Kuva otettu 2. toukokuuta.
Vaikka pajut ovatkin riesa, tarjoavat ne silti tärkeää ravintoa hyönteisille.
Kuva otettu 2. toukokuuta.
Vaikka pajut ovatkin riesa, tarjoavat ne silti tärkeää ravintoa hyönteisille.
Luonto
Aika suuri osa pajuista on sorkkaeläinten toimesta syöty lyhyeksi, eivätkä ne enää tarjoa ravintoa kevään kriittisillä hetkillä hyönteisille.
Tuo on muuten aivan totta Gla täälläkin päin. Paju syödään aina ensiksi. En itse asiassa muista, että pajuja olisi tullut raivatessa eteen. Talon pihassa kasvatan pajuja pörriäisten takia, jotta niiden kanta pysyisi hyvänä pölyttämään pensasmustikat.
Mitäs se Petkeles nyt oikein ihmettelee? Ei taida tulla metsässä paljoa käytyä?
Petkeleen kanssa samaa mieltä. Ja toinen paikka on vanhat pellot mistä viljely loppunut, kyllä on ojat täynnä komeaa pajua nytten.
Raita on puuksi vanhemmiten kasvava pajulaji.
Sitten on niitä vain pensastavia lajeja kymmeniä.
Parasta tietenkin olisi jo harvennus ja päätehakkuussa jättää ne arvokkaimmat suuret vanhat raidat pystyyn. Ehkäiseen vesomista.
Ken on koskaan kaatanut haavan, vaahteran tai raidan, tietää, että miljardi vesaa kasvaa.
Haapa poistettava männiköistä kyllä ja vaahtera on haitallinen Suomen metsätasloudelle jo paikoin. Monen kunnan virkistyslaueet pitäisi järjestelmällisesti hävittää vaahterasta. Juurineen, pelkkä raivaus vaan saa sen entistä villimmäksi.
Mutta pajuihin, vanha raita ja vanha haapa on monimuotoisuuden kannalta kaikista hyödyllisimmät puut- toki vanha tammi myös, mutta niitä ei juuri kuin etelässä kasvakaan.
Raidastakin saa loputtomat puskat aikaan, kun kaataa ne suuret puut. Älkää kaatako, kaikki pääsevät helpommalla, luontokin kaikkine öttiäsineen. Ottakaa huomioon, että mesipistiäiset käyttää myös haitallisia hyönteisiä ravintona, joten antakaa ruokapuut niille keväällä, että jaksavat aloittaa kesän puuhat.
Nyky PEFC ja FSC sertifikaatit edellyttää yhä enemmän monimuotoa, joten raitojen ja muiden vanhojen lehtipuiden jättö puolustaa paikkansa siinäkin.