Hiljattain hankitulla palstalla hoitamatonta varttunutta taimikkoa josta olisi tarkoitus saada havupuu voittoinen metsä. Energiapuuta ja joistain etukasvuisista männyistä kuitua. Kemera haettu. Samalla hieman ojitusta. Mietiskelin että onkohan aikoinaan äestetty männylle ja sitten jätetty oman onnensa nojaan. Koivujen seassa on joitain mäntyjä. Pohjassa kasvaa saniaista joten varmaan on äestyksen jälkeen voimalla pukannut horsmaa ja muuta. Viimeisessä kuvassa lähtötilannetta sisältä.
Aika asiallisen näköistä männyn runkoa. Mikähän idea oli poistaa mänty puustosta?
Aika mielenkiintoisen näköistä rääseikköä. Yhtä ainoaa tyyliä ei voi käyttää, tärkeintä on, että jää oikea määrä kehityskelpoisia runkoja. Puulajin ei ole niin väliä, jos laatu tulee olemaan kuitua.
Varmasti jätetty oman onnensa nojaan mutta onko tuollaisen metsän kasvatuksessa edes järkeä. E-puuna kaikki pois ja uudistus. Olisin ainkain itse harkinnut. Hyvällä muokkauksella olisi ehkä metsänkin kasvuun saanut.
Kyllä tuohon metsä tulee ihan noilla konsteilla. Jos hakkaa kaikki jää kemera saamatta, joka on tuossa ainut tulo. Jesse taas puhuu erilailla kuin itse tekee.
Enpä ainakaan ole ”Kemeroitten orja”. Teen kyllä metsäpäätökset ilman ulkopuolista ohjailua ja tuossa kohteessa kyllä puusto todella heikkolaatuista männyn tuhoamisen jälkeen.
Oikein hyvä kohde maapohjaltaankin kasvattaa kuusi pääpuulajina sekametsä.
Hölmöintä olisi tehdä avohakkuu ja aloittaa o-tilanteesta.
Kyllä kohteessa on mäntyä säästetty. Juuri tuossa kuvauspaikassa oli pakko leventää uraa ojitusta varten jommalta kummalta puolelta. Kuuset vaikuttivat kehityskelpoisilta yksilöiltä ja toiseltakin puolelta olisi mäntyä joutunut ottamaan.
Tuosta ”kemeroiden orja” kommentista tuli mieleen että sellainen piirre tässä urakassa vielä on että metsäkeskuksen arviossa puusto on taimikkoa ja tilavuus hehtaarilla 35m3 luokkaa. Kemera hakemuksen korotetun korvauksen ehtona on että kohteesta kerätään puuta vähintään 25m3 (muistaakseni)hehtaarilta. Hakemuksen lähdettyä soittelivat perään ja epäilivät että mahtaako kuviolla ehto täyttyä. Lopputulema oli että toteutus ilmoituksen yhteydessä toteutunut puukertymä täytyy varautua todistamaan.. Joopa joo, tein puolet alasta viime syksynä ja kasassa lienee nyt 40m3, kuitua myin keväällä tuolta 18m3. Lopustakin näyttäisi riukua kertyvän kohtuudella.
Sitä en tiedä miten todistan tuon kuidun kertyneen tältä alalta jos sitä ruetaan epäilemään. Vaikka onhan noita kuitupuun kokoisia vielä pystyssäkin ja voihan sitä vaikka käydä esittelemässä kantoja jos oikein hankalaksi menee. Jossain vaiheessa mietin että pitäisikö napsia kuvia työn edetessä jolla voisi todistella mutta ei kai tässä ihan niin lapsellisiin tarvitse varautua.
Tulee monimuotoinen sekametsä, hyvä niin. Tässä näkee miten tärkeää on taimikoiden hoito ajallaan. Metsässä kyllä työtä riittää .
Vaikuttaa ihan hyvältä ”nuoren metsän hoidolta”. Jäljelle jäänyt sekametsäinen kuusikko näyttää kehityskelpoiselta. Hölmöintä olisi tosiaan ollut tehdä avohakkuu. Kuvista päätellen Kemera-kelpoisuus täyttyy poistuman ja runkojen paksuuden osalta ja pienpuun keruuseen luetaan tosiaan sekä kuitu- että energiapuu.
Itsellä on meneillään samanlainen työläs työmaa. Kuvasi luovat uskoa homman onnistumiseen.
Onhan tuossa puusto jo niin korkeaa, että sen aukkohakkuu olisi kokolailla tyhmä temppu. Jeessillä olisi luonnollisesti ylispuuhakkuu ja alikasvoskuusien suojelu ”Monimuotoisuuden” nimissä. Eli mitan täyttävä puusto myyntiin ja loput jätetään tekemään uusi uljas, monimuotoinen luonnonmukainen, tuottava metsä.
Minunkin mielestä on kasvatettava metsä, jo viidenvuoden päästä vaikea tunnistaa samaksi metsäksi, muuttuu edukseen !
Tuleehan siinä kuitukuutioita lisää nopeastikkin. Varsinkin koivuun. Kuusi on niin simahtaneen oloista ettei juuri muutamassa vuodessa edes väri muutu.
Koivulle liian märkää, mutta kuusi ja mänty pärjää. Onkohan ojitus tarpeen varttuvassa puustossa?
Koivulle liian märkää? Hieskoivua ja täydennysojitusta! Kyllä aivan varmasti kasvaa hieskoivu upeasti. Ei jää jälkeen kuusista ja männyistä.
Tuskin edes tarvitsee ojittaa. Muutaman vuoden päästä kun käy katsomassa onko kasvu elpynyt. Ennen harvennusta puusto kärsinyt liikatiheydestä ja harvennuksen jälkeen näkee riittääkö kasvu haihduttamaan tarpeeksi.
Ihmettelen myös ojituksen järkevyyttä enää tuossa vaiheessa. Kyllähän tuossa haihtumaa on ja uskon että hyvä tuosta vielä tulee. Toinen harvennus kun on tehty niin ei uskoisi samaksi metsäksi.
Kunttakerros:”Juuri tuossa kuvauspaikassa oli pakko leventää uraa ojitusta varten jommalta kummalta puolelta.”
– Kyllä kai ojalinja hakataan sellaisin ajatuksin että tekaistaan siihen kohtaan oja?
Noin minäkin olisin toiminut, hyvältä näyttää! Tosin energiapuun keruun järkevyyttä olisin ehkä miettinyt – kovin hääveille tuntipalkoille tuskin pääsee kemerankaan jälkeen.