Ensiharvennuskunnossa.

Kuvassa ensiharvennusta odottava ennakkoraivattu siemenpuiden avulla uudistettu nuori männikkö. Pinta-alaakin mukavasti yli 10 ha. Raivurin terä on ollut kunnossa ,kun rk kymmensenttiset koivutkin on saatu nätisti lakoamaan. Ilmeisesti ei ole kysyntää energiapuulle.

Kommentit (39)

  1. Tuollaista kun pääsisin raivaamaan, nimittäin raivaajan kassa kilisee ja ensiharvennustuloista menee aimo osa siihen. Eihän tästä nyt niin montaa vuotta ole kun joku metsäjohtaja sano, että eihän ensiharvennuksesta kuulukkaan jäädä maanomistajalle mitään sehän on metsänhoitoa ja valmistelua vasta myöhemmin koittamaan tiliin.

    Noh, ostaakos se kuituliitto tollasia energiaksi ja vai kuiduksi? Kyllä vielä ihan suoraviivaisesti sanoisi, että enegiapuulle ei ole kysyntää, voihan se olla et joku on enemmä bonusten kuin eurojen perässä.

  2. Tuo kuvio on vielä sen ajan peruja ,kun omistaja uudisti metsiään siemenpuiden avulla. Osallistuin kuvan palstan siemenpuiden poistamiseen reilut 20 vuotta sitten.
    Taimikot käsiteltiin vain kerran ja nyt oli vuorossa kunnostus hakkuuta varten. Nykysysteemissä tehdään kaksi th:ta ja myöhemmät kuvan kaltaiset toimenpiteet ovat lähes tarpeettomia. Poistettavaa on vähän ja kooltaankin paljon pienempää.
    Harvennettava puuaines päätyy 60%:sti energiaksi. Ajetaan Äänekoskelle ja jalostuksen sivuvirrat (60%) päätyvät käytettäväksi lämmön ja sähkön tuotantoon. Laitoksen omavaraisuus energian osalta on runsas200%. Näin tuotetaan energiaa taloudellisesti ja tehokkaasti. Puutavara ei seiso teiden varsilla vuositolkulla toukkia kalastelemassa. Varastotilaakin tarvitaan vähän ,kun puita kuljetetaan tehtaalle jo hakkuiden aikana.

  3. Jos olisi reilu 400 kpl/ha noita 10 cm rinnankorkeudelta olevia koivuja, saattaisi energiapuun teko kiinnostaa. Tai ainakin itse miettisin jotain muuta kuin maahan raivuuta. Kuivahko kangas ja niin vähän tuota sekapuuta, että varmaan fiksu tehdä noin.

    Tuossa varmaan on ennakkoraivuuta tehty yli hehtaari päivässä, eli aika normaalilta näyttää. Oikein kun on paljon tuota isompaa poistettavaa, menee ennakkoraivuulla 3 pv/ha ja ammatti raivooja ihmettelee, mitä järkeä on kaataa valtavia rytöjä 20-30 litraista riukua, samalla kun jossain energiaa kerätään pajuista ja ongenvapa koivuista. Ihan samanlaisia ei kaikki työmaat ole, jostain kannattaa ehkä poimia tukkeja ja jostain kerätä energiaa.

  4. Niin ja ammattiraivooja kanssa samaa mieltä, raivaus kustannus kun on myös jotain euroja hehtaarille, pitää sekin huomioida laskennoissa.

  5. Kun ennakkoraivaus oli tässä toinen raivaus niin siihen on ollut saatavilla Kemeraa jos on haettu ajoissa. Tosin vielä kannattavampaa on ottaa Kemera vasta hakkuusta kun saa pienpuun korjuun tukeakin. Metkassa voi sitten tulla pituusrajat vastaan. Muuten olen sitä mieltä, että ennakkoraivaus on tehty väärin jos siinä kaadetaan rk 10cm koivuja.

  6. Nii maksaahan se varmaan vähintään se 300-400 kun kannot on ko 11-12 centtiä. Täällä tosin saattaa olla kiukkunen maanomistaja linja toisessa päässä kyselemässä mitä nämä kuitupuut täällä maassa tekee. Siis maksat siitä, että joku kaataa rahanarvoista tavaraa maahan. Mutta onneksi on uusi tapa tehdä.

  7. Homma tehty ”mo:n” aloitteesta ihan kitisemättä. Omistaja ei myöskään käytä tukiaisia ,vaan tekee työt silloin ,kun on tarvis .

  8. Ensiharvennus on jo tehty ja sen puut ovat tuolla pitkällään.

  9. Jokseenkin paljon ensiharvennuksia teneenä totean ,että ensiharvennus on vasta tulossa. Olisi vara odotella vielä parikin vuotta. Nyt on tehty vasta oikeaoppinen ennakkoraivaus. Kuvassa näkyvä toimintamalli on ollut käytössä jo vuosia ja osoittanut toimivuutensa.

    Jatkossa ennakkoraivausten tarve tulee vähenemään ,kun käsittelyyn päätyy tuoreempia kohteita , joiden taimikonhoidot on toteutettu aiemmin varhaisperkauksen tultua mukaan kuvioihin. Mahdollisessa ennakkoraivauksessa vastaan tuleva puuaines on niin pientä ,että sen kaataminen on helppoa eikä harmita ketään .

  10. Jotainhan tuossa on väärin tehty kun ainespuuta kaadetaan ennakkoraivauksen nimissä. Kun katsoo tuota siten, että laittaa riviin kolme runkoa missä kohtaa tahansa ja ajattelee keskimmäisen pois, niin aika pitkiä ovat jäävien runkojen välit. Tai kun ajattelee tuosta otettavan puolet rungoista pois, kuten ensiharvennuksessa kaiketi on tapana toimia. Kuva voi toki jälleen vääristää.

  11. Raivaus ei ole tuossa ollut perusteltua kuin korkeintaan keskijäreyden nostamisella ensiharvennusta varten. E-puuta noista nykyään hakataan ja ilman raivausta.

  12. Ennakkoraivaus tehty nyt ja on vapauttanut kasvutilaa. Ensiharvennus 2-3 vuoden päästä.

  13. Tämä omistaja ei ole tehnyt eikä tee erikseen energiapuuta. Massiivisemminkin on toisarvoista lehtipuuta kaadettu maahan. Kasvatustavoitteet ovat selkeät. Kasvatetaan puusto tavoitteena runsas sato. Taimikot pidetään aukottomasti kunnossa ja puita korjataan siinä vaiheessa ,kun kertymää muodostuu riittävästi. Ison omistajan ei kannata näpert

  14. …näperrellä.

  15. No nyt tuossa nimenomaan on näperrelty! Siis suorittavan mielestä ennakkoraivauksessa poistetaan osa ensiharvennuksen potentiaalisesta hakkuukertymästä?
    MJO, jos tuossa on ensiharvennus tulossa, niin millä tarkoituksella tuossa on täytynyt nyt ”vapauttaa kasvutilaa”? Siis vapauttaa kasvutilaa juuri ennen ensiharvennusta? Nyt ei ymmärrä.

  16. Kun harvennusta ei tehdä ihan heti , puusto saa lisää vauhtia kasvuun ja vastaavasti vesottuminen estyy tai hidastuu ,kun varjostus lisääntyy latvusten tuhettumisen myötä. Jos sekä raivaus ,että hakkuu toteutetaan samalla kertaa , vesakoituminen suorastaan räjähtää ,kun valoa ja tilaa on paljon tarjolla.
    PS. Finsilva ei näpertele.

  17. Kyllä tuossakaan männikössä vesoittuminen ei räjähdä yhtään mihinkään, eikä sillä tuon kokoluokan puustossa ole merkitystäkään. Korkeintaan jos nyt odottaa ensiharvennusta muutaman vuoden, niin puiden tyvillä voi olla pikkurillin paksuista vitelikköä 😀

  18. Mitäs näpertelyä tuo on ei noista koivusta mitään haittaa ole hakkuulle, jotka tuosta on kaadettu. Sopiva energiapuukohde.

  19. Järeällä ennakkoraivauksella kyllä enää järkeä ole kasvutilaa vapauttaa, rahan haaskausta sellainen. Jos maanomistajan tavoite on maksimoida koneyrittäjän tulo eikä oma niin varmasti saa konemiehen kehut.

  20. Mukavan kokoinen ja selkeä kohde energiapuuksi hakkkuulle, ainakin tämän hetkisessä markkina tilanteessa !

    Esimerkin valossa vaikuttaa siltä, ettei ennakkoraivaus suunnitelma ole osunut tässä aivan kohalleen, eikä tästä olisi malliksi yksityiselle metsänomistajalle.

