Täytyy vaan olematonta hattua nostaa. Tosin 120mottia/ha riittää jo haihdunnalla pitämään pohjaveden riittävän matalalla kesällä kolloin se on tarpeen. Hyvin suuri osa puustoisten kuvioiden ojituksista on turhia.
Oja oli täynnä vettä ja kun rupesin kaivelemaan niin löyty hete josta pulppusi vesi. Parisattaa metriä kaivellu ojia ja muutama pitäs vielä perkata kuokalla ensin ja lapiolla jatkaa.
Pete ei tunnu tietävän ojitustarpeen vaihtelevuutta erilaisilla maapohjilla. Tietysti puusto haihduttaa, mutta suomessa sataa huomattavasti enemmän kuin haihtuu ja ylijäämä pitää saada pois.
Maassa on melkoisesti metsänpohjia, joissa ojitusta ei tarvita. Meillä täällä Pohjanmaalla sellaisia ovat vain karut hiekkakankaat. Keski ja itä Suomessa on ilmeisen paljon moreenimaita, joilla ojituksen tarve on ilmeisen vähäinen.
Toisessa ketjussa juuri keskusteltiin maapohjista. Kun sieltä löytyy hiesusavi aina kun vähän syvemmältä tonkaisee niin jo on ojitustarvetta.
Minulla ollut kolme koko tilan kattavaa ojitushanketta maillani ja jo ennen näitä, hommaa oli aloiteltu yksityisin varoin ja kunnan hätäaputöinäkin oli yksi oja tehty, josta tuli hiukan minullekkin apua. Kaikissa kolmessa hankkeessa on kunnostusten lisäksi tihennetty ojia ja aina on kasvu parantunut niistä.
Saahan sitä laskeskella mottimääriä ja puhua turhasta ojituksesta, mutta ei pidä yleistää asioita. Pitää kertoa aina minkälaisilla pohjilla on kokeita tehty.
Minäkin tässä olen ojaa lapiolla muutaman päivän kaivanut. En vain ole saanut noin kuvauksellista jälkeä. Olen avannut lietteen ja sammalen tukkimaan ojanpohjaan naveroa. Se on vähän kuin juosten pissittyä se minun navero. Olen hoiperrellut puolelta toiselle, sen mukaan mihin milloinkin naveron on helpoimmin saanut aikaiseksi. Kivaa hommaa, mutta kivempaa on istua ojanpenkalla ja katsoa kun vesi iloisesti juoksee naverossa.
Taneli ei tunnu tietävän ojitustarvetta erilaisilla puustoilla. Pohjanmaalla asiat ovat tietysti toisin kuin muualla, mutta muualla on todettu, että noin 120mottia riittää haihdunnalla tiputtamaan pohjaveden riittävän alas silloin kun se on tarpeen.
Voidaan tehdä niinkuin aina ennenkin, mutta jos haihdunta riittää niin se selviää latvuksia tarkkailemalla ja vaikka vuosilustoista. Pelkästään Ojan kunnon tai kunnottomuuden perusteella johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Halpaahan se ojankaivuu toki on, mutta se ei tee sitä aina kannattavaksi.
Uudistusalalla vesitalouden järjestely on ehdottomasti tarpeen ja varmaan Pohjanmaalla tämä korostuu. Liian paljon näkee niitä uudistusaloja jotka on mätästetty, mutta tarpeelliset naverot ovat jääneet avaamatta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Hieno oja , Jonka tekoon ei moni pysty.
Täytyy vaan olematonta hattua nostaa. Tosin 120mottia/ha riittää jo haihdunnalla pitämään pohjaveden riittävän matalalla kesällä kolloin se on tarpeen. Hyvin suuri osa puustoisten kuvioiden ojituksista on turhia.
Oja oli täynnä vettä ja kun rupesin kaivelemaan niin löyty hete josta pulppusi vesi. Parisattaa metriä kaivellu ojia ja muutama pitäs vielä perkata kuokalla ensin ja lapiolla jatkaa.
Niin, näin lokakuussa vettä saakin jo olla reippaammin. Olennaista on pohjaveden korkeus kesä-, heinä- ja elokuussa.
Pete ei tunnu tietävän ojitustarpeen vaihtelevuutta erilaisilla maapohjilla. Tietysti puusto haihduttaa, mutta suomessa sataa huomattavasti enemmän kuin haihtuu ja ylijäämä pitää saada pois.
Maassa on melkoisesti metsänpohjia, joissa ojitusta ei tarvita. Meillä täällä Pohjanmaalla sellaisia ovat vain karut hiekkakankaat. Keski ja itä Suomessa on ilmeisen paljon moreenimaita, joilla ojituksen tarve on ilmeisen vähäinen.
Toisessa ketjussa juuri keskusteltiin maapohjista. Kun sieltä löytyy hiesusavi aina kun vähän syvemmältä tonkaisee niin jo on ojitustarvetta.
Minulla ollut kolme koko tilan kattavaa ojitushanketta maillani ja jo ennen näitä, hommaa oli aloiteltu yksityisin varoin ja kunnan hätäaputöinäkin oli yksi oja tehty, josta tuli hiukan minullekkin apua. Kaikissa kolmessa hankkeessa on kunnostusten lisäksi tihennetty ojia ja aina on kasvu parantunut niistä.
Saahan sitä laskeskella mottimääriä ja puhua turhasta ojituksesta, mutta ei pidä yleistää asioita. Pitää kertoa aina minkälaisilla pohjilla on kokeita tehty.
Minäkin tässä olen ojaa lapiolla muutaman päivän kaivanut. En vain ole saanut noin kuvauksellista jälkeä. Olen avannut lietteen ja sammalen tukkimaan ojanpohjaan naveroa. Se on vähän kuin juosten pissittyä se minun navero. Olen hoiperrellut puolelta toiselle, sen mukaan mihin milloinkin naveron on helpoimmin saanut aikaiseksi. Kivaa hommaa, mutta kivempaa on istua ojanpenkalla ja katsoa kun vesi iloisesti juoksee naverossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli ei tunnu tietävän ojitustarvetta erilaisilla puustoilla. Pohjanmaalla asiat ovat tietysti toisin kuin muualla, mutta muualla on todettu, että noin 120mottia riittää haihdunnalla tiputtamaan pohjaveden riittävän alas silloin kun se on tarpeen.
Voidaan tehdä niinkuin aina ennenkin, mutta jos haihdunta riittää niin se selviää latvuksia tarkkailemalla ja vaikka vuosilustoista. Pelkästään Ojan kunnon tai kunnottomuuden perusteella johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Halpaahan se ojankaivuu toki on, mutta se ei tee sitä aina kannattavaksi.
Uudistusalalla vesitalouden järjestely on ehdottomasti tarpeen ja varmaan Pohjanmaalla tämä korostuu. Liian paljon näkee niitä uudistusaloja jotka on mätästetty, mutta tarpeelliset naverot ovat jääneet avaamatta.