Syönninestoaineen merkitys

Viime syksynä jäi ajan ja sopivien kelien puutteen takia mäntyjä käsittelemättä. Hirvet kiittivät välittömästi. Samalla sekametsäinen puusto alkoi muuttua kuusivaltaiseksi. Männyistä jäi jäljelle etukasvuisia, joita piti poistaa taimikon harvennuksessa.

Tällä hirvikannalla ei tuhojen torjunta kestä yhtään virhettä. Mitkään selitykset hoitorästeistä ja lyhyestä kasvatusajasta ei nyt kelpaa.

Jos suurta hirvikantaa halutaan ylläpitää, silloin pitää tunnustaa sen hintalappu.

Kommentit (45)

  1. Ihmeellistä siellä täällä kasvattelua, kannattaisi pitää männyntaimikot vielä tuossa vaiheessa tiheinä.

  2. Ykköskuva on tosiaan 0,1 ha suuruinen alue, jossa puusto voisi olla tiheämpääkin. Luontaista ei ole tullut ja tuohon tiheyteen taimet olen istuttanut. Ihan ok puusto olisi tullut, jos olisivat saaneet kasvaa vielä pari vuotta rauhassa. Mt-pohjalla ei kylvö ollut hyvä ratkaisu, joten mitä mielestäsi olisi pitänyt tehdä?

    Reikiä on ikävä katsella, joten laittaisikohan tuohon muutaman koivun ensi keväänä.

  3. Mikä on uudistusalan kokonaispinta-ala ja onko vesistöä lähellä ja reunustaako taimikkoa joka puolella isompi metsä?

  4. Kovasti on tutun näköistä Gla! Malta mielesi, kyllä ennen pitkää sinulle vielä tehdään selväksi, syyllinen hirvituhoon oletkin vain sinä itse, eikä suinkaan mikään hirvi!

  5. Noin hehtaarin kuvio. Lähin järvi. Yhdellä sivulla on kl 03 kuusen ja männyn sekainen hoidettu metsä, näkyy pääkuvassa taustalla. Toisella sivulla on kl 02 koivikko, jossa kuusta alikasvoksena. Sekin hoidettu, vaikket kaksijaksoista sellaisena pidäkään. Kolmannella sivulla pelto. Hirviä en siellä ole nähnyt, vaikka varmaan nekin siellä liikkuvat. Peuroja sitäkin enemmän. Hiukan kolmion mallinen kuvio siis, joka yhdessä kärjessä on useamman hehtaarin taimikko. On naapurin puolella, en muista mitä kaikkea siellä kasvaa.

    Nyt kun ollaan samaa mieltä siitä, että hoidettuna taimikko ei ehdi kasvaa hirviltä karkuun ennen syöntiä, millä reunaehdoilla homma onnistuu? Millaisia naapurikuviot pitää olla ja mikä on sallittu etäisyys vesistöstä? Täällä savimailla ei vettä onneksi ole. Pari isompaa ojaa, joista ainakin toinen, ehkä molemmat kuivuvat kesällä, ainoastaan mittauskohdasta riippuen n. 50 ja 100 m päässä.

    Männyt on pienestä saakka ruiskutettu Tricolla. Toivoin, että yhden vuoden tauko olisi opettanut hirvet tavoille tai vanhat käsittelykerrat vielä tuoksahtaisivat oksissa, mutta ei. Palaute oli välitön.

  6. Lähin järvi n. 2,5 km.

  7. Onko laikkumätästetty? Eikö ne syödyt koivutkin ollu laikkumättäissä mitkä kanssa kasvo liian väljänä?

  8. On mätästetty. Antaa vaan tulla kaikki kielletyt menetelmät ja sitten ohjeet siitä, miten pitää tehdä.

  9. Käsittelin n.5-vuotiaan männyn taimikon Tricolla viime syksynä (2023)
    Hirville taimikko ei kelvannut mutta jäniksille kyllä. Taimien neulaset on syöty latvasta sekä ylimmistä oksista jotka käsittelin Tricolla, osasta taimia myös latvakerkkä on syöty. Arvion mukaan ” jänistuho” koskee n.10 % alueen 1,6 ha mä taimista.

