alueella, jossa tehoisan lämpötilan summa on noin 830 vuorokausiastetta ja korkeus merenpinnasta on 260 metriä. Puutahan tuo korpikuvio on puskenut mitä on pystynyt. Järeytymään se ei luonnon harventamana ole päässyt.
No ei ne ainakaan tuossa asennossa kasvatusta ole hylkineet. Jos kerran metsä on sen voi pitää tuollaisenakin. järeytyyhän se tuossakin asennossa. Pelkän kuitumetsän päätehakkuu on aika köykäinen vaihtoehto. Kevyt harvennus auttaisi vahvistumista jäämäpuustolle. Paljon ei uskalla ettei tuho ala. Voihan siellä jokunen hyvä laatumännyn runkokin olla vaikkei kuviin paljon ole sopinut. Mänty ei niin helpolla kippaa varsinkin kun ei ole kuin latvatupsu. Mutta oma kokemuskin kertoo että mänty toipuu yllättävän hyvin kasvuun kun tila ympärillä edes jonkinkin verran laajenee.
Aukoksi nyt tai myöhemmin ja uusi lähtö metsälle. Harventamaan en tuota itse noiden kuvien perusteellä lähtisi. Kuvien perusteella riukuuntunutta ja harventamalla teet vaan helposti kaksiosaisen päätehakkuun. Myyt ensin ison osan harvennushinnalla ja loput vasta 2-4 vuoden päästä aukon hinnalla kun lumi ja myrskyt runnelleet kuviota ja toteat että ei siitä enää mitään tule.
Toki jos tuollaista on joku 10ha ala niin menettely voi olla melko radikaali ja yrityksen harvennella metsää siinä tapauksessa ehkä ymmärtäisin.
Korpeen sopii tehdä kaistalehakkuu kunhan on vain sopivasti siemensato tulossa. Nyt on ainakin männyllä suurimmassa osassa maata. Siemenpankistakin tulee lisää taimia. Pohjoisessa tosin paksu turvekerros saattaa hidastaa taimettumista. Riippuu korven kosteusolosuhteistakin onnistuuko ilman maanmuokkausta.
Visainen tapaus. Noin korkealla on kohonnut lumituhon riski. Suojelualue olisi yksi vaihtoehto. Se lienee selvää että yläharvennus ei onnistu, eli vaihtoehtoina nuo edellä esitetyt, eli varovainen harvennus tai luontaiseen uudistamiseen tähtäävä hakkuu
Onhan nuo NIIN harvinaisia että suojeluahan se tosiaan pyytää, heh,heh! Kulmaan voisi laittaa toteemin: Suojeltu (museoitu)suomalaisen metsätyötaidottomuuden muistomerkiksi. (suorittavakin tykkäisi)
Ei tuossa ole erityisiä suojeluarvoja, vaan lepo sikäli mukana vaihtoehtona, jos uudistamiseen ei haluta sijoittaa. Jos halutaan sijoittaa, voisi tuossa toimia myös avohakkuu ja männyn konekylvö.
Jos puusto ei ole kovin vanhaa, voi koettaa tehdä ensiharvennuksen.
Harventamaan ja heti, mutta ei mitään ponssea tuonne ajeta, vaan moottorisaha hommia, tuollaisesta ei koneella enää pystyssä pysyvää metsää tehä, lopputulos pitää olla vähän tiheänlainen. Oikea esimerkki siitä mitä ei saa hakata tiettyyn runkolukuun, vaan katsottava ennen ja jälkeen tilanne siten että pysyy pystyssä
Metsänhoidon yksi osuvin termi on: ”Metsänhoito on latvusten hoitoa”. Kuvien perusteella lähes kaikkien puiden latvukset on jo menetetty, joten harventamisessa ei ole mieltä.
Speksejä metsiköstä: ikä 74 v, runkoluku 1490, ppa 27, keskipituus 12 m, pinta-ala 0,7 ha. Yleensä ostan pelkästään päätehakkuumetsää, mutta tällä kertaa oli monimuotoisempi tila, jossa on lisäksi 0,7 ha entistä peltoa, jossa kasvaa paikoin vain vaivaiskoivua ja loput sitten päätehakkuuta.
Kenttuvei metsälle, laatu kuvien perusteella heikohkoa. Muutaman valiopuun jättäisin, jos vaan on . Kovin on ikääkin puilla, joten ei kahdeksankymppinen kuitumetsä ole nuoren veroinen elpyjä harventaenkaan.
Itse hakkaisin suojuspuu asentoon, jos merkkejä taimettumisesta. Kaikki kahden tukin puut pois ja huonolaatuiset havupuut. Asentoon jäisi vähän koivuja ja noita havupuita monen kokoisia. Eli 860 lämpösummalla kun ollaan. Toisaalta puun hinta vaikuttaa, eli mahdollisesti aukeaksi jos ei harvennustukki kunnolla kelpaa.
Mitkä kahden tukin puut? Keskipituus oli 12 m ja vanhahko ensiharvennukseen. Tuotos taitaa jäädä vaatimattomaksi teki niin tai näin. Korkeusasema alentaa lämpösummaa.
Tuon pinta-alan takiakin kaikki pois ja uutta tilalle vaikka kylvämällä tai sitten siemenpuita/reunapuustoa jättää tähteelle, jos niillä on vielä latvusta ja mahdoll. pysyä pystyssä (kuvion reunoilla/aukoissa) .
Hoitamattomana jo iän perusteella matalaksi. Laatu on toinen tekijä. Jos mäntyjä olisi riittävästi, niistä saisi jonkun lihotusmetsän, mutta nekään eivät pysyne pystyssä…Avo/harv. hinnoissa häviää mitä ”mahdollinen”?? kasvu olisi. Siihenkin mennessä uusi taimikko puskee uutta puuta pitkälle.
Visakallon linjoilla. Aukoksi vaan. Latvukset jo tuhoutuneet aika paljon.
Maantieteellisesti tuo on jossain Kuusamo – Ylitornio välillä. Tuolla voi operoida melko helposti ilman korjuuvaurioita ja tuulenkaadot 12 metrisessä hoikkalatvaisessa puustossa ovat melko harvinaisia. Avohakkuun jälkeen tulee uudistaminen ja 35 vuotta odotusta ensiharvennustuloon, joka ei kata uudistamiskustannusta. Eli jos tuossa mahdollista kasvattaa jonkinlainen tukkipuusto ja alle saada samalla ilmainen taimikko, niin kokeilisin, kasvakoot vaikka 35 vuotta. Voi olla ettei onnistu, mutta 0,7 ha poikkeava erikoiskuvio sopii ainakin minulle oikein hyvin.
Normaali ensiharvennus ikä olisi tuolla 260 mpy ilmastossa 40-50 vuotta, mutta ilmastonmuutos tätä kehitystä vauhdittanee.
Kiitos monipuolisista kommenteista. Minun housut ei kestä tulessa istumista, jotta lähtisin kokeilemaan harvennuksen onnistumista. Metsikön kuution kasvu vuodessa ei palkitse lepuuttamisvaihtoehtoakaan. Taitaa luonnonpoistuma viedä enimmän kasvun jo. Täytyy vain uskoa, että päätehakkuusta on sijoittaa vielä uudistamiseen.
Tuollaisen pinta-alan voi jättää tikkojen monimuotoisuusmetsäksikin.