    Jos ennakkoraivuussa on poistettu se 400 r / ha siinä olisi energiapuu rankaa 10-13 m3 / ha, euroina n. 270 ja lisäksi ennakkoraivauskustannus 300, on yhteensä 570 € !

  21. Kerrataan nyt vielä kerran ,että kuvassa näkyvän palstan omistajan päätavoite on kasvattaa ainespuuta. Koivua palstalla kasvoi sen verran niukasti ,että sertipuiden lisäksi ainespuun osuus oli niin vähäinen ,että ylimääräiset koivut oli viisasta kastaa nurin.
    Kun tuo männikkö aikanaan perustettiin , ei tehty yleisesti varhaisperkauksia ennakkoraivauksista puhumattakaan. Nykyisillä toimintamalleilla raivaukset toteutetaan etupainotteisesti taimikkovaiheessa ja pyritään ainespuun maksimaaliseen tuottoon ja ennakkoraivausten tarpeen vähentämiseen. Risuja ei kasvatella tuottoa syömässä ja työmäärää kasvattamassa.
    Moni kuvittelee ,että energiapuulle on kysyntää joka olosuhteissa. Näin ei suinkaan ole . Silloin palsta raivataan maksoi mitä maksoi tai kauppa jää syntymättä. Jos raivaus jää ostajan tehtäväksi ,se näkyy luonnollisesti kantohinnassa. Siinä vaiheessa on myöhäistä katua tekemättömiä taimikonhoitoja. Jälkipelin tuskaa lisää sekin ,että puista maksetaan järeyden perusteella alhaisempaa kantohintaa hoikiksi jääneistä puista.
    Kysyn vielä ,että kuinka moni jättää autonsa huollot tekemättä sen takia ,että ne maksavat? Remontti tulee vielä kalliimmaksi. Sama koskee metsiä.

  22. Mistähän suorittava on saanut sen mielikuvan, että yksityismetsissä ei oltaisi tehty varhaisperkauksia? Toki on aina jotain eri syistä unohtuneita taimikoita, mutta ne ovat vain yksittäistapauksia. Kyllä minäkin muistan sen, kun suuret toimijat, erityisesti metsäyhtiöt muuttivat linjaansa, eikä varhaisperkauksia enää tehty niin kuin ennen, mutta se oppi ei onneksi levinnyt kovin laajasti yksityismetsiin. Meikäläisenkin ensimmäinen metsätyö alakoulupoikana oli siihen aikaan vesurilla tehty varhaisperkaus. Toinen oli männynsiemenen kylvö, jossa aikuinen teki edellä kuokalla laikun, johon kylvin siemenet.

  23. Eli tuolla kysyttiin energiapuutarjouksia mutta niitä tullut?

  24. Finsilva tuottaa ainespuuta . Ei energiarisuja. Energiaksi päätyvät hakkuutähteet ja tuotteiden jalostuksesta kertyvät sivuvirrat.
    Visalle totean ,että yhtiöt passivoituivat raivauksissa 30-40 vuotta sitten. Nyt varhaisperkaukset tehdään säännöllisesti kaikilla uudistusaloilla. Yksityisellä puolella on siinä suhteessa vielä paljon kirimistä. Eturivin puuntuottajat toki hallitsevat hommat.
    Yhtiöillekin tuli kiire terävöittää taimikonhoitojaan sen jälkeen ,kun ennakkoraivaukset yleistyivät ja kävivät välttämättömiksi koneiden tultua harvennuksille. Riehaantuneiden aluskasvosten raivaus ei ole halpaa lystiä eikä yrittäjien ole pakko hakata raivaamattomia työmaita. Kuvassa esimerkki olosuhteista ,joissa yhtiöiden mailla pääosin nykyisin toimitaan.

  25. Eli tarjouksia ei pyydetty ja maanomistajan saamatta jääneet rahat puunmynnistä voivat olla ja täällä olisivat tuhansia euroja. Avoin shekki kulujen suhteen tekee tuottamattomuuden. Missään vaiheessa ei kannata käyttää turhaan rahaa hyödyttömiin ja usein toistuviin raivauksiin, jotka antavat vähän vastinetta rahalle. Energiapuu on hyvä kirittäjä ja kilpailun kiristäjä tuottavuuden nostamiseksi ja karsinta käy sieltä päästä, jotka polttavat turhaan maanomistajien rahoja.

  26. Valitettavasti taimikoiden laiminlyöminen energiapuunkasvatuksen varjolla on toisten varojen polttamista turhuuteen. Mo:n kuuluu huolehtia puuston alkukasvatuksesta mukaan lukien mahdollinen ennakkoraivaus omalla kustannuksellaan. Tekemättömyyttä ei ole viisasta tukea. Ammatti Raivoojan kommentti kuvaa selkeästi ,kuinka kieroontuneeksi asenteet ovat tukipolitiikan seurauksena ajautuneet.

  27. En aisti että Ammattiraivooja lähestyy asiaa tuet etusijalla, paremminkin esimerkiksi pihkatappi on innostunut tuki asioista. Ja nykyinen Metka tuki ohjaa kyllä paremmin riittävän aikaisiin hoitoihin, eli kaksi perkausta viiden vuoden välein lienee riittävä. Minusta tuo varhaisten hoitojen tukeminen on hyvä asia, yli 8 metristen puustojen hoitoihin ei tukia pitäisi myöntää ollenkaan, jolloin tukien ohjaava vaikutus toteutuisi parhaiten.

  28. Niin kuin on monta kertaa mainittu tuen saaminen havutaimikkoon on aika haasteellista kun sen pitää olla alle 12 metsistä ja tukea saa 100e/ha et varmaan tuo merkitsee et sitä vähäistäkään tukea kukaan tuskin saa. Minä en kannusta energiapuunkasvatukseen, minä kannustan kahmimaan eniten euroja kun tilanne on jo huono. Kyllä minä ymmärrän miksi energiapuukunnostus on esim. Sijoittajien keskuudessa suosittua.

  29. Tarkoitin juuri tuota , mitä pihkatappi totesi. Tuki on perusteltu nimenomaan tukemaan taimikoiden varhaishoitoja. Nuoria metsiä ei juurikaan ole enää tarvetta kunnostella , kun th:t on tehty kunnolla. Pienpuun korjuutuki ja tuki nuoren metsän kunnostukseen joutaakin ( ja pian myös päätyy) romukoppaan. Typerää porkkanaa , joka johti huonoihin käytäntöihin , ei enää tarvita. Hoitorästejä ei ole millään muotoa viisasta maksattaa ulkopuolisilla . Mo ottakoon täyden vastuun tekemisistään ja siitä ,mitä on mahdollisesti jättänyt tekemättä. Kannattaa myös pitää mielessä ,että pienpuun korjuutuki jäi voimaan poikkeuksellisen tilanteen takia. Se kannattaa nyt hyödyntää ,kun sitä on vielä tarjolla. Taimikoista kannattaa kuitenkin pitää entistä paremmin huolta ,koska tuet loppuvat pian ja niin loppuu pieniläpimittaisen puunkin kysyntäkin ja puu käy kaupaksi vasta ,kun metsässä on kustannustehokkaasti korjattavaa puuta. Siitäkin maksetaan järeyden perusteella . Tämä toimintamalli on kirkkaana mielissä niillä ,jotka toimivat ilman tukiaisia markkinoiden ehdoilla.

  30. Antaa mennä vain, 98% varmaan onkin sellasta mihin sitä ei enää saa, ainakaan havutaimikossa. Markkina pysyy terveenä ilman tukia mutta raivauksen jyrkkyysero jää ja eurot energiapuun hyväksi.

  31. Eikös tuo nuorenmetsänkunnostustuki tai taimikonharvennustuki ole raivaussaha työhönkin ja jos energiapuuta otetaan 100e päälle. Ihan niinkuin ennenkin sai taimikonharvennus tuen päälle sen energiakorjuutuen. Alle 12m tukea ei missään nimessä tule poistaa koska eihän niitä koneella tehdä vaan raivaussahalla kuntoon.

    Maanomistajien kannustaminen taimikonhoitoihin johtaa vaan uusiin energiapuukohteisiin. Maallikkomaanomistajien tulisi lopettaa raivaamaaminen varhaisperkauksiin. Näkemystä ei vain synny niillä määrillä.

    Minähän vedän tällä hetkellä husqvarna 545f sahalla pienellä terällä energiapuu ennakkoraivausta. On isäntäkinjan saha ruohopaketilla. Ja mallikin on pysynyt toistakymmentä vuotta samana. On toimintavarmin ja paras husqvarnan tuote, joka jokaisen maanomistajan pitäisi omistaa. Mutta ei minun valintani järeisiin 12centtisiin raivauksiin, niihin käytän mieluummin isompia.

  32. Niitä järeitä raivauksia ei tule ,kun taimikot raivataan oikeaoppisesti. Sitten on varaa odotella puuston järeytymistä kaikessa rauhassa. Siinähän se hulluus piilee ,että jätetään palsta ylitiheäksi pelkän energiarisun tuottamiseksi ,jolloin puilta loppuu kasvutila, latvukset supistuvat liikaa ja hakkuut on tehtävä ennen ,kun se olisi taloudellisesti järkevää. Jos/kun homma viivästyy , metsä onkin jo pilalla. Näitä viimeksimainittuja kohtasin työelämässä ollessani aivan liikaa . Ei ole kenenkään etu ylläpitää käsitystä energiapuun suurista mahdollisuuksista ,kun tosiasiassa on kyse suurista menetyksistä kokonaisuutta tarkasteltaessa.

  33. Joo ja minä olen kohdannut niin paljon epäonnistuneita itsetehtyjä ja jopa metsätalousinsinöörienkin tekemänä, että minun usko maanomistajien itsetehtyihin on huvennut. Kerran ohikulkija tuli vaahtoamaan kun joku asiantuntija oli huomauttanut tiheydestä ni se tokas mulle, että:”2000 on päätehakkuu tiheys!”

    Kyllä energiapuusta on mahdollisuus korjata virheet tai laiminlyönnit, ihmisillä on ihan inhimillisiäkin syitä olemassa miksi he eivät voi raivata. Sen lisäksi ihan hyvin onnistuneiden ainespuumetsienkin laatu on parantunut, jossa on lehtipuuroskan täyttämiä aukkoja tai aluskasvustoja, ku ennen ei kerätty kun siitä ”ei makseta.” Kaikkea ei tarvitse säästää.

  34. E-puuksi menee nykyään ihan tavallisia kuitupuuleimikoita. Ja hyvällä hinnalla. Kunkin oma asia on, jos ei halua kunnon kantohintaa ja jättää th:t tekemättä.

  35. Ei ole ollenkaan pelkästään oma asia silloin ,kun jätetään th:t tekemättä ,teetetään työt toisilla ja nostetaan tuet tekemättä mitään. Silloin mennään vikaan ,jos tuen avulla pönkitetään tiettyn tavaralajin kantohintaa puukaupallisessa toiminnassa ja samalla laiminlyödään metsään kohdistuvat perushoitotoimenpiteet. Tärkeintä on saada metsä kasvamaan . Kun siinä onnistutaan ,markkinat määräävät ,mihin kohteeseen puut päätyvät.

  36. Nuo pituusrajat on niin tiukat, että tukien merkitys hommalle ei ole millään muotoa ohjaava tai moraalisesti väärin. Moraalisesti väärin antaa metsien pilaantua lisää kuitupuuhakkuuta odotellessa ja vaatia kalliita raivauksia metsien hyödyntämisen sijaan. Tukien saaminen hakkuuseen on vaikeaa kun pituustajat ovat niin tiukat, että suurin osa tulee kuitenkin olemaan isompia ja tuettomia eikä toimijoita edes pelota naurettavan pienien tukien poistaminen, päinvastoin. Tukia saavat kohteet kilpailee lähinnä järkevyydessä raivauksen kanssa.

    Mikä muuten oli kuvan kohteen jäävä pituus?

  37. Moraalisesti väärin on jättää raivaukset tekemättä. Turha ihmetellä myöhemmin ,jos tuote ei käy kaupaksi. Tuossa alempana on esimerkki , joka saa odotella niin kauan korjuutoimia ,että palsta on täysin pilalla ,ellei mo nitistä kiireesti koivikkoa vähemmäksi omatoimisesti. Homman olisi voinut toteuttaa helpommallakin tavalla.

    Ja tässä kuvassa ei tarvitse pohtia tukiehtoja ,kun ehdot sanelee biologia ja puusto.

  38. Eli siihen ei olisi saanut yhtään tukea vaikka olisi tehty energiahakkuu. Kyllähän se kuitu erotellaan kokopuusta sitten kun siitä maksetaan tarpeeksi. Mutta eipä olisi tullut kuitupuun läpimitan laskua ellei energiapuutakin otettaisi.

  39. Omistamansa metsän käsittely on kunkin omalla vastuulla tekeekö vai jättääkö tekemättä. Lainsäätäjien vastuulla on säätää sopivia lakeja tuista ja muusta.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut