Näin kesän alussa karhulla kiima-aika, liikkuvat urokset paljon ja päivälläkin. Saattavat myös olla arvaamattomia. Myös hölmöt tämänkevään eraukset saattavat kuleksia jopa asutuskeskuksissa
Suomalainen korven valtias on huomannut, että joku vastuuton hölmö on perustanut haitallisten vieraslajien ruokintapaikan hänen reviirilleen. Hän päätti purkaa sen. Nuolukivi nakataan pusikkoon ja ruokintapönttö pistetään päreiksi. Lopuksi hän tarkistaa, ettei läheiseen riistapeltoon ole kylvetty lupiinia. Hyvä meininki karhulla.
Karhu tuli ihan pyytämättä ja yllättäin kauriille pyyntitarkoituksessa viritetylle ruokintapaikalle. Onneksi tämä ei tuhonnut mitään. Toinen isompi kontio puolestaan tuhosi talviuniltaan herättyään pari muuta vastaavaan tarkoitukseen rakennettua ruokintapaikkaa täysin. Olisiko ollut parempi,jos kohteena olisi ollut roskasäiliöitä asumusten kupeessa tai jonkun mehiläistarhurin tuotantovälineet. Pari vuotta sitten karhu ehti pistää mehiläistarhurin varaston seinän pyäreiksi ennen,kun metsästäjät lopettivat mellastuksen ampumalla elukan hengiltä.
Tiedoksi vaan ,että mikäli pienten sorkkaeläinten ruokintapaikat kielletään, ei saalista saada puoliakaan nykyisistä määristä ja vahingot karkaavat hallinnasta täysin.
Eikös tuo ole hirvien ruokintapaikka ? Nuolukivi on sillä korkeudella, että alunperin hirviä varten näyttäisi olevan laitettu. Kävijät sitten on ketä sattuu alueella liikkumaan.
Kuvan lähettäjällä on valitettavasti virheellinen käsitys ruokintapaikan tarkoituksesta. Ymmärtääkseni kuva on otettu Keski-Suomessa, joka on valkohäntäpeuran levinneisyyden raja-aluetta. Tiheys lienee vielä maltillinen, alle kymmenen yksilöä tuhannelle hehtaarille. Näillä alueilla ruokintapaikkojen pääasiallinen tarkoitus on vahvistaa valkohäntäpeurakantaa auttamalla niitä selviytymään talven yli ja vahvoina keväällä tuottamaan runsaasti vasoja.
Laitan esimerkiksi vain yhden linkin, levinneisyyden raja-alueelta, miten toimitaan. Tiettyjä ruokintapaikkojen ympäristöjä rauhoitetaan kauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästykseltä. Kiintiöitä asetetaan metsäkauriille, joka ei vaadi pyyntilupaa. Aikuisia valkohäntäpeuroja rauhoitetaan jne…
Tämä ei oikein tue kuvan lähettäjän käsitystä ruokintapaikkojen funktiosta: ”Tiedoksi vaan ,että mikäli pienten sorkkaeläinten ruokintapaikat kielletään, ei saalista saada puoliakaan nykyisistä määristä ja vahingot karkaavat hallinnasta täysin.”
Tämä ruokintapaikkaa on perustettu nimenomaan pienille sorkkaeläimille pyyntitarkoituksella. Parin vuoden ruokinnasta ja kovasta yrityksestä huolimatta vasta yksi kaurispukki on saatu saaliiksi kuluneena keväänä. Jos ei olisi ruokintaa ,ei olisi saatu sitäkään eikä tietoa pienten sorkkaeläinten esiintymisestä. Metsästystilanteessa ei ole kohdattu pieniä sorkkaeläimiä lähes kymmeneen vuoteen. Kolaritilastoissa ne kuitenkin pitävät paikkakunnalla piikkipaikkaa kirkkaasti hirviä isommilla lukemalla. Lupia on ollut tarjolla reilusti ,mutta käyttöasteet jääneet 30%:n tuntumaan. Pienten sorkkaeläinten saaminen saaliiksi on onnen kauppaa ja ilman ruokahoukutinta sulan maan aikaan mahdotonta.
En enää osallistu kyttäyshommiin. Nukun mieluummin yöt rauhassa ja nautin raitista ilmaa pyörän selästä käsin. Viime viikollakin yli 200 kilometriä suomalaisia soratietä . Aikanaan ,kun omistin maatilan oli hirvieläin metsästysaikaan käytännössä vainaja 10 minuutin sisällä näköhavainnosta.
Hämärän aikaan aamulla, joskus illallakin, käy metsäkauriit ruokintapaikalla melko säännöllisesti . Kesällä ne ei käy siellä ollenkaan sen jälkeen , kun muuta vihantaa ruohoa alkaa olla saatavilla. Luulisi että nuolukiven ansiosta paikka olisi vielä suositumpi, jos kerran alueella on elikoita.
Ei tarvi ihmetellä, ettei tule saalista. Jos itse nukkuu ja pyöräilee, niin ei se tee pyyntimiesten kaurisjahtia onnenkaupaksi. Sinulle se on sitä, muttei kaikille.
Olen tästä ennenkin kertonut. Metsästyskurssilla riistanhoitoyhdistys henkilön kanssa tehtiin ruokintapaikkaa ym. Hän kertoi, että oikea oppisesti nuolukivi asetetaan niin korkean tapin päähän, ettei hirvi yllä nuolemaan tai järsimään sitä suoraan. Eli tikapuiden kanssa katkaistun puutolpan päähän. Kiinnitys niin, että toplan kärkeen on porattu reikä ja nuolukivi puutapilla kiinni. Kertoi, että suoloja valuu sateen mukana runkoa pitkin ja se nuollaan rungolta.
Lisäksi puutappikiinnitys siksi, koska tolppa ajastaan lahoaa ja / tai hirvet pukkaa sen nurin. Jos päässä on harjateräspätkä tai muu rautainen tappi nuolukiven kiinnikkeennä, hirvi saattaa nuoleskellessaan kaatunutta tolpaa ( tai jos tolppa niin lyhyt että ylttyy siihen nuolukiveen) repiä kielensä siihen. Talvella kieli voi jäätyäkin rautaiseen tappiin.
Luonto
Nyt siellä visakallon kivellä on muitakin kuin hirviä…
Nuoria karhuja tuntuu tähän aikaan olevan kovasti liikkeellä. Niitä näkee täälläkin aika usein.
Näin kesän alussa karhulla kiima-aika, liikkuvat urokset paljon ja päivälläkin. Saattavat myös olla arvaamattomia. Myös hölmöt tämänkevään eraukset saattavat kuleksia jopa asutuskeskuksissa
Suomalainen korven valtias on huomannut, että joku vastuuton hölmö on perustanut haitallisten vieraslajien ruokintapaikan hänen reviirilleen. Hän päätti purkaa sen. Nuolukivi nakataan pusikkoon ja ruokintapönttö pistetään päreiksi. Lopuksi hän tarkistaa, ettei läheiseen riistapeltoon ole kylvetty lupiinia. Hyvä meininki karhulla.
Kyllä tämä pitäisi lailla kieltää. Houkuttelu ruokinnalla ja kuvaaminen jolloin eläimet tottuu ihmisen hajuun.
Karhu tuli ihan pyytämättä ja yllättäin kauriille pyyntitarkoituksessa viritetylle ruokintapaikalle. Onneksi tämä ei tuhonnut mitään. Toinen isompi kontio puolestaan tuhosi talviuniltaan herättyään pari muuta vastaavaan tarkoitukseen rakennettua ruokintapaikkaa täysin. Olisiko ollut parempi,jos kohteena olisi ollut roskasäiliöitä asumusten kupeessa tai jonkun mehiläistarhurin tuotantovälineet. Pari vuotta sitten karhu ehti pistää mehiläistarhurin varaston seinän pyäreiksi ennen,kun metsästäjät lopettivat mellastuksen ampumalla elukan hengiltä.
Tiedoksi vaan ,että mikäli pienten sorkkaeläinten ruokintapaikat kielletään, ei saalista saada puoliakaan nykyisistä määristä ja vahingot karkaavat hallinnasta täysin.
Taitaa olla tuo paikka ollut käytössä jo tovin ennen kauriiden pyyntiaikaa.
Montako on saatu saaliiksi?
Eikös tuo ole hirvien ruokintapaikka ? Nuolukivi on sillä korkeudella, että alunperin hirviä varten näyttäisi olevan laitettu. Kävijät sitten on ketä sattuu alueella liikkumaan.
Kuva on kyllä hieno, kiitos siitä!
Kuvan lähettäjällä on valitettavasti virheellinen käsitys ruokintapaikan tarkoituksesta. Ymmärtääkseni kuva on otettu Keski-Suomessa, joka on valkohäntäpeuran levinneisyyden raja-aluetta. Tiheys lienee vielä maltillinen, alle kymmenen yksilöä tuhannelle hehtaarille. Näillä alueilla ruokintapaikkojen pääasiallinen tarkoitus on vahvistaa valkohäntäpeurakantaa auttamalla niitä selviytymään talven yli ja vahvoina keväällä tuottamaan runsaasti vasoja.
Laitan esimerkiksi vain yhden linkin, levinneisyyden raja-alueelta, miten toimitaan. Tiettyjä ruokintapaikkojen ympäristöjä rauhoitetaan kauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästykseltä. Kiintiöitä asetetaan metsäkauriille, joka ei vaadi pyyntilupaa. Aikuisia valkohäntäpeuroja rauhoitetaan jne…
Tämä ei oikein tue kuvan lähettäjän käsitystä ruokintapaikkojen funktiosta: ”Tiedoksi vaan ,että mikäli pienten sorkkaeläinten ruokintapaikat kielletään, ei saalista saada puoliakaan nykyisistä määristä ja vahingot karkaavat hallinnasta täysin.”
http://www.kauhajoenmetsastys.com/sivut/media//kotikansiot/mattila-harja/tiedostot2018/Peuran%20ja%20kauriin%20metsaestyssaeaennoet%202018-2019.pdf
Tämä ruokintapaikkaa on perustettu nimenomaan pienille sorkkaeläimille pyyntitarkoituksella. Parin vuoden ruokinnasta ja kovasta yrityksestä huolimatta vasta yksi kaurispukki on saatu saaliiksi kuluneena keväänä. Jos ei olisi ruokintaa ,ei olisi saatu sitäkään eikä tietoa pienten sorkkaeläinten esiintymisestä. Metsästystilanteessa ei ole kohdattu pieniä sorkkaeläimiä lähes kymmeneen vuoteen. Kolaritilastoissa ne kuitenkin pitävät paikkakunnalla piikkipaikkaa kirkkaasti hirviä isommilla lukemalla. Lupia on ollut tarjolla reilusti ,mutta käyttöasteet jääneet 30%:n tuntumaan. Pienten sorkkaeläinten saaminen saaliiksi on onnen kauppaa ja ilman ruokahoukutinta sulan maan aikaan mahdotonta.
Kannattaisiko suorittavan katsoa peiliin? Kaikki ei vain osaa..
En enää osallistu kyttäyshommiin. Nukun mieluummin yöt rauhassa ja nautin raitista ilmaa pyörän selästä käsin. Viime viikollakin yli 200 kilometriä suomalaisia soratietä . Aikanaan ,kun omistin maatilan oli hirvieläin metsästysaikaan käytännössä vainaja 10 minuutin sisällä näköhavainnosta.
Hämärän aikaan aamulla, joskus illallakin, käy metsäkauriit ruokintapaikalla melko säännöllisesti . Kesällä ne ei käy siellä ollenkaan sen jälkeen , kun muuta vihantaa ruohoa alkaa olla saatavilla. Luulisi että nuolukiven ansiosta paikka olisi vielä suositumpi, jos kerran alueella on elikoita.
Ei tarvi ihmetellä, ettei tule saalista. Jos itse nukkuu ja pyöräilee, niin ei se tee pyyntimiesten kaurisjahtia onnenkaupaksi. Sinulle se on sitä, muttei kaikille.
Olen tästä ennenkin kertonut. Metsästyskurssilla riistanhoitoyhdistys henkilön kanssa tehtiin ruokintapaikkaa ym. Hän kertoi, että oikea oppisesti nuolukivi asetetaan niin korkean tapin päähän, ettei hirvi yllä nuolemaan tai järsimään sitä suoraan. Eli tikapuiden kanssa katkaistun puutolpan päähän. Kiinnitys niin, että toplan kärkeen on porattu reikä ja nuolukivi puutapilla kiinni. Kertoi, että suoloja valuu sateen mukana runkoa pitkin ja se nuollaan rungolta.
Lisäksi puutappikiinnitys siksi, koska tolppa ajastaan lahoaa ja / tai hirvet pukkaa sen nurin. Jos päässä on harjateräspätkä tai muu rautainen tappi nuolukiven kiinnikkeennä, hirvi saattaa nuoleskellessaan kaatunutta tolpaa ( tai jos tolppa niin lyhyt että ylttyy siihen nuolukiveen) repiä kielensä siihen. Talvella kieli voi jäätyäkin rautaiseen tappiin.
Kuvasta päätellen myös karhu voi kaataa nuolukivitoplan =D Hieno otus!