Ainakin nimim. sikari pyyteli metsäisempiä kuvia, mutta näin iltasella valo alkaa himmetä, joten tien aukolta on ilta-aurinkoa hyödyntäen otettava. Yksi kuusiala, mäntyalaa, ja hiukan sekaa.
Ainakin nimim. sikari pyyteli metsäisempiä kuvia, mutta näin iltasella valo alkaa himmetä, joten tien aukolta on ilta-aurinkoa hyödyntäen otettava. Yksi kuusiala, mäntyalaa, ja hiukan sekaa.
Metsänhoito
Hyviä kuvia. 2. ja 3:n kuvan runkoluku askarruttaa. Koivujen latvat?
Kakkonen ja kolmonen on selkeästi hakkaamattomia. On Jeessillä vielä hoitamatontakin puustoa. Ei muuta kuin moto käyntiin vaan.
Laadukas kuva metsäautotiestä, tie rakennettu kantavalla materiaalilla, jossa raskaamman ajon jälkeen vielä lanausmassojakin jäljellä.
Kaikkiin kohteisiin syntyy kasvava tervemetsä oikeilla hoitotoimenpiteillä !
Kiitos kommenteista! Pieni lisäselvitys: Ykköskuva viimetalven harvennukselta jota voisi pitää enskana vaikka se kakkoseksi merkittiinkin paremman hinnankin vuoksi. Suht hyvän järeistä kuusikkoa sentään. Kakkoskuva meni jätkältä metsään eli ylsipuuhakkuun jäänteitähän siinä. Nuo koivut vain jäi motomiehen nahkeudesta lykätä pidemmälle kuusikkoon. Ei aivan yltänyt reunasta ottamaan. Mutta ne koivut ovat ojan reunassa ja kuuset eivät aivan kosketa kuitenkaan latvoistaan. Kolmonen taas sinällään mielenkiintoinen että saatte siitä nyt miettiä oliko motomiehen/miesten ratkaisu oikea jättää tuo mäensyrjä hakkaamatta kun olisi ajoura pitänyt tehdä. Tuohan oli harvennuksissa mukana ollutta kuviota.
Siis ensiharvennus ja harvennus erotetaan rkläpimitan perusteella. Ei sillä että koska harvennetaan, jos harvennetaan 50 vuotiasta metsää 1. kerran, se on harvennusta eikä ensiharvennusta. Lämimitta ratkaisee.
On tainnut Jesse myöhemmin käydä raivaamassa tuon mäensyrjämännikön?
En ole raivannut vaan se hakataan ensi talven muiden kuvioiden yhteydessä vielä. Se ei aivan raivattavaa enää ole vaan kunnon kuitua kuitenkin. Aivan samanlaista kuin muukin ensiharvennusmännikkö siinä ympärillä.
Yleinen käytäntö on, että tarjousten teon aikaan mukana olevat kuviot hakataan tai sovitaan jonkun kuvion kohdalta muuta, siitä sovitaan ennen kaupantekoa.
Kauppakirjalla mainitut kuviot korjauksineen myös hakataan sopimuksen mukaan, poikkeuksina voisi olla esim. säästöryhmät, jos myyjä ei niitä ole erikseen määritellyt, muussa tapauksessa kauppa on kesken ja myyjällä on siinä päätäntävalta hyväksyykö hakkuun.
Yleensä noissa männiköissä on koivunvesaa raivattavaksi asti. Ilmeisesti tuo on niin sulkeutunut ollut jo kun ”taimikonhoito” on tehty ja jäänyt hiukan liikaa runkojakin siinä. Jos kaikista tulee kuitu tyvestä niin ei tietysti tarvi raivata. Paljonko runkoluku tuossa männikössä?
Tuo on kuitenkin pienialainen eli lähinnä tuo mäensyrjä ja siitä alaspäin kapenevana liuskana eli raja tulee mäen takaa lähemmäs tietä. Tämä on kääntösilmukalta kuvattu. Tuolta kuvan vasemmasta reunasta tultiin kyllä rajaakin myöten harventaen mutta tämä kohta vain jäi jostain kumman syystä väliin. Mutta kyllä siinä paljon turhia runkoja on pystyssä. Nyt se varsinkin korostuu kun myös naapuri harvensi oman puolensa ja tämä ”tupsale” jäi hupana maisemaan.
Aika karkealta näyttää tienpinta.
En uskaltaisi henkilöautolla tuolla tiellä ajaa.
Puhkoo renkaat.
Hyvin näkyy metsä kasvavan.
Ei sitä henkilöautoille ole tarkoitettukkaan. Ja kyllä minulla ainakin on kestänyt sekä SUV:n renkaat että tuon avolavankin renkaat. Mitä metsään tulee on Kurki kyllä oikeassa, tyytyväinen olen peitteelliseen metsäalaan josta sentään on jo noin tuhatviisisataa kuutiota hakattu. Ensi talvena taas lisää. Valmista kauppaa on.
Sepeli on kyllä vaara renkaille, mutta jos ei aja lujaa, on mahdollista pitää renkaat ehjinä.
Näyttäisi olevan isokokoista kalliomursketta . Terävä kivi voi puhkaista renkaan , jos sattuu sopivassa kulmassa olemaan. Eikä välttämättä tarvi ajaa kovalla vauhdillakaan.
Kunnossa olevat renkaat kyllä kestää. Jos on jo vanhat ja kuluneet menee helpommin kivipiikki läpi.
Jeessi on päässyt ajelemaan nyt palasen matkaa hyvilläkin renkailla, mutta kyllä niistäkin alkaa kudokset näkymään niin, kuin hän mainosti aina ajavansa renkaat sileiksi.
Kulutuspinnan lävistävä sepeli / murske ei yleensä ole isoa, vaan kuuluu sarjaan 16 mm. Se juuttuu kuvioiden väleihin ja pyörän pyöriessä hakkautuu pinnasta läpi. Siihen vastalääkkeeksi Jeessin ”Silestonet” ovat hyvät, kun ei ole uria, joihin kivet tarttuisivat. Urien välissä renkaan paksuus on vain muutaman millin, eli siitä se helpommin puhkeaa.
Karkea sepeli taasen rikkoo renkaan sivusta helpommin, saattaa jopa vikuuttaa vanteen reunaakin samalla.
Kalliomurske kyllä asettuu aika hyvin, kunhan tiellä ajetaan pari kertaa vähän isommalla ajoneuvolla. Tarvittaessa voi vaikka pientä korvausta vastaan pyytää tutumpaa kuorma-autoilijaa pyörähtämään tiellä. Heti lanauksen jälkeen henkilöauton renkaita saa kyllä oikeasti varoa.
Hyvän tien ovat Jesselle tehneet. Ja riittävän karkeaa mursketta ajettu pintaan, nyt kyllä kestää ja kantaa. Itseasiassa metsätien pinnassa saakin olla riittävän rouheaa tavaraa pinnassa.
Kantavuuden lisäksi karkea pinta karsii turhia ajelijat pois ja pitää ajonopeudet sopivan alhaisena, jolloin tiekin pysyy paremmassa kunnossa.
Ate oikeassa. Eipä sinne liioin ajoneuvoilla tunkua ole ollut. Joten olen vielä välttynyt puomin tai sulkuketjun asennukselta.
Komea tie. Allekirjoitan itsekin että ei ainakaan maasturilla pidä pelätä esim. 16/32 kalliomursketta. Metsästä sen verran että näköjään Harjavallassa muutakin kuin hiekkakangasta.
Ne haavikoiden kuvat antaa odottaa.
Kovin on tiheän laista metsää ja tien vieressä, yleensä nuo hoidetaan ensimäiseksi kuntoon. Motomiehet ei hakkuualeen rajoa päätä ainakaan meilläpäin, kyllä ne kysyy omistajalta miten hakataan, jos epäselvää.
Kaik aikanaan. Kyllä tämän tien varrella ensi talvenakin pitäisi tapahtua. Kauppa on tehty jo hetki takaperin.