  10. Heh, jos Gla olisit laittanut kuvan aivan samanlaisesta taimikosta, mutta ilman hirvituhoja, sinulle olisi jo täällä sanottu, että liian tiheä, miksi et ole raivannut!

  11. Näyttääkö koko alue tuolta , vai pelkästään se 0,1 han ala? Paljonko mäntyä on yleensä istutettu lähialueille?
    Montako hirveä on ilmoitusten mukaan talvehtinut ko hirvitalousalueella /1000 ha?

  12. ”Luontaista ei ole tullut” nii mätästetty, melko yleissana minkä alle mahtuu laikku-, kääntö- ja ojitusmätästys. Näillä on eroa minkälaisena se metsän alku halutaan. Kauhalla on väliä, mahdollisimman kapea ja tiivistävä niin mei siihen toimita luontaista mäntyä juuri haikailla. Mt ja siitä rehevämpi ei kategorisesti sulje pois männyn luontaista tulemista niinkuin itse saan sitä omteellekin koivujen sekaan siementävistä männyistä mutta tienätenkin heti ajan ne pois.

    Tää on hullu juttu, mä kuulin tän keskustelupalstalta, et joku istuttaa mäntyä kuusen kanssa samaa aikaan. Männyt kasvaa nopeammin ja tulevat huonololaatuisiksi kun kuusen latvus ei kilpaile männyn kanssa. Et siemenestä lähtevä kuitenkin kasvaa samaan aikaan ja jos nyt sitten kuitenkin sitä on pakko istuttaa ni äin huolehtii et tulee myös se tiheys. Et ei se ole vain mätästys.”

    Toisaalta tollanen 0,1 ha alue on pimeä et miksi sitä ei voisi istuttaa pelkästään kuusella. Eikös jk aukotkin ole vähintään 0,3ha et tulee valopuuta. Et tässä suhteessa hirvituho ei ole ainoastaan oma syy, vaan ne ovat pelastaneet metsän siitä kohdilta.

  13. Kuusi ja mänty pärjäävät keskenään oikein hyvin. Ihan laadukasta puuta on luvassa. Etukasvuinen lehtipuu pilaa molemmat. Latvat kärsivät ,mutta havupuiden sivuoksat eivät karsiudu.
    Taimikkovaiheen liika tiheys mäntyjen kohdalla on yhtä paha , kun että se kasvaisi varjossa. Kaikki kasvua jarruttavat seikat vähentävät männyn kohdalla maistuvuutta heikentävien haitta-aineiden kehittymistä.

  14. Siis ykköskuvan alue on suunnilleen 0,1 ha suuruinen. Loput näyttää enemmän kakkoskuvan kaltaiselta.

    Mutta nythän AR teki oikein pöljäilyennätyksen. Vai mätästyskoneen kauhan leveyskin vaikuttaa hirvituhoihin. Harmi, ettei vieläkään tullut speksejä oikeasta toteutustavasta. Tulisi edes tunnustus siitä, miten riskialtista koivun ja männyn kasvatus on.

    Hirvikanta taitaa olla 3,2. Ainakin tuo on suuruusluokka metsästäjien havaitojen perysteella. Ehkä todellisuus on 6,4? Mäntyä löytyy, mutta mikä on paljon, enkä nyt osaa tarkkaa alueen puustoa määritellä. Millaisesta alueesta edes puhutaan, joka pitäisi kartoittaa ennen omaa puulajivalintaa?

  15. No kyllähän tuo männyn ja kuusen taimen alkuvaiheen voi johtaa epätasaiseen lopputulokseen. Kyllähän tuo siellä täällä mäntyä houkuttaa hirviä, onhan tuo huomattu taimikoissa ja ne, jotka ei ole vielä ni varmasti huomaavat. Kyllä se sit pitäs istuttaa ihan reippaasti, tuo on se kaikista huonoin vaihtoehto.

    No tuhat viestiä ja 10 vuotta näytin miten muokataan, istutetaan ja raivataan, jotta vuosikymmeniä jatkunut koivun onnistunut istutus saa taas jatkoa ja mikä on taimikoiden tiheyden suhde hirvituhoihin. Oon varmaan sanonutkin samaa monta kertaa kun naapurin hirvimies kuvasi kameralla 7 eri hirveä ja ihmetteli vaan miten paljon niistä oikeasti onkaan.

  16. Olen vuosien ajan yrittänyt kasvattaa kuusentaimikon sekapuina mäntyjä ja koivuja, mutta valitettavasti erittäin huonolla menestyksellä. Kuuset antavat hirville sopivasti näkösuojaa, ja useimmiten lähes kaikki männyt ja koivut on syöty pilalle. Lopputuloksena on reikäinen kuusikko. En siten voi suositella sekakasvatusta missään sellaisilla aluilla, missä hirvet talvehtivat tai liikkuvat säännöllisesti kesäisin.

  17. Ei sellaista paikkaa olekaan, missä hirvet ei kesällä tai talvella liiku. Ja jos sekametsän kasvatus ei onnistu, silloin on taas yksi syy olla huolissaan sorkkapolitiikan vaikutuksista.

  18. Antaa tulla kuusikon vaan. Jos joku koivu ja mänty jää sekaan niin hyvä sekin.

  19. Olisin istuttanut kuuset, jos kuusikko olisi ollut tuossa hyvä ratkaisu.

  20. Ei oo sellaista paikkaa missä hirvet eivät liiku. Naapurin ukko oli vannoutunut äestäjä joka kuvasi ne hirvipaljoudet. Kaikki maat äestettiin omteet etenkin äestettiin. Sitten vajaa 20 vuotta sitten sanoin, että eiköhän kokeilla tuohon äestykseen kuuset välillä kun kaikkialla kasvaa koivua niin paljon ja olin niitä raivaillukkin reilusti. Kiikutin itsekasvatetut kuusentaimet ja hyvinhän ne lähti kasvuun mutta koivua tuli yhtä paljon kuin ennekin. Olisi siinä ollut naurussa pitelemistä ku joku olisi sanonu, että hirvet hotkivat kaikki koivua sieltä.

  21. Meillä on kaivurilaikutus viety ihan huippuunsa, kun on tosi kapeat kauhat niin luonnonsiemenet itävät niissä vähänlaisesti, tarkoituksella. Jos haluat sekametsän ni visakallo ja GLA luopuu nyt siitä kaivurilaikutuksesta ja ottaa bracken sinne muokkaamaan, jos sinne sekalaisen metsän haluaa, jos sekään ei riitä niin äestää. Brackrlla saadaan kylvö ja se 2500-3000 muokkauspistettä. Sitä voi täydentää kuusen istutuksella.

    Tiheys vaikka 4000-5000 männyllä kun ne on tasaisesti levällään niin ei kyllä pitäisi enkä ole huomannut varjostuksen tuomaa haittaa. Eri asia voi olla eikä kovin optimaalista jos tiheys on 1800 laikussa.

    Kääntömätästys paras tapa jäljitellä sitä taimimäärää mitä äestyksessa saadaan.

    Et o se metsänuudistajan työkalupakki aika ohut jos siellä ei ole kuin mätästys, istutus ja jatkuva raivaus. Enne oli asiat paremmin kun osattiin uudistaa mutta kaivurilaikutus ja kuusenistutus idioottivarmana tapana on vienyt myös kaiken muun osaamisen.

  22. Hirvet pitäisi tappaa yhdettömiin ,jos halutaan ,että missään ei näy merkkejä hirvien vierailusta. On kieltämättä kinkkinen tilanne yrittää kasvattaa mäntyä alusilla ,joihin hirvet ovat mieltyneet. On syytä pitää mielessä ,että ne ovat vastaavasti muualta poissa.
    Jos ottaa esimerkin tilanteesta ,jossa yhden keskikokoisen 4000 hehtaaria maata vuokranneen hirviporukan 3 otusta/1000ha keräytyvät talveksi yhdeksi laumaksi ,on laumassa 12 hirveä. Jotain merkkejä jää ,jos lauma majoittuu pidemmäksi aikaa pienelle alueelle. Sille ei voi mitään. Hirviä voisi hyvin olla kattavasti sama määrä koko alueella tuhatta hehtaaria koden ja paljon enemmänkin ,jos ihminen ei yrittäisi hallita kannan kehitystä. Kaikin ajoin tämä ei onnistu. Vahinkoja voi yrittää vähentää pitämällä taimikot elinvoimaisina ja tarvittaessa käyttämällä eri torjuntakeinoja.
    Metsästäjätkin tekevät osansa. Viettävät syksyiset viikonloput torjuntatehtävissä. Kuinka moni mo käyttää esim. 10-20 vuorokautta vuodessa hirvivahinkojen torjuntaan?Jos näitä vapaaehtoisia ei olisi , hirviä esiintyisi keskimäärin 20 kpl/1000 ha. Nyt vain keskimäärin kuudes- seitsemäsosa siitä.

  23. Jokaisen pitää tehdä osansa. Nyt minulla jäi yksi trico-ruiskutus tekemättä ja tuloksena oli välitön hirvituho. Ei siihen tarvita 12 hirven laumaa, ei täällä sellaisia edes ole. Yksi emo + vasa syö hehtaarin hetkessä.

    Tuon palstan alueella on mäntyjä syöty tänä talvena muuallakin, mutta onneksi taimet ovat olleet sen verran suuria, että ovat syöneet vain oksia. Latvuksia on taiteltu vain satunnaisesti. Ensi syksynä ovat taas puoli metriä pidempiä ja yhä suurempi osa hirviltä suojassa. Tosin parilla kuviolla on uutta materiaalia tulossa. Niistä toisella alkaa olla ensi kesän jälkeen olla hirviä kiinnostavassa koossa, toisella ovat vielä alle polven korkuisia eli niitä uhkaa lähinnä peurat.

    Yhdettömiin ei hirviä voi ampua, enkä sitä esitä. Mutta kun tuhoja tulee heti, kun metsänomistajan torjunta vähänkin lipsuu, pitää tilanne myöntää. Se, että puhutaan raivaamisesta yms. asioista, minkä takia hirvituhot pysyvät kurissa, se on silkkaa typeryyttä tai tietämättömyyttä ja loukkaavaa metsänomistajaa kohtaan. Vetoaminen metsästäjien ajankäyttöön on turhaa. Jos kysyt metsänomistajien käyttämää aika määrää hirvituhojen torjuntaan, viet keskustelun sivuraiteelle. Moniko metsästäjä on hirviporukassa siksi, että hirvituhot pysyvät kurissa ja moniko siksi, että haluaa harrastaa hirven metsästystä. Ja monellako on tavoitteena mahdollisimman suuri hirvikanta, jotta metsästys tuottaa paljon saalista. Minä käytän aikaani kalliin aineen ruiskuttamiseen taimikoissa ja taimikoiden raivaamiseen, ei sitä pidä verrata hirvipassissa istumiseen.

  24. Toiset korjaa tuhot ja toiset korjaa lihat.

  25. Niin, ekana syödään huonosti tai kokonaan uudistamatta jääneet, missä on kaikkein helpoin liikkua, sitten sinne tänne istutetut/tulleet ja viimeisenä vahvin ja tuuhein tureikko. Hulluutta on se kun toista jotain asiaa ja odottaa eri lopputulosta. Tarkoitan vaan, että sanon jo sadannen kerran, että lopeta se kaivurilaikutus. On vielä vähän mitä voit itsekin tehdä.

  26. Katsoppas kakkoskuvaa ja arvioi runkoluku.

  27. Noh, tuossa kuvassa näyttää saarelta tuo tuhoalue ja veikkaisin, että tuo kuva on pahimmasta tuhosta ja kuusia ei lasketa kapealatvuksisina kun eivät hankaloita juuri hirviä ni oisko korkeintaan puolet tolla kohdalla, muualla on varmaan vähemmän, tavoitellusta 4000-5000 männystä?

  28. Taustalla on tosiaan hiukan väljempi kohta. Eiköhän sinullakin luontaisen taimiaineksen tiheys vaihtele. Olen myös poistanut täältä lehtipuita, varmaan tuostakin on havupuiden päältä niitä poistunut. Mutta muualla puolestaan tiheyttä riittää, vaikka harvempiakin alueita väliin mahtuu. Kaikkialla tiheys on riittävä, poikkeuksena ehkä osa 03 metsikön reunavyöhykkeestä, jossa männyt ei varjossa kasva.

    Kuva on otettu kuvion poikki menevältä ajouralta. Useampikin kuva olisi ollut, mutta en saanut niissä maisemaa näkymään kelvollisella tavalla, valokuvaus metsässä ja varsinkin taimikossa on ainakin minulle haastava paikka. Voit siis lopettaa pessimismiin perustuvat veikkailut, kun faktaa olisi tarjolla.

    Tähän saakka on runkolukuun mukaan laskettu. Olen nähnyt, millaisesta tureikosta hirvet ruokansa etsivät, mitään maastoestettä ei runkoluvusta saa niille rakennettua.

  29. Tähän saakka on kuusetkin runkolukuun mukaan laskettu.

  30. Eikös tuossa ole männyt jo sen verta pitkiä, että nuo pienimmät kuuset jätetään jo laskuista. Jos tarkoitus on saada 1000 mäntyä kasvatettua niin niin kuuset ei merkitse siinä mitään. Tarviit silti niitä 4000 ja enemmänkin jos tarkoitus on tasata taimikko tasapituiseksi jossain vaiheessa toisiinsa nähden ja jos ne pitää vielä kuusiinkin pituus sovittaa niin eihän se ainakaan tuollein laikuttamalla onnistu. Oliko nuo etukasvuiset istutettu vai siemenestä tulleita? Siis kun tuo tilanne näyttää melko vaikealta vaikealta ilman hirvituhoakin

  31. No, niinhän siinä sitten kävi Gla, niin kuin jo arveltiinkin, että syy hirvituhoon olikin sinussa eikä hirvissä!

  32. Nuo tavoitteet pitäisi toteuttaa toisella tapaa. Ihmeellistä kun kehitetään maanmuokkaustapa kuuselle, että ei synny luontaista koivua ja muuta ni ei kelpaa, itku on ku ei tule sekametsää ja koivua. Niin se vika on siinä maanmuokkaustavassa, ei se ole pöljäilyä siitä kauhan leveydestä. Minä voin sinullekin taata, että saat koivua sinne taimikkoosi ku avataan kunnolla. Tuollainen pitäs männyn ehdoilla alusta asti mut on vaikea homma pitää kuuset ja männyt samanpituisina hyvällä tiheydellä. Noh, ehkä ne pitää sitten kaikki hirvet tappaa, että glaakin onnistuu.

  33. Eihän minulla ole ollut ongelmia saada koivuja ja mäntyjä kuusten joukkoon, vaan ongelma on siinä, että kuuset antavat hirville hyvän näkösuojan syödä koivut ja männyt kaikessa rauhassa kenenkään häiritsemättä pois.

  34. Eikös kaivurilaikutus valita männyn kylvöön tai istutukseen silloin kun maasto on liian kivinen äestykseen? Tai jos ehdottomasti EI haluta luontaista taimiainesta raivattavaksi tai hirviä houkuttelemaan.

    Jos alue on noin hirvien suosiossa ehkäpä alueen hirvikanta on liian korkea. Minkä meriselityksen Gla saa paikalliselta hirviseurueelta?

  35. Vähän päälle 3 on ihan ok taso. Voi tietysti olla, että määritystä vaivaa sama tauti kuin UU2:sta.

  36. Oma kokemus kaikista raivatuista taimikoista on, että kun tiheys saavuttaa tietyn pisteen eli on tiheä hirvi tuhojen määrä tippuu. Eli hirvituhot on kääntäen verrannollinen taimikoiden tiheyteen. Ei houkuttelee ketään jos on tarpeeksi hankalaa mennä. Voidaan jo ihan hyvin katsoa kuukauden otos lukijoiden kuvia: kääntömätästyksellä saatu riittävä tiheys, uudistamaton alue kaikki tuhottu ja sinne tänne saatu mäntyjä, melkein kaikki syöty.

  37. Gla: ””” Ensi syksynä ovat taas puoli metriä pidempiä ja yhä suurempi osa hirviltä suojassa.”””

    Niin minäkin luulin, mutta sitten syötiin lähes kaikkista isommista 5..6m männyntaimista kuoret 2..3 oksavälista väliltä noin 1m..2,5m maanpinnasta. Osa on jyrsitty ympäri eli latvaosa kuolee ja osa niin, että on kuoriyhteys latvaosaan, että taimet jää eloon.
    Mittaan 2 m asti riitti, että latvan vain ruiskutti Tricolla eikä taimiin koskettu. Sitten söivät kaikki alaoksat ja latvat jäi ehjäksi. Nyt kalusivat rungot ja katkoivat latvoja. Pinta-ala 2,5 ha.

  38. Sen sijaan että ikuisesti naristaan hirvikannoista ja hirvituhoista, pitäisikö mieluummin yrittää keksiä keinoja tuhojen torjuntaan. Hirvikantoihin emme pysty vaikuttamaan – se on naiivi kuvitelma.
    Itse olen metsittämässä entistä turvesuota, ja nyt keväällä oli merkkejä ensimmäisistä hirvivahingoista. Hirviä on alueella kesällä paljon, mutta talvilaidunalueesta ei ole kysymys. Alueella on sarkaojat 20-30 metrin välein. Ojien reunustoilla on paljon jo vanhempaa taimiainesta, mäntyä lähinnä. Vanhempia hirvensyöntejä ei ole näkynyt, mutta nyt keväällä hirvi tai hirviä oli liikkunut ojanvarsia pitkin ja maistellut mäntyjä. Yhtään taimea ei oltu syöty niin, että taimi kuolisi, mutta useasta oli kuitenkin latva syöty. Vielä useammasta oksa tai pari.
    Nyt olen virittämässä alueelle äänikarkottimia. Palstalla on pituutta noin kaksi kilometriä. Tie halkaisee alueen noin keskeltä. Tarkoitus on virittää molemmin puolen tietä pömpelit, joista radio alkaa tuottamaan puheääntä esim. 2-3 tuntia hämärän aikaan (silloin kai hirvet yleensä liikkuvat tuhoja tekemässä?). Pömpeleiden yhteyteen tulee mahdollisesti pienet korokkeet, jonka päälle tulee joku huomiovaatteisiin puettu ihmishahmoa jäljittelevä pelätin. Sattuu olemaan joutilaana aurinkopaneeli, akku, lataussäädin ja invertteri, joten kummoisia harjoitus ei kustanna. Nykytekniikalla (liiketunnistimet, valot, kamerat, bluetooth jne) pystyy kyllä luomaan aika helpolla vaikka minkälaisen hirviin reagoivan ääni- ja valoshown.
    Vähänhän tuo tietty ”huvittavalta” kuulostaa, mutta vielä huvittavampaa olisi yrittää kerran vuodessa ruiskutella lampaanrasvoja 37 ha alueelle.

  39. Miten jpjulku on noin epätoivoinen?

    Hirvenmetsästyksenharrastajia on noin satatuhatta (100000). Kyllä demokratiassa tuollainen joukkio on helppo raudoittaa.

    Ensimmäinen askel on sallia maanomistajalle omilla maillaan hirvenmetsätys. Minä ammun tai sallin ampua omilta mailtani ensimmäisenä syksynä kymmenen (10) hirveä, seuraavina ehkä kaksi (2). Kun hirvi valitsee elinpiirinsä, niin se viettää elämänsä siinä. Kun paikallinen kanta tuhotaan, niin tulokkaat ovat seuraavana keväänä edellisen vuoden vasoja. Taimituhoja ei tule, kun se paikallinen kanta syksyllä poistetaan ja seuraavat ilmestyvät seuraavana keväänä ja ne sitten poistetaan syksyllä.

  40. ”Hirvikanta taitaa olla 3,2. Ainakin tuo on suuruusluokka metsästäjien havaitojen perysteella. Ehkä todellisuus on 6,4?”

    Todennäköisesti lähempänä 7, kuin 4.

  41. En minä ole epätoivoinen. Ärsyyntynyt vaan ikuisesta hirviulinasta. Metsänomistajat ovat epäonnistuneet edunvalvonnassaan täydellisesti, se on selvä. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille, mutta metsästyksestä kuitenkin päättävät jotkut aivan muut….haloo?!
    Jonkun pitäisi kerätä maanomistajilta valtakirjoja, joilla voisi käytännössä hallinnoida hirvilupia. Jos kannanhallinta ei olisi maanomistajille mieleistä, metsästys loppuisi kokonaan. Voisin kuvitella esimerkkinä jonkun 1.500 hehtaarin hirvenmetsästysalueen, josta sopivasta kohtaa muutama maanomistaja irtisanoisi metsästysvuokrasopimuksen, jonka seurauksena alue jakautuisi kahtia. Seurauksena hirvenmetsästyksen päättyminen.

  42. Julku voi jatkaa ulinaa. Minä olen ruiskuttanut taimia joka vuosi Tricolla, huolehtinut raivauksista, vuokrannut maat metsästykseen ja suhtautunut muutenkin toimintaan positiivisesti. Olen myös suosinut uudistamisessa ja raivauksissa koivua sekä mäntyä. Pellepelottomaksi en aio ryhtyä, kun kyse on metsätalouden harjoittamisesta.

  43. Täällä ei muuten ole sellaisia pikkupalstoja vuokralla, että muutaman sopimuksen purkaminen aiheuttaisi sirpalealueita. Hehtaareita on viisinumeroinen määrä lähes kaikilla alueen seuroilla. Muutenkaan en halua lähteä siihen ulinaan, että aletaan uhkailla sopimuksilla. Kun jäljelle jää riittävästi alueita metsästykseen, vuokraamattomat alueet turvaa hirville kivoja oleskelupaikkoja, samalla yhteistyön maanomistajien ja seurojen välillä kärsii.

    Suorittava ja AR voivat keskustella sopivasta taimimäärästä hirvituhojen estäjänä. Harva taimikko kasvaa nopeasti ja suorittavan mukaan nopea kasvu hirvivaaran ohi vähentää riskiä.

  44. Onko 2000 vai 4000 niin pituskasvussa ei ole eroa. GLA onko kuitenkin niin että et pysty vain myöntämään, että et osaa kun minä pystyn 7:stä hirvestä huolimatta oikeilla tekniikoilla kasvattamaan metsiä? Kovasti kyselet neuvoja mutta oletko todellisuudessa valmis ottamaan mitään vastaan?

  45. Jutelkaa suorittavan kanssa asiat selviksi, palataan sitten asiaan.